| Area Capitolina | |
|---|---|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Rooma, Latium |
| Historia | |
| Tyyppi | avoin tila |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Rooman valtakunta |
| Alue | Latium, Regio I Latium et Campania |
| Kaupunki | Rooma |
Area Capitolina (lat.; myös Area Capitolii) oli antiikin aikainen avoin tila Capitolium-kukkulalla Roomassa Italiassa. Se sijaitsi Juppiter Optimus Maximuksen temppelin edessä ja ympärillä kukkulan etelähuipulla eli varsinaisella Capitoliumilla, ja oli saatu aikaan rakentamalla tukimuurit ja pohjarakenteet kukkulan reunalle ja tasoittamalla niiden sisään suljettu alue.
Area Capitolina oli käytännössä rakennettu tasanne, josta ainakin osan perustukset oli rakennettu samanaikaisesti Juppiter Optimus Maximuksen temppelin perustusten kanssa. Sitä laajennettiin vuonna 388 eaa., ja sitä pidettiin merkittävänä rakennustyönä vielä keisarikauden alussakin.

Alue suljettiin öisin ja sitä vartioivat koirat, portinvartijan (janitor) valvonnassa. Domitianuksen kerrotaan hakeneen turvaa tämän talosta Vitelluksen kannattajia vastaan. Myöhemmin tämä talo purettiin, jotta Juppiter Conservatorin pyhäkkö voitiin rakentaa tilalle. Alueella pidettiin myös pyhiä hanhia.
Area Capitolinan laajuus on ollut kiistanalainen, ja jotkut tutkijat ovat katsoneet, ettei se ulottunut enempää kuin noin 15–16 metriä suuren Juppiterin temppelin reunoilta, mutta nykyisin vallitseva näkemys on, että se kattoi käytännössä koko varsinaisen Capitoliumin. Temppelin itäpuolelta on löydetty pohjarakenteiden muurien jäännöksiä, jotka osoittavat, että alue ulottui tällä suunnalla noin 35 metrin päähän temppelistä. Länsipuolella se oli todennäköisesti enintään 30 metriä leveä ja temppelin edessä eli eteläpuolella noin 40–45 metriä. Temppelin takana vaikuttaa olleen vain kapea tila, mutta tarpeeksi leveä kulkueen kulkea. Suuren temppelin viemän tilan lisäksi alue käsitti siis hieman yli hehtaarin alan, mikä riitti muille temppeleille ja monumenteille, jotka sijaitsivat varsinaisella Capitoliumilla — ilmaisu, joka tavallisesti tulkitaan vastaavaksi kuin in area Capitolina.
Alue oli ympäröity muurilla, ja muurin sisäpuolelle rakennettiin portiikki vuonna 159 eaa. Pääsisäänkäynti oli kaakkoispuolella keskellä, vastapäätä suuren Juppiterin temppelin julkisivua, mihin Clivus Capitolinus päättyi, ja siihen viitattiin joskus nimellä fores Capitolii. Siinä sijaitsi Scipio Africanuksen kaari (fornix). Hiukan tämän sisäänkäynnin eteläpuolella, alueen kulmassa, sijaitsi Porta pandana, ja alueelle oli mahdollisesti muitakin portteja.
Area Capitolinalla sijaitsivat Palatiumilla olleen Romuluksen majan (Casa Romuli) kopio, Curia calabra -kokoontumissali, Aedes tensarum ja Atrium publicum; sekä huomattava määrä temppeleitä – Fideksen temppeli, Fortuna Primigenian temppeli, Juppiter Conservatorin pyhäkkö ja myöhempi Juppiter Custoksen temppeli, Juppiter Feretriuksen temppeli, Juppiter Tonansin temppeli, Opsin temppeli ja luultavasti myös Mensin temppeli ja Venus Erycinan temppeli; sekä useita alttareita tai pyhäkköjä – suuri Juppiterin alttari, Juppiter Soterin alttari, Genius Populi Romanin pyhäkkö tai alttari yhdessä Felicitaksen ja Venus Victrixin kanssa sekä Gens Julian alttari. Siellä olivat mahdollisesti myös Juppiter Victorin pyhäkkö ja Indulgentian temppeli. Fideksen temppeli sijaitsi luultavasti alueen lounaiskulmassa, mutta muiden tarkempaa sijaintia ei tiedetä.
Alueelle ja temppeleihin oli myös pystytetty monien jumaluuksien patsaita. Carvilius Maximus pystytytti vuonna 293 eaa. yhden Juppiterin patsaan, joka oli kooltaan valtava ja näkyi Albanus-vuorella olleelle Juppiter Latiariksen pyhäkölle saakka; toinen seisoi korkealla pylväällä ja käännettiin vuoden 63 eaa. jälkeen itään päin. Vuonna 305 eaa. Capitoliumille asetettiin kolossaalinen Herculeen patsas, ja toinen, Lysippoksen tekemä, tuotiin Tarentumista vuonna 209 eaa. Alueella oli myös muita patsaita, kuten Marsin, Liber paterin, Juppiter Africuksen ja Nemesiksen patsaat.
Capitoliumille tuli myös tavaksi pystyttää kuuluisien roomalaisten patsaita, vaikka ei ole aina mahdollista määrittää, olivatko ne avoimella alueella vai jonkin temppelin ympäristössä. Ne patsaat, joiden ainakin arvellaan sijainneen avoimella alueella, olivat kuninkaiden patsaat sekä Brutuksen, Scipio Asiaticuksen, Marcus Aemilius Lepiduksen, Metellusten, Quintus Marcius Rexin, Titus Seiuksen, Pinarius Nattan, Claudiuksen, Domitianuksen ja Aurelianuksen patsaat. Patsaita kertyi niin runsaasti, että jo Augustus siirrätti monia Area Capitolinalla tuolloin olleista patsaista Campus Martiukselle.
Alueella oli hajallaan myös erilaisia voitonmerkkejä, kuten Mariuksen ja Germanicuksen voitonmerkit, sekä votiivimuistomerkkejä, ja myös näiden laajamittainen siirto määrättiin tehtäväksi, kuten jo oli tehty vuonna 179 eaa., Augustuksen aikaan. Alueen sisälle asetettiin säilytettäviksi paljon pronssisiin tauluihin kirjoitettuja sopimuksia ja lakeja sekä sotilasdiplomeja. Ne kiinnitettiin tavallisesti alueen muuriin, temppelien seinille sekä patsaiden ja muistomerkkien jalustoihin.
Alueen pinnan alla oli maanalaisia käytäviä, joita kutsuttiin nimellä favissae, ja joihin pääsi suuren Juppiterin temppelin cellasta; ne palvelivat varastotiloina temppelin katolta pudonneille vanhoille patsaille ja erilaisille votiivilahjoille.