Capitolium-kukkulaa nykyisin. Oikealla kukkulalle johtavat portaat, Cordonata. Vasemmanpuoleiset portaat vievät Santa Maria in Aracoelin kirkkoon.
| Tyyppi |
kukkula |
|---|---|
| Sijainti | |
| Korkeus merenpinnasta |
44,7 m |
| Koordinaatit |
|---|
Capitolium (lat. Capitolinus mons tai Capitolium; m.kreik. Καπιτώλιον, Kapitōlion; ital. Campidoglio) on yksi Rooman seitsemästä kukkulasta. Se on kukkuloista pienimpiä mutta korkein ja kuuluisin. Capitoliumilla sijaitsi antiikin Rooman linnavuori Arx sekä koko Rooman valtakunnan tärkein temppeli Juppiter Optimus Maximuksen temppeli. Hengellisen keskuksen läheisyydessä sijaitsi poliittisen elämän näyttämö Forum Romanum.
Capitolium sijaitsee idänpuoleisen Forum Romanumin ja luoteispuoleisen Campus Martiuksen välissä Tiber-joen itäpuolella suunnilleen Tiberin saaren (Isola Tiberina) kohdalla. Sen koko on noin 480 × 200 metriä, pituussuunnan ollessa suunnilleen koillis-lounaissuunnassa. Näin se on Rooman seitsemästä kukkulasta pienimpiä yhdessä Viminaliksen kanssa. Capitoliumin pohjoispuolella sijaitsee Quirinalis-kukkula ja kaakkoispuolella Palatium-kukkula.

Antiikin aikana kukkulaa ympäröivät jyrkät kalliorinteet kaikilta puolilta paitsi kaakosta, missä se oli luonnostaan saavutettavissa Forum Romanumin laaksosta. Kukkula koostuu kolmesta selkeästä osasta: pohjois- ja eteläpäädyn kohoumista sekä niiden välisestä painanteesta. Pohjoisempi huippu oli antiikin aikana Arx eli kaupungin linnavuori. Sen korkeus on 48 metriä merenpinnasta laskettuna. Eteläisempi huippu muodosti varsinaisen Capitoliumin, ja sen korkeus on 45 metriä merenpinnasta laskettuna. Sillä ollut alue, jossa Rooman tärkeimmät temppelit seisoivat, tunnettiin nimellä Area Capitolina. Huippujen välissä ollut painauma, joka tunnnettiin nimillä inter duos lucos tai Asylum, teki kukkulasta satulanmuotoisen. Antiikin lähteissä koko kukkulasta käytetään usein sekä Arxin että Capitoliumin nimeä.
Nykyisin pohjoisen huipun, jossa sijaitsee Santa Maria in Aracoelin kirkko, korkeus on 39 metriä Tiberin keskimääräisestä tasosta laskettuna; eteläisen huipun korkeus on Via di Monte Tarpeon kohdalla 38 metriä. Piazza del Campidoglion korkeus on 30 metriä.

Capitoliumin rinteessä oli jyrkkä Tarpeian kallio, jota käytettiin teloituksissa. Aiemmin se on sijoitettu Capitoliumin eteläpäähän, mutta nykyisin se sijoitetaan kukkulan koilliosaan Arxin rinteeseen.
Capitoliumin alkuperäisen, kaupungin perustamisaikaisen eli Romuluksen aikaisen nimen sanotaan olleen Saturnius (Saturnius mons). Varhaisimmassa vaiheessa kukkulan pohjoinen huippu vaikuttaa kuuluneen sabiinien asutukselle, joka sijaitsi Quirinalis-kukkulalla. Eteläinen osa kuului mahdollisesti Palatium-kukkulan roomalaisille. Koko Capitolium liitettiin laajennettuun Rooman kaupunkiin vaiheessa, joka tunnetaan neljän alueen (regiones quattuor) kaupunkina, ja joka muodostui kun roomalaiset ja sabiinit yhdistyivät, vaikkakaan kukkulaa ei sisällytetty mihinkään näistä neljästä alueesta. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että kukkula kuului yhteisölle kokonaisuudessaan.
Alun perin kukkulan pohjoisella ja oletettavasti myös eteläisellä huipulla oli luonnonjyrkännettä vahvistaneita varustuksia ja loivemmissa kohdissa tuffikivisiä muureja, joista on löydetty joitakin jälkiä. Kun Palatinuksen ja sabiinien asutukset yhdistettiin, laajennetun kaupungin muuri sulki sisäänsä koko kukkulan ja kulki sen koillisreunaa pitkin myöhemmän niin kutsutun Serviuksen muurin linjaa. Joitakin tämän muurin jälkiä on löydetty.
