Arvid Lydecken

Arvid Lydecken
Arvid Lydecken 1920-luvulla.
Arvid Lydecken 1920-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt31. toukokuuta 1884
Kontiolahti, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut9. toukokuuta 1960 (75 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kirjailija, osastonjohtaja
Vanhemmat Otto Arvid Ludvig Lydecken (1838-1888), Nathalia Wilhelmina Winqvist (1847-1927)
Puoliso Maria Elisabet Andersen (1901-1976)
Lapset Kai Arvid Lars Ludvig Lydecken ja Kivi Jalmar Robert Lydecken
Kirjailija
SalanimiArvily
Tuotannon kielisuomi
Tyylilajit Lasten ja nuorten kirjallisuus. Runot.
Aiheet Sadut,historia,seikkailu,kaukomaat.
Palkinnot

intendentin arvonimi 1948
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Otto Arvid Lydecken, nimimerkki Arvily (31. toukokuuta 1884 Kontiolahti, Suomen suuriruhtinaskunta – 9. toukokuuta 1960 Helsinki, Suomi) oli suomalainen kirjailija. Lydecken käytti myös nimilyhenteitä A.L., A.L-n, A.L-y, A.Ly, ja Arvid.

Henkilöhistoria

Lydecken vietti lapsuutensa Joensuussa, jossa hänen isänsä Otto Ludvig Lydecken (1838–1888) toimi Utran lasitehtaan isännöitsijänä. Lydeckenin äiti oli Natalie Winqvist ja puoliso vuodesta 1922 Maria Elisabet Andersen (1901–1976). Heidän lapsensa olivat:

Lääkäri, lahjoittaja Jalmari Lydecken oli Arvid Lydeckenin veli.

Arvid Lydecken kirjoitti ylioppilaaksi 1903, opiskeli yliopistossa ja suoritti Suomen Liikemiesten Kauppaopiston kurssin 1906. Otavan kuvitusosaston hoitajana Lydecken toimi 1906–1916 ja sitten helsinkiläisen Strindbergin taidesalongin johtajana vuodesta 1917 kuolemaansa 1960 saakka. Tämän jälkeen johtajaksi tuli hänen leskensä Maria Elisabeth Lydecken. Lydecken toimitti lastenlehti Pääskystä yhdessä Anni Swanin ja Helmi Setälän kanssa. Lehti ilmestyi 1906–1935. Hän työskenteli myös Aamulehden toimittajana. Suomen Kirjailijaliiton sihteerinä Lydecken toimi vuosina 1909–1910 ja puheenjohtajana vuodesta 1929.

Lydecken sai intendentin arvonimen vuonna 1948. Lasten- ja nuortenkirjailijoille on vuodesta 1969 lähtien jaettu Arvid Lydecken -palkinto.

Lydecken kuoli vuonna 1960. Hänet on haudattu Helsingissä Hietaniemen hautausmaalle.

Kirjallinen tuotanto

Lydecken kirjoitti runo-, satu-, kuva- ja seikkailukirjoja omalla nimellään ja nimimerkillä Arvily. Hän oli tieteiskirjallisuuden edelläkävijöitä Suomessa. Teoksessa Tähtimaailmassa seikkailuja (1912) hän julkaisi kertomuksia, jotka käsittelevät tieteiskirjallisia aiheita, kuten maahan kohdistuvaa hyökkäystä ja avaruusmatkailua. Muissakin poikakirjoissaan hän yhdisti rohkeasti kaukomaiden eksotiikkaa tuttuihin kotoisiin teemoihin. Lydecken kirjoitti myös muutamia yleistajuisia tietoteoksia kuvataiteista. Lydeckenin tunnetuimpia runoja on Telefooni Afrikassa, jonka hän sovitti vanhan kansanlaulun säveliin. Monet muutkin hänen runosaduistaan ovat yhä elävää lastenrunoutta. lähde?

