| Auroraperhonen | |
|---|---|
Koiras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Kaaliperhoset Pieridae |
| Alaheimo: | Kaaliperhoset Pierinae |
| Tribus: | Anthocharidini |
| Suku: | Rusoset Anthocharis |
| Laji: | cardamines |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Anthocharis cardamines |
|
| Katso myös | |
Auroraperhonen (Anthocharis cardamines) on kaaliperhosten (Pieridae) heimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen.
Siipien yläpinnan pääväri on valkoinen. Koiraan etusiiven kärki on laajalti oranssinvärinen, mutta naaraalla ei ole oranssia värialuetta. Etusiiven kärjessä on molemmilla sukupuolilla musta täplä. Takasiiven alapinnalla on vihreänkeltaista kuviointia. Siipien kärkiväli 30–50 mm.
Auroraperhosen esiintymisalue on Länsi-Euroopasta Aasian lauhkeiden osien kautta Kiinaan. Euroopassa sitä tavataan pohjoisessa suunnilleen napapiirille asti. Suomessa se on yleisin maan etelä- ja kaakkoisosissa. Lentoaika on huhtikuusta kesäkuuhun ja pohjoisessa heinäkuuhun asti yhtenä sukupolvena.
Auroraperhosen elinympäristöä ovat kosteat niityt, metsäaukeat, puutarhat, pellot ja rannat. Se talvehtii kotelona.

Toukan ravintokasveja ovat ristikukkaiskasvit (Brassicaceae), kuten luhtalitukka (Cardamine pratensis), lituruohot (Arabidopsis), taskuruohot (Thlaspi), kanankaalit (Barbarea), lutukka (Capsella bursa-pastoris), pölkkyruoho (Turritis glabra) ja nenätit (Rorippa).