Kukkulan pohjoisella huipulla sijaitsi Rooman linnoitus Arx. Etelähuipulle Tarquinius Superbus perusti suuren jumaltriadin – Juppiterin, Junon ja Minervan – kultin, ja näin paikasta tuli yhteisön uskonnollinen keskus. Sille annettiin nimi Capitolium (< caput, capitalis, ”pää”), jonka roomalaiset muinaistutkijat selittivät tarinalla, jonka mukaan suurta Juppiterin temppeliä rakennettaessa työmiehet löysivät perustuksia kaivaessaan ihmisen pääkallon, joka oli poikkeuksellisen suuri ja ennusti kaupungin tulevaa suuruutta. Capitolium oli alun perin vain eteläisen huipun nimi, ja sitä käytettiin myöhemminkin tässä merkityksessä. Varsinainen Capitolium oli valtiokultin keskus ja triumfikulkueiden päätepiste.

Koko kukkulan virallinen nimi oli Arx et Capitolium tai Capitolium et Arx eri muunnelmineen, mikä osoittaa sen kaksitahoisen luonteen ja säilyi käytössä tasavallan ajan lopulle saakka. Varsinaisen Capitoliumin merkityksen kasvu ja vähentynyt tarve linnoitukselle johtivat kuitenkin siihen, että Capitolium-nimitystä alettiin vähitellen käyttää koko kukkulasta. Toisaalta Capitolium-sanaa käytettiin joskus myös pelkästään viitattaessa Juppiterin temppeliin, koska se oli merkittävin osa koko kukkulasta.
Adjektiivi Capitolinus johdettiin substantiivista Capitolium, ja Capitolinus mons (”Capitoliumin vuori”) tuli yleiseksi nimitykseksi koko kukkulalle. Esiintyy myös muoto Capitolinus collis (”Capitoliumin kukkula”). Kahden huipun välisen painanteen nimitys Asylum selitettiin tarinalla, jonka mukaan Romulus otti siellä vastaan pakolaisia muista kaupungeista. Myöhemminkin se toimi turvapaikkana.
Kukkulan rinteen jyrkkää kalliota, josta kuolemaan tuomitut rikolliset heitettiin alas, kutsuttiin varhaisista ajoista lähtien Tarpeian kallioksi (Tarpeium saxum, Tarpeia rupes), ja siksi myös koko kukkulaa tai jotakin osaa siitä kutsuttiin nimellä Tarpeius mons. Roomalaisten muinaistutkijoiden väite, jonka mukaan tämä olisi ollut kukkulan alkuperäinen nimi, on kuitenkin virheellinen.
Tasavallan ensimmäisinä vuosisatoina kukkulalle rakennettiin jossain määrin yksityisasuntoja. Tämän osoittaa se, että vuonna 390 eaa. oli olemassa kilta niille, jotka asuivat in Capitolio atque arce. Manlius Capitolinuksen petoksen jälkeen säädettiin laki, joka kielsi patriiseja asumasta kummallakaan huipulla. Tällaisista kielloista huolimatta linnoitusten asteittainen tuhoutuminen ja nopeasti kasvavan väestön asuintarpeet johtivat jatkuviin rikkomuksiin tätä puolipyhää kukkulaa kohtaan. Vuonna 93 eaa. myytiin huomattava alue, joka oli aiemmin kuulunut papistolle, ja se siirtyi yksityisomistukseen. Ensimmäisen vuosisadan puoliväliin mennessä koko kukkula, lukuun ottamatta Area Capitolinaa, temppelien paikkoja ja jyrkimpiä rinteitä, oli yksityisasuntojen valtaama.
Keskiajalla Capitolium oli Rooman siviilihallinnon keskus. 1500-luvulla kukkula koki perusteellisen muutoksen, kun Michelangelo suunnitteli Piazza del Campidoglion ja sitä ympäröivät rakennukset.

Juppiter Optimus Maximuksen temppeli
Juppiter Optimus Maximuksen temppeli (Aedes Iovis Optimi Maximi Capitolini, Templum Iovis Capitolini) oli Capitoliumin ja koko Rooman tärkeimpiä pyhäkköjä. Se oli omistettu Capitoliumin triadille eli Juppiterille, Junolle ja Minervalle. Perimätiedon mukaan sen rakennustyön aloittivat kuninkaat Tarquinius Priscus ja Tarquinius Superbus, mutta se vihittiin tasavallan alussa. Temppelissä oli kolme cellaa: keskellä Juppiter, toisella puolella Minerva ja toisella Juno. Temppeli paloi vuosina 83 eaa., 69 jaa. ja 80 jaa., ja rakennettiin palojen jälkeen aina uudelleen; neljännen version rakennuttajaksi kirjattiin Domitianus vuonna 82 jaa.


