Arseenitrikloridi

Arseenitrikloridi
Tunnisteet
CAS-numero 7784-34-1
PubChem CID 24570
Ominaisuudet
Molekyylikaava AsCl3
Moolimassa 181,27
Ulkomuoto Väritön öljymäinen neste
Sulamispiste -16
Kiehumispiste 130,2 °C
Tiheys 2,16 g/dm3 (20 °C)
Liukoisuus veteen Reagoi

Arseenitrikloridi eli arseeni(III)kloridi (AsCl3) on arseenin ja kloorin muodostama epäorgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään pääasiassa orgaanisten arseeniyhdisteiden valmistamiseen. Arseenitrikloridi on muiden arseenin yhdisteiden tavoin erittäin myrkyllistä.

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa arseenitrikloridi on väritöntä ja öljymäistä nestettä. Se ei liukene veteen vaan reagoi veden kanssa, jolloin muodostuu arseenihapoketta ja suolahappoa. Tämän vuoksi arseenitrikloridi muodostaa höyryjä ilman kosteuden vaikutuksesta.

AsCl3 + 3 H2O → H3AsO3 + 3 HCl

Valmistus

Arseenitrikloridia voidaan valmistaa suoraan kloorikaasusta ja metallisesta arseenista tai kloorikaasun ja arseenitrioksidin välisellä reaktiolla. Teollisesti käytetyin tapa on kuitenkin arseenitrioksidin ja suolahapon välinen reaktio, joka suoritetaan 180–200 °C:n lämpötilassa. Reaktiossa muodostunut arseenitrioksidi tislataan pois, jotta reaktion tasapaino on tuotteiden puolella.

As2O3 + 6 HCl 2 AsCl3 + 3 H2O

Yhdistettä voidaan valmistaa myös dirikkidikloridin ja arseenitrioksidin välisellä reaktiolla.

2 As2O3 + 6 S2Cl2 → 4 AsCl3 + 3 SO2 + 9 S

Käyttö

Arseenitrikloridia voidaan käyttää lähtöaineena valmistettaessa orgaanisia arseeniyhdisteitä. Yhdistettä voidaan käyttää myös vedettömänä liuottimena kloridinsiirtoreaktioissa ja puolijohdemateriaalien douppauksessa. Vedyllä pelkistämällä yhdisteestä voidaan valmistaa erittäin puhdasta arseenia.

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 154. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. 1 2 3 Arseenitrikloridin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 13.05.2011
  3. 1 2 3 Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 747. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 13.05.2011. (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 G. O. Doak, G. Gilbert Long & Leon D. Freedman :Arsenic Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001 Teoksen verkkoversio Viitattu 09.05.2011
  5. 1 2 3 Sabina C. Grund, Kunibert Hanusch & Hans Uwe Wolf: Arsenic and Arsenic Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 13.05.2011
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.