Arx (lat., mon. arces; m.kreik. ἄκρα, akra) tarkoitti antiikin Roomassa kaupungin linnavuorta ja vastasi näin akropolista kreikkalaisessa maailmassa. Tunnetuin arx oli Rooman kaupungin Arx, joka käsitti osan Capitolium-kukkulasta.
Arx tarkoitti alun perin kaupungin muurien sisällä sijaitsevaa korkeaa paikkaa tai kukkulaa. Sitä ei varhaisina aikoina yleensä suljettu omalla muurillaan erilleen alakaupungista, ja näin tehtiin vain harvoin myöhempinäkään aikoina. Samassa kaupungissa saattoi olla useita merkittäviä kukkuloita, kuten oli Rooman tapauksessa (Rooman seitsemän kukkulaa). Näin Vergilius käyttää termiä oikein sanoessaan ”septemque una sibi muro circumdedit arces” (”ja ympäröi seitsemän kukkulaa yhdellä muurilla”).
Usein kussakin kaupungissa oli kuitenkin vain yksi pääasiallinen arx, ja näin arx-sana tuli käytännössä merkitsemään samaa kuin akropolis. Silloin kun kaupungin sijainti ei perustunut pääasiassa kaupallisiin seikkoihin, niin kuin Roomassa, asutus kasvoi usein sellaisen kallion ympärille, joka soveltui hyvin arx-kukkulaksi. Tämä näkyy erityisesti Keski-Italian muinaisissa kaupungeissa – esimerkiksi sabiinien, volskien ja herniikien kaupungeissa – jotka usein muodostuivat lähes saavuttamattoman linnakkeen ympärille.
Erityisesti nimitystä käytettiin Rooman kaupungissa yhdestä Capitolium-kukkulan huipuista, Arxista. Sen katsotaan käsittäneen kukkulan pohjoisen huipun, kun taas varsinainen Capitolium käsitti eteläisen huipun.