Temppelin yhteydessä mainitaan myös vanhemmat Terminuksen ja Juventaksen pyhäköt, joiden sanottiin jääneen uuden temppelin sisään tai sen alueelle, koska ne eivät suostuneet ”väistymään” Juppiterin temppelin tieltä. Tämä oli roomalaisessa traditiossa merkityksellinen ennusmerkki Rooman pysyvyydestä.
Juppiterin temppelin portaiden edessä oli Juppiterin pääalttari (Ara Iovis). Se oli valtiokultin ja triumfikulkueiden kannalta keskeinen paikka, jonne triumfaattori nousi uhraamaan Juppiterille.
Area Capitolina oli etelähuipun suuri pyhäkköalue Juppiter Optimus Maximuksen temppelin ympärillä. Se oli keinotekoisesti tasattu ja tukimuureilla laajennettu alue, jolla oli Juppiterin suuren temppelin lisäksi lukuisia pienempiä temppeleitä, alttareita, patsaita, votiivilahjoja ja sotasaaliita. Useimpien tarkat sijainnit ovat epävarmoja, mutta kirjalliset lähteet osoittavat, että alue oli hyvin täyteen rakennettu. Siellä olivat muun muassa Scipio Africanuksen kaari (fornix) sekä valtava Juppiterin patsas, joka näkyi Albanus-vuorelle asti. Alueen tärkeimmät temppelit on lueteltu alla.
Juppiter Feretriuksen temppeli
Juppiter Feretriuksen temppeli (Aedes Iovis Feretrii) oli tradition mukaan Rooman ensimmäinen temppeli, jonka Romulus perusti voitettuaan Acronin ja omistettuaan tälle jumalalle spolia opima -sotasaaliin. Se oli hyvin pieni rakennus, mutta symbolisesti äärimmäisen tärkeä. Se sijoitetaan yleensä Area Capitolinalle tai sen välittömään yhteyteen.
Juppiter Tonansin eli ”ukkostavan Juppiterin” temppelin (Aedes Iovis Tonantis) rakennutti Augustus. Hän vihki sen vuonna 22 eaa. sen jälkeen kun oli selvinnyt läheltä salamaniskua. Temppeli sijoitetaan tavallisesti Area Capitolinan sisäänkäynnin läheisyyteen, Clivus Capitolinuksen yläpäähän.
Fideksen eli Fides Publican temppeli (Aedes Fidei) sijaitsi lähellä Juppiter Optimus Maximuksen temppeliä. Se oli omistettu uskollisuudelle, luottamukselle ja sopimusten pyhyydelle. Sen arvellaan sijainneen Area Capitolinan lounaisreunalla temenosmuurin läheisyydessä.
Opsin temppeli (Aedes Opis) oli keskitasavallan aikainen pyhäkkö. Ops liittyi runsauteen, vaurauteen ja maan hedelmällisyyteen. Temppeli oli olemassa vielä Augustuksen aikana, sillä vuoden 17 eaa. ludi saeculares -juhlien yhteydessä naiset ja lapset kokoontuivat siellä.
Mensin temppeli ja Venus Erycinan temppeli
Mensin temppeli (Aedes Mentis) ja Venus Erycinan temppeli (Aedes Veneris Erycinae) vihittiin vuonna 215 eaa. toisen puunilaissodan kriisitilanteessa. Liviuksen mukaan ne sijaitsivat aivan vierekkäin, vain pienen viemärin erottamina. Ne yhdistetään Forma urbis Romaessa näkyviin kahteen vierekkäiseen temppeliin, mutta tunnistus ei ole täysin varma.
Fortuna Primigenian temppeli sijaitsi todennäköisesti Area Capitolinan itäreunalla tai sen läheisyydessä. Sen tarkka muoto ja sijainti ovat epävarmoja; antiikin lähteissä se yhdistetään Servius Tulliukseen.
