Elokuvaan sisältyy harvinaislaatuisia kynttilöiden valossa kuvattuja kohtauksia. Kubrick pyrki erikoisella valaistuksella tavoittelemaan autenttista vanhanajan tunnelmaa. Koska kynttilöiden valo on liian heikko tavanomaiselle kameraoptiikalle, Kubrick valmistutti aivan erityiset objektiivit kohtausten kuvausta varten. Zeiss oli valmistanut erittäin valovoimaiset (f 0,7) objektiivit Yhdysvaltain avaruushallinto Nasalle 1960-luvun lopulla kuulentoja varten, ja nämä sovitettiin Panavision-elokuvakameraan. Syväterävyysalue jäi pieneksi suuresta aukosta johtuen, mutta kohtaukset voitiin kuvata kynttilänvalossa. Kubrick otti elokuvan visuaaliseen ilmeeseen myös paljon vaikutteita englantilaisen taidemaalari William Hogarthin maalauksista.
Vaikka Barry Lyndon sai neljä Oscar-palkintoa – Spartacuksen ohella enemmän kuin mikään muu hänen ohjauksistaan – se sai ensi-illan jälkeen vähemmän arvostusta osakseen kuin Kubrickin aiemmat elokuvat. Elokuva menestyi vain Euroopassa, kun taas Pohjois-Amerikassa katsojaluvut jäivät hyvin pieniksi. Myöhemmät uudelleenarvioinnit ovat kuitenkin nostaneet Barry Lyndonin asemaa elokuvahistoriassa, ja The New York Timesin kriitikot valitsivatkin sen vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.
Juoni
Elokuvan tarina jakautuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa alkaa 1750-luvun Irlannista, jossa Redmond Barry elää äitinsä kanssa. Hän ampuu pistoolein käytävään kaksintaistelussa englantilaisen kapteenin John Quinin, jolle Redmondin rakastettu Nora Brady on kihlattu. Tämä pakottaa Redmondin lähtemään karkumatkalle kohti Dublinia, mutta matkan varrella hän joutuu maantierosvojen ryöstämäksi, ja joutuu varattomana värväytymään brittiarmeijaan. Siellä hän kuulee, että Quin onkin tosiasiassa elossa ja ymmärtää, että tämä oli vain suvun tarkoitus järjestää hänet pois Noran ja Quinin välisen avioliiton tieltä.
Seitsenvuotinen sota alkaa. Redmond päättää karata upseerin varusteissa kohti neutraalina tunnettua Hollantia. Hän kohtaa pian Preussin armeijan kapteeni Potzdorfin, joka paljastaa tämän olevan vain upseeriksi naamioitunut sotakarkuri. Välttääkseen ammutuksi tulemisen Redmond alistuu värväytymään Preussin armeijaan. Sodan jälkeen Redmond päätyy poliisiministeriön palvelukseen. Hän saa tehtäväkseen hakeutua ammattipelurina tunnetun, vakoojaksi epäillyn Chevalier de Balibarin palvelijaksi. Huomattuaan Chevalierin tosiasiassa olevan syntyjään irlantilainen, Redmond paljastaa juonen. Chevalier liikuttuu tästä ja ottaa tämän palvelijakseen. Yhdessä he huijaavat korttipelissä Tübingenin prinssiä, ja karkaavat sitten maasta. Seuraavina vuosina sekä Redmond Barry että Chevalier de Balibari kiertelevät ympäri Eurooppaa korttihuijareina. Eräässä kylpylässä vierailtua Redmond iskee silmänsä kauniiseen ja rikkaaseen Lyndonin kreivittäreen, jonka Redmond viettelee ja vie vihille kreivittären jäätyä leskeksi.
Tarinan toinen osa alkaa 1770-luvulta. Redmond Barry on nyt ottanut nimekseen Barry Lyndon ja viettää ylellistä elämää Englannissa. Lady Lyndonin ensimmäisen avioliiton poika, nuori lordi Bullington halveksii Barryä. Myöhemmin Barry ja lady Lyndon saavat yhteisen poikalapsen nimeltä Bryan. Avioliitto on onneton, Barry tuhlaa holtittomasti ja harrastaa syrjähyppyjä. Nuori lordi Bullington valittaa tästä äidilleen ylhäisten vieraiden edessä. Tämä saa Barryn menettämään malttinsa ja hän hyökkää Bullingtonin kimppuun, mikä tekee Barrysta hylkiön seurapiirin silmissä. Hän yrittää kuitenkin parhaansa mukaan olla hyvä isä 9-vuotiaalle Bryanille, jolle hän lupaa syntymäpäivälahjaksi hevosen. Bryan loukkaantuu ratsastaessaan vakavasti ja kuolee vammoihinsa vanhempiensa läsnäollessa.
Bryanin kuolema tekee Barrysta melankolisen ja hän alkaa hakea lohtua alkoholismista. Lady Lyndon puolestaan yrittää löytää itselleen lohtua uskonnosta. Lordi Bullington haastaa Barryn pistoolein käytävään kaksintaisteluun. Bullington ampuu Barrya, osuen tätä jalkaan. Barry joutuu sairaalahoitoon, mutta jalka on amputoitava. Kun Barry on toipumassa, lordi Bullington ottaa Lyndonien kiinteistön viimein haltuunsa ja lupaa maksaa joka vuosi Redmond Barrylle 500 guineaa vain sillä ehdolla, että Barry häipyy Englannista ikiajoiksi eikä tapaa enää lady Lyndonia. Barry palaa äitinsä kanssa Irlantiin ja yrittelee vielä ammattipelurin hommia huonolla menestyksellä.
↑The Best 1,000 Movies Ever Made.(Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004.)The New York Times.Arkistoitu11.7.2016. Viitattu 4.7.2016.(englanniksi)
Kirjallisuutta
Moilanen, Jorma: ”Historiallisen melodraaman renessanssi”, artikkeli Barry Lyndonista. Filmihullu 8/1976.
