Salovesi on UudellamaallaLohjalla Sepänkylän pohjoispuolella sijaitseva järvi. Etäisyys Lohjan keskustasta on 38 kilometriä pohjoiseen.
Maantietoa
Salovesi on 2,4 kilometriä pitkä, 2,0 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 141 hehtaaria eli 1,4 neliökilometriä. Se on muodostunut maaston painanteisiin, jotka kiertävät Pöksänmaan ylänköaluetta siten, että järvi on U-kirjaimen muotoinen. Tämän vuoksi järvi on kaarevana pitkä ja kapea. Se on länsiosassaan 780 metriä leveä, mutta sen itäosasta löytyy jokimainen kapeikko, jossa se on toistakymmentä metriä leveä. Eri järvenosilla on paikalliset nimet: länsiosassa sijaitsee pääallas, pohjoisosan saariston itäpuolella ”Pikku Salovesi” ja jokimaisen kapeikon eteläpuolella ”Kahilainen”. Kahilaisen ja länsiosan pääaltaan väliin jää 600 metriä leveä kannas. Lisäksi länsiosan lounaispäässä sijaitsee pieni Mutalahti, pohjoisosan saariston pohjoispuolella on Uudenkylänlahti, ja Pikku Saloveden keskiosassa on laajentuma Rajasuonlahti.
Järvessä on 37 saarta, joiden pinta-ala on 10,5 hehtaaria eli noin 6,92 prosenttia järven kokonaispinta-alasta. Kolme saarta, eli Puttisaari, Isosaari ja Halkosaari, ovat yli hehtaarin suuruisia, 19 saarta on yli aarin ja loput 15 on alle aarin kokoisia. Suurimmat saaret muodostavat pohjoisosaan saariston, johon kuuluu 15 saarta ja luotoa. Ne ovat autiot ja useimmat kuuluvat luonnonsuojelualueeseen. Myös länsirannikolla sijaitsevat Heinästensaaret muodostavat saariston, jossa on kahdeksan saarta, ja Ankkurisaari kuuluu viiden saaren ryhmään.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Niiden perusteella järven pohja on epätasainen. Järven tilavuudeksi on määritetty 4,63 miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 3,3 metriä. Järven syvyys on 15,4 metriä ja tämä kohta sijaitsee Isosaaren eteläpuolella noin 100 metriä mantereen rannoista . Länsiosan järvenselällä on laaja 3-metrinen vesialue, jonka keskellä sijaitsee pieni saaristo. Länsi- ja itäosien välissä on saaristo, jossa vedensyvyys on matalimmallaan vain metrin luokkaa. Pikku Saloveden eteläpää, Kahilainen ja Uudenkylänlahti ovat kaikki matalikkoja.
Järven rantaviivan pituus on 22,0 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituuden osuus siitä on 5,4 kilometriä. Järven kaikki rannat ovat metsämaata. Peltoja esiintyy vain järven sisäpuolisella kannaksella ja eteläpuolella Sepänkylässä. Itäpuolella ja kannaksella sijaitsee ylänköalueita, mutta pohjoisessa ja lännessä on paikallisia alankoalueita, jotka on soistuneita. Järven rannoille on rakennettu yli 100 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Pusulan ja Kärkölän yhdistävältä yhdystieltä 1280 tai Vuotinaisestavaltatieltä 2 alkavalta kylätieltä.
Luontoarvoja
Suojelualueita
Pohjoisosan saaristo on merkitty Saloveden luonnonsuojelualueeksi (YSA239217, 10,8 ha). Puttisaaren luoteispuolella on mantereella lisäksi Rantalan Suntinsuon luonnonsuojelualue (YSA244104, 0,77 ha).
Vesienhoitoyhdistys
Saarijärvi-Saloveden vesienhoitoyhdistys ry on perustettu vuonna 2004. Yhdistyksen tarkoituksena on säilyttää Salovesi ja saarijärvi ja niiden välissä sijaitseva Kahilainen kelvollisina virkistyskäyttöä ajatellen.
Vedenlaatu
Järveen ei kohdistu pistekuormitusta eikä rannan läheisyydessä harjoiteta maataloutta. Sen sijaan rannoilla on runsaasti vapaa-ajan asutusta. Vedenlaatua on tutkittu harvakseltaan vuodesta 1971 alkaen. Tässä on käytettävissä toistakymmentä vesinäytteiden mittaustuloksia vuosilta 1992–2025. Mittausajankohtina oli veden näkösyvyys 1,5–3,9metriä, veden sameus 0,77–1,5FNU (kirkasta), vedenväri 30–120mgPt/l (selvä humusvaikutus) ja happamuustaso pH6,5–7,1. Veden ravinnepitoisuudet vaihtelivat jonkin verran eri mittauskerroilla. Kokonaisfosforipitoisuus oli 5–12μg/l (kerran 65μg/l) ja kokonaistyppipitoisuus oli 310–520μg/l, mikä on tyypillistä karuille tai hieman rehevöityneille metsäjärville. Syvänteiden happitilanne on heikko kesäkauden lämpötilakerrostuneisuuden aikana.
Salovesi sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus23) Pusulanjoen alueella(23.06), jonka Saloveden-Heinlammen valuma-alueeseen(23.064) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on 22,99neliökilometriä ja järvisyys 15,44% . Järven kautta virtaa Pusulanjoen vesistön pääreitti. Saloveden länsirantaan laskee Jokisillanjoki, joka on Heinjärven(189ha) laskujoki, ja Saarijärven(144ha) luoteisrantaan laskee Saloveden laskujoki. Järven vedenpinnan korkeus on 117,9metriä mpy(N2000), jolloin yläpuolisen Heinjärven vedenpinta on hieman ylempänä, ja alapuolisen Saarijärven vedenpinta on lähes samalla tasolla kuin Salovedellä.
Historiaa
Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Tammelan seudun karttalehti, jonka alareunaan on merkitty ”Salovesijärvi”.Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehti, jonka yläreunaan on merkitty ”Kahilahdenjärvi” ja ”Salovesijärvi”.
Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on järven karttanimenä ”Salovesi”, ja lähettyville on karttaan merkitty kolme torppaa. Muuten ei järven ympäristössä ole ihmistoiminnan merkkejä. Vuosina 1870–1907 julkaistuissa Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehdissä (katso oikealla) on järven kaakkoisosaa merkitty karttanimellä ”Kahilahdenjärvi” ja muu osa järvestä nimellä ”Salovesijärvi”. ”Pöksämaan” maatilan peltomaita ulottui järvenrantaan asti. Muutamat suot on merkitty paljon laajempina karttaan kuin ne ovat nykyään. Vuonna 1922 julkaistussa Tammelan seudun taloudellisessa kartassa on ”Saloveden” sisälle jäävällä Pöksänmaalla maatalo ”Pöksä”, jonka peltomaat ulottuvat rantaan asti, samoin on Sepänkylän peltomaiden laita. Vain Kahiliston peltomaat jäävät metsän taakse.
Vuoden 1959 peruskartassa on järveen johdettu neljä koneellisesti kaivettua metsä- tai suo-ojaa. Ranta-asutusta on vain kahden mökin verran. Sepänkylän ja Pöksän rantapeltoja ei enää ole. Vuoden 1980 kartassa on 65 kesämökkiä, joista kaksi on saarissa. Vuosien 1990 ja 1992 kartoissa on mökkejä 87.