Juppiter Conservatorin pyhäkkö ja Juppiter Custoksen temppeli
Juppiter Conservatorin pieni pyhäkkö ja myöhempi Juppiter Custoksen temppeli liittyivät Domitianuksen pelastumiseen Vitelliuksen kannattajien hyökätessä Capitoliumille vuonna 69 jaa. Domitianus rakennutti Juppiter Conservatorin pyhäkön tämän jälkeen, ja suuremman Juppiter Custoksen temppelin tultuaan keisariksi.
Muut rakennukset ja monumentit
Capitoliumilla tunnettiin myös Casa Romuli, Romulukseen liitetty symbolinen maja, joka oli ehkä Palatiumilla olleen Romuluksen majan kopio. Se saattoi olla Augustuksen ajan ideologinen konstruktio, joka liitti myös Capitoliumin Rooman perustamismyyttiin. Sen vieressä sijaitsi Curia calabra.
Kahden huipun välinen satula tunnettiin nimillä Asylum ja inter duos lucos, ”kahden lehdon välissä”. Roomalainen traditio yhdisti sen Romulukseen: sinne hän perusti turvapaikan uusien asukkaiden houkuttelemiseksi. Paikan täsmällinen sijainti on ongelmallinen, mutta se sijoittuu Arxin ja Capitoliumin väliin, siis nykyisen Piazza del Campidoglion ja Tabulariumin lähelle.
Veioviksen temppeli (Aedes Veiovis/Vediovis) sijaitsi nimenomaan inter duos lucos, Arxin ja Capitoliumin välissä. Se vihittiin vuonna 192 eaa. ja rakennettiin uudelleen varhain ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Temppeli tunnetaan arkeologisesti Tabulariumin yhteydestä; sen erikoinen pohjakaava liittyi ahtaaseen sijaintiin kahden kukkulahuipun välissä.

Tabularium oli suuri myöhäistasavaltalainen rakennus Capitoliumin satula-alueella, Forum Romanumin länsipään yläpuolella. Se rakennettiin 100-luvun eaa. lopulla tai ensimmäisen vuosisadan eaa. alussa. Rakennus yhdistetään yleensä valtionarkistoon ja julkisten asiakirjojen säilyttämiseen, mutta sen tarkka funktio on tutkimuksessa monimutkaisempi: se saattoi olla laajempi julkis-hallinnollinen kompleksi. Sen massiiviset alusrakenteet sisältyvät nykyiseen Palazzo Senatorioon ja muodostavat yhä vaikuttavan taustan Forum Romanumin raunioille.
Arx eli Arx Capitolina oli Capitolium-kukkulan pohjoinen huippu ja Rooman vanha linnoitus- tai vartiohuippu. Sen sotilaallinen merkitys säilyi periaatteellisena pitkään, vaikka pysyvää varuskuntaa ei ollut. Arxilla oli myös merkittäviä uskonnollisia rakennuksia.
Juno Monetan temppeli (Aedes Iunonis Monetae) oli Arxin tärkein pyhäkkö. Se vihittiin käyttöön vuonna 344 eaa. ja sijoitettiin tradition mukaan Manlius Capitolinuksen talon paikalle. Temppeli liittyi myös Rooman rahapajaan: moneta merkitsi aluksi jumalattaren lisänimeä, mutta myöhemmin siitä tuli rahan ja rahapajan nimitysten lähtökohta. Sijainti on tutkimuksessa keskusteltu, mutta se sijoittuu Arxin huipulle, Santa Maria in Aracoelin alueelle tai sen läheisyyteen.
Rooman tasavallan rahapaja sijaitsi viimeistään myöhemmällä tasavallan ajalla Juno Monetan temppelin yhteydessä tai sen läheisyydessä. Se siirrettiin muualle keisarikaudella, viimeistään ensimmäisen vuosisadan jaa. lopulla.
Arxilla oli myös Concordialle omistettu temppeli (Aedes Concordiae in arce), joka on erotettava Forum Romanumilla sijainneesta kuuluisammasta Concordian temppelistä. Arxin Concordian temppeli yhdistetään vuosiin 218–216 eaa., mutta sen tarkka sijainti ja arkeologinen tunnistus ovat epävarmoja.
Auguraculum oli Arxilla sijainnut vihitty havaintopaikka, josta oli hyvä näkymä Albanus-vuorten suuntaan, ja josta auguurit tarkkailivat lintujen lentoa ja muita merkkejä. Se ei ollut varsinainen suuri rakennus, vaan todennäköisesti maahan rajattu, ehkä kivipaaluin eli cippuksin merkitty pyhä alue. Sen on täytynyt sijaita näköalapaikalla Forum Romanumin ja Sacra vian suuntaan.