Runoja

Lydecken julkaisemia runokokoelmia ovat muun muassa seuraavat:

  • Dikter, 1907
  • Pieni joululipas, runosatuja lapsille, 1934–1945
  • Lumipyry Afrikassa, ym. runosatuja lapsille, 1943
  • Kotoa ja kaukaa, runosatuja lapsille, 1947

Romaaneja

  • Meren pohjalla: Seikkailukertomus. (Nuorten kirjoja 38. (2. painos: Arvilyn tarinoita 7, Otava 1922; 3. painos: Meidän lasten kirjasto, Otava 1963)) Helsinki: Otava, 1915.
  • Kuudes maanosa: Seikkailukertomus. Helsinki: Otava, 1924.
  • Kuulahden mohikaanit: Seikkailukertomus. (Poikien seikkailukirjasto 6) Helsinki: Otava, 1926.
  • Suomenlahden risteilijä (seikkailukertomus), 1928

Tarina- ja satukokoelmia

  • Suuri, kaunis maailma, 1909
  • Tähtimaailmassa seikkailuja. (Ålander, F. G. kuvien piirrokset. Nuorten kirjoja n:o 33. (3. painos 1920)) Helsinki: Otava, 1912.
    • Kertomus Tähtien tarhoissa myös teoksissa Arvilyn tarinoita I. Otava, 1944 ja Jari Koponen ym. (toim.): Jäinen vaeltaja, Ursa, 1986.
  • Kultaisilta päiviltä (satuja, 1921, kuvitus Martta Wendelin)
  • Hiilivalkealla (satuja), 1955

Kokoomateoksia

  • Arvilyn tarinoita 1. (Sisältö: Ihmesaappaat; Tähtien tarhoissa (1. painos 1912 kokoelmassa Tähtimaailmassa). F. G. Ålander kuvittanut. Meren pohjalla (1. painos 1915). Kuvittanut Rudolf Koivu) Helsinki: Otava, 1944.
  • Arvilyn teoksia 3. (Sisältö: Sininen saari: Seikkailukertomus, 3. painos (1. painos 1914); Kuudes maanosa: Seikkailukertomus (1. painos 1924)) Helsinki: Otava, 1947.
  • Arvilyn teoksia 5. (Sisältö: Kuulahden mohikaanit: Seikkailukertomus, kuvittanut Eric Wasström, 2. painos (1. painos 1926); Valkoinen sulka, kuvittanut F. G. Ålander, 2. painos (1. painos 1934); Montezuman aarteet: Intiaanikertomus) Helsinki: Otava, 1949.

Muita teoksia

Lydecken julkaisi myös useita muita teoksia, kuten seuraavat:

  • Auringon mailta, 1910
  • Tysta timmar, 1911
  • Ihmeellinen kalaretki, 1912
  • Kotoisilla rannoilla, 1918
  • Tähtisilmä, satunäytelmä, 1918
  • Iloiset hottentotit, 1918
  • Pikku veikko, 1919
  • Metsän satuja, 1919
  • Iloista väkeä, 1921
  • Kirjosulka, 1923
  • Meren erakot, 1923
  • Isoäidin kuvakirja, 1925
  • Karkurit, 1925
  • Suomalaisia taiteilijakoteja, 1927
  • Aarre, 1927
  • Itämaan lumoissa, 1928
  • Eläinten yömaja, 1929
  • Kukka ja sateenkaari, 1929
  • Niilinrannan salaisuus, 1930
  • Helmenpyytäjä, 1931
  • Aarteenetsijät, 1932
  • Satumetsässä, 1933
  • Suomenlahden sankari, 1934
  • Merisodan pyörteissä, 1935
  • Murad Bay, "Raahen poika", 1935
  • Mustanauha, Juuttaan sankari, 1936
  • Kalle Peloton, 1939
  • Arvilyn satuja, 1934
  • Taiteilijoita, 1953

Lähteet

  1. 1 2 Lydecken, Otto Arvid, Suomen Kirjailijat 1809-1916, toimittanut Maija Hirvonen, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 570, sivu 485, Tampere 1993 ISBN  951-717-714-3
  2. ↑ Kirpilä, Juhani & Motti, Sisko & Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 377. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  3. ↑ Kuka_kukin_oli:_L fi.wikisource.org/wiki. Viitattu 8.12.2024.
  4. 1 2 3 4 Kare, Kauko: ”Arvily”, Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, s. 525–535. Porvoo: WSOY, 1954.
  5. ↑ Arvid Lydecken -palkinto Lastenkirjainstituutti. Viitattu 21.6.2026.
  6. ↑ Lydecken Arvid Otto, Hietaniemen hautausmaa, Helsinki, alue 02, kortteli 023, rivi 17, paikka 00301 Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 21.6.2026.

Aiheesta muualla