Aqua Claudia

Aqua Claudia
Aqua Claudian jäänteitä lähellä Romavecchiaa. Aqua Claudian vesikanavan päällä näkyy myös Aqua Anio novuksen vesikanavan jäänteitä.
Aqua Claudian jäänteitä lähellä Romavecchiaa. Aqua Claudian vesikanavan päällä näkyy myös Aqua Anio novuksen vesikanavan jäänteitä.
Sijainti Rooma, Latium, Regio I Latium et Campania, Italia (nyk. Rooma, Latium, Italia)
Koordinaatit 41°50′57″N, 12°33′15″E
Rakennustyyppi akvedukti
Valmistumisvuosi 52 jaa.
Pituus n. 66,6 km (alun perin)
n. 68,7 km (myöhemmin)
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Aqua Claudia oli antiikin aikainen akvedukti Rooman kaupungissa Italiassa. Sen pituus oli noin 69 kilometriä, ja se toi kaupunkiin vettä idästä Anion laaksosta päin.

Historia

Aqua Claudian rakentaminen aloitettiin keisari Caligulan toimeksiannosta vuonna 38 jaa. ja se saatiin valmiiksi keisari Claudiuksen aikana vuonna 52. Claudius vihki akveduktin käyttöön 1. elokuuta mainittuna vuonna, ja se sai nimensä hänestä. Käyttöönoton jälkeen vedenjakelu keskeytyi vain kymmenen vuoden käytön jälkeen ja akvedukti pysyi poissa käytöstä yhdeksän vuotta, kunnes Vespasianus kunnostutti sen vuonna 71.

Kymmenen vuotta myöhemmin Titus joutui jälleen korjaamaan Aqua Claudian, koska sen lähteet, Curtius ja Caeruleus, olivat sortuneet ajan kuluessa. Hän teki kunnostustyöt omalla kustannuksellaan. 3. heinäkuuta vuonna 88 saatiin valmiiksi tunneli Aeflanus (nyk. Monte Sant'Angelo) -vuoren alle lähellä Tiburia. Muista kunnostuksista ei ole kirjallisia tietoja, mutta itse akveduktin rakenteista käy ilmi, että sitä korjattiin vielä ainakin 100- ja 200-luvulla.

Aqua Claudiaa lähellä Roomaa.
Aqua Claudian (punaisella) reitti.

Rakennelma

Aqua Claudian pääasialliset lähteet, Caeruleus ja Curtius, sijaitsivat Anio (nyk. Aniene) -joen laaksossa 300 passusta (kaksoisaskelta) eli 444 metriä vasemmalle Via Sublacensiksen 38. mailin mailipylväästä, vain sadan passuksen eli 148 metrin päässä Aqua Marcian lähteistä. Aqua Claudian lähteet olivat hieman Aqua Marcian lähteitä korkeammalla, mutta kuuluivat samaan ryhmään. Lähteiden kapasiteetti oli 4 607 quinariaa eli 191 190 kuutiometriä vettä vuorokaudessa.

Via Claudian jatketta Arcus Neroniania Palatiumin itäpuolella.

Akveduktin vesikanavan pituuden ilmoitetaan Claudiuksen Porta Praenestinaan (nyk. Porta Maggiore) laittamassa kaiverruksessa olleen 45 mailia eli noin 66,6 kilometriä. Frontinus taas ilmoittaa sen olleen mailin ja 406 passusta eli noin 2,1 kilometriä pidempi, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että hän laski mukaan osuuden Fons Albudinukselle saakka, mikä lisättiin Claudiuksen ajan jälkeen. Aqua Claudiaan otettiin vettä myös Aqua Marcian lähteinä toimineesta Fons Augustaesta (myös Aqua Augusta), kun Aqua Marcian kapasiteetti täyttyi, mutta joskus edes Aqua Claudia ei pystynyt käsittelemään kaikkea vettä, jolloin ylimääräinen vesi valui hukkaan. Plinius vanhemman Aqua Claudialle ilmoittama pituus 40 mailia on vain karkea arvio.

Suoraan Via Latinan seitsemännen mailipylvään lähellä olleen piscinan eli suodatussäiliön jälkeen Aqua Claudia nousi kaarille, jotka kasvoivat korkeammiksi maan laskeutuessa kohti kaupunkia. Näillä kaarilla Aqua Claudian vesikanavan päällä kulki myös Aqua Anio novuksen kanava, joka oli kaikista akvedukteista korkeimmalla. Molemmat kanavat ylittivät Via Labicanan ja Via Praenestinan suuren monumentaalisen kaaren kautta, josta myöhemmin tehtiin Aurelianuksen muurin Porta Praenestina.

Porta Praenestinalta akveduktista erkani vasemmalle Arcus Neroniani (myös Arcus Caelimontani, Aqua Neroniana), joka kuljetti osan vedestä Caeliuksen yli Palatiumille, Aventinukselle ja Transtiberimin alueelle. Se toimitti vettä myös kaupungin Regio I:lle. Pääkanava jatkui kohti akveduktin päätepisteenä toiminutta piscinaa, joka sijaitsi Pallaksen puutarhojen (Horti Pallantiani) takana. Akveduktin täytyi toimittaa vettä myös kaupungin korkeimmille alueille, kuten Esquilinukselle, Viminalikselle ja Quirinalikselle, minkä sen korkeus mahdollisti.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Aqua Claudia”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Aqua Claudia Pleiades. Viitattu 2.12.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Aqua Claudia (Rome) 35 Roma ToposText. Viitattu 2.12.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Caligula 21.
  5. ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 36.122; Frontinus: De aquaeductu urbis Romae 1.4, 1.13–15, 1.18–20, 3.69, 3.72, 3.76, 3.86–87, 3.89, 3.91, 3.104–105; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Claudius 20; Prokopios: Goottisodat (Bellum Gothicum) 2.3; Notitia urbis Romae, appendix (engl. käännös); Polemius Silvius: Laterculus 545, 546; Cassiodorus: Variae epistolae 7.6; Aurelius Victor: Epitome de Caesaribus 4.6; CIL VI 1256-1259, 3866 = 31963,XIV 3530.
  6. ↑ Frontinus: De aquaeductu urbis Romae 2.72.
  7. ↑ Frontinus: De aquaeductu urbis Romae 1.20.
  8. ↑ CIL VI 3866 = 31963.
  9. ↑ CIL VI 8494.

Aiheesta muualla