Muut rakennukset
Arxille tai sen rinteille on ehdotettu myös muita kulttipaikkoja, kuten Dea Caelistiksen pyhäkkö, Isis Capitolinan pyhäkkö, joka tunnetaan myös Isiksen ja Serapiksen pyhäkkönä, ja eräissä yhteyksissä myös Bellonan pyhäkkö. Niiden sijainti, rakennusmuoto ja jatkuvuus ovat epävarmoja.
Kukkulan yksityisasuintojen jäänteitä on löydetty Arxilta läheltä Santa Maria in Aracoelin kirkkoa sekä portaikon juurelta, joka johtaa Piazza d'Aracoelilta kirkolle.
Linnoitus- ja tukimuurit
Capitoliumin ja Arxin rinteitä vahvistettiin muureilla ja tukirakenteilla. Ne liittyivät osittain Serviuksen muuriin ja osittain pyhäkköalueiden keinotekoiseen laajentamiseen. Kukkulan topografia on tältä osin vaikeasti tulkittava, koska keskiaikaiset ja uuden ajan rakennukset ovat muuttaneet huippua huomattavasti.
Tiet ja portaat
Clivus Capitolinus oli tärkein ajokelpoinen nousutie Forum Romanumilta Capitoliumille ja Arxille. Se oli Sacra vian jatke: tie nousi Forum Romanumin länsikulmasta kohti inter duos lucosta ja haarautui sieltä eri huipuille. Vuonna 174 eaa. se päällystettiin, ja tien varrella oli portiikki.
Gradus Monetae olivat portaat, jotka nousivat Forum Romanumin puolelta Arxille ja Juno Monetan temppelin suuntaan. Centum gradus, “sata porrasta”, liittyi Tarpeian kalliolle pääsyyn ja saattoi olla sama portaikkoreitti tai sen alempi osa.
Forma urbis Romaen perusteella Capitoliumin etelälaidalla oli monimutkaisia porras- ja ramppijärjestelyjä, jotka johtivat Area Capitolinan eteläpuolelta kohti Forum Holitoriumia ja Vicus jugariusta. Osa näistä rakenteista on kadonnut maanvyörymien ja myöhempien rakennustöiden vuoksi.
Portit
Porta pandana, alun perin Porta Saturnia, oli Capitoliumin linnoitteiden portti, joka sijaitsi varsinaisella Capitoliumilla lähellä sen eteläpäätä ja Tarpeian kalliota. Porta catularia oli mahdollisesti Serviuksen muuriin liittynyt portti Capitoliumin länsipuolella tai länsireunalla. Sen sijoitetaan lähelle Area Capitolinan länsikärkeä. Porta stercoraria oli Clivus Capitolinuksen yhteydessä mainittu portti tai kulkuaukko, joka avattiin kerran vuodessa Vestan temppelin puhdistusjätteiden poistamista varten. Se ei siis ollut tavallinen monumentaalinen kaupunginportti, vaan rituaaliseen puhdistukseen liittynyt kulkupaikka.
Tarpeian kallio (Tarpeium saxum, Tarpeia rupes) oli Arxin jyrkkä kallioseinä, jolta valtiopetoksesta tai muista vakavista rikoksista tuomittuja voitiin syöstä alas. Se liitetään antiikin lähteissä Forum Romanumia kohti avautuvaan näkymään.
Muut kohteet
Capitoliumin itärinteessä Forumin puoleisella reunalla sijaitsi Carcer eli Tullianum, joka on myöhemmin tunnettu Mamertiinien vankilana. Se, samoin kuin kukkulan alemman rinteen temppelit Forumin puolella – kuten Vespasianuksen ja Tituksen temppeli ja Concordian temppeli – hahmottuvat kuitenkin paremmin osana Forumin kokonaisuutta, vaikka vaikuttavatkin siihen, miten kukkula näyttäytyy Forumille päin.
Nykyisin kukkulan keskus on Michelangelon suunnittelema Piazza del Campidoglio. Sitä ympäröivät palatsit Palazzo dei Conservatori, Palazzo Senatorio ja Palazzo Nuovo. Nykyään nämä muodostavat yhdessä Capitoliumin museot. Piazzan keskellä on kopio antiikkisesta Marcus Aureliuksen ratsastajapatsaasta. Alkuperäiskappale on sijoitettu viereiseen museoon. Antiikin aikaisen Arxin alueella sijaitsevat nykyään Santa Maria in Aracoeli -kirkko sekä Viktor Emanuel II:n muistomerkki.