| Arthur Hjelt | |
|---|---|
Arthur Hjelt |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. maaliskuuta 1822 Turku |
| Kuollut | 23. lokakuuta 1886 (64 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
| Ammatti | professori, kirjailija, valtiopäivämies |
| Vanhemmat |
|
| Puoliso | Aino Maria Neovius |
| Lapset |
|

Arthur Ludvig Mikael Hjelt (18. lokakuuta 1868 Helsinki – 13. maaliskuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen teologi, professori, valtiopäivämies ja kirjailija.
Hjeltin vanhemmat olivat arkkiatri Otto Edvard August Hjelt ja Yolanda Aurora Thuneberg. Hänen veljiään olivat tilastomies ja senaattori August Hjelt, kemisti Edvard Hjelt ja pankinjohtaja Otto Hjelt. Hän pääsi ylioppilaaksi 1886 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1890, filosofian lisensiaatiksi 1892, filosofian tohtoriksi 1894, teologian kandidaatiksi 1896, teologian lisensiaatiksi 1901 ja teologian tohtoriksi 1907. Hjelt teki tutkimusmatkan Palestiinaan ja Siinain niemimaalle 1911.
Hjelt oli Helsingin yliopiston Raamatun alkukielten vt. apulaisena 1892–1893 ja 1896–1899 sekä apulaisena 1903–1904. Hän oli Vanhan testamentin eksegetiikan vt. professori 1901–1904 sekä professori 1904–1926 sekä Uuden testamentin eksegetiikan professori 1926–1931. Lisäksi hän oli yliopiston rahakabinetin amanuenssi 1892–1904 ja esimies 1904–1931 sekä Antellin rahakokoelman hoitaja 1895–1899. Hjelt toimi Länsisuomalaisen osakunnan kuraattorina 1894–1896, Etelä-Pohjalaisen osakunnan inspehtorina 1908–1912 ja Varsinaissuomalaisen osakunnan inspehtorina 1929–1931. Hjeltistä tuli Lundin yliopiston teologian kunniatohtori 1918.
Hjelt osallistui pappissäädyssä valtiopäiville 1905. Hän oli raamatunkäännöskomitean jäsen 1908–1927 ja komitean puheenjohtaja 1927–1931. Lisäksi Hjelt toimi Helsingin NMKY:n puheenjohtajana 1895–1898 ja 1904, Suomen nuorten kristillisen liiton Suomen edustajana NMKY:n maailmankomiteassa 1902–1931, kristillisen ylioppilasliikkeen pohjoismaisen komitean jäsenenä 1899–1902, Suomen kristillisen ylioppilasliiton puheenjohtajana 1916–1922 sekä Pohjoismaiden kirkkojen yhteistoimintakomitean suomalaisjäsenenä 1917–1931.
Syksyllä 1928 Hjelt oli mukana retkikunnssa, joka kävi tutkimassa Siinailla Pyhän Katariinan luostarissa säilytettyä syyriankielistä evenkeliumikäsikirjoitusta Syrus Sinaiticusta. Retkikuntaan kuuluivat hänen lisäkseen Åbo Akademin professori Johannes Lindblom, yliopiston valokuvaaja Felix Jonasson ja retkikunnan taloudenhoitajana pankinjohtaja E. Laurell Helsingistä. Egyptissä retkikuntaan liittyi tohtori Aapeli Saarisalo. Retkikunta oleskeli luostarissa 10 päivän ajan ja sinä aikana sai valokuvattua evankeliumicodeksin 361 sivua. Toisena tutkimuskohteena olivat vanhalla faaraoiden Serâbit el-Khâdemin kaivosseudulla sijainneet muinaissemitiläiset piirtokirjoitukset.
Arthur Hjeltin poika oli suurlähettiläs Lauri Hjelt.