CP-vamma

CP-oireyhtymä
Lääkäri tutkimassa lasta, jolla on CP-vamma.
Lääkäri tutkimassa lasta, jolla on CP-vamma.
Luokitus
ICD-10 G80
ICD-9 343
OMIM 603513 605388
MedlinePlus 000716
Huom.! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta.
Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

CP-vamma, ICD-tautiluokituksessa CP-oireyhtymä (engl. cerebral palsy) on raskauden aikana tai varhaislapsuudessa saatu pysyvä aivovaurio, joka vaikeuttaa vartalon liikkeiden hallintaa ja lihaskoordinaatiota. Vamman aiheuttaa vaurio yhdellä tai useammalla aivoalueella, jotka säätelevät liikkumista ja liikkeiden hallintaa. Vaurio voi tapahtua raskauden aikana, pian syntymän jälkeen tai varhaislapsuudessa mutta kuitenkin ennen kolmatta ikävuotta. CP-vamman todennäköisyyttä kasvattava riskitekijä on yli 35 vuoden synnytysikä. Uudemman tutkimusaineiston mukaan oireyhtymään liittyvä aivovaurio saattaa johtaa myös selkäytimen vaurioitumiseen, vaikkakaan toistaiseksi ei tiedetä, kuinka tämä vaikuttaa toimintakykyyn.

Kuvaus

Pääartikkeli: CP-oireyhtymän patofysiologia

Englannin kielen sana cerebral viittaa aivoihin ja palsy liikkeiden tai asennon säilyttämiseen liittyvään häiriöön. CP-vamma siis tarkoittaa, että aivoissa tapahtuneen (cerebral) vaurion takia henkilö ei kykene käyttämään joitakin kehonsa lihasryhmiä normaalilla tavalla (palsy). CP-vammaa ei yleensä pidetä etenevänä, geneettisenä tai periytyvänä, vaikka uudempi tutkimus onkin haastanut myös tätä näkemystä Vamma on elinikäinen ja parantumaton. Erilaisten terapioiden (kuten fysio-, toiminta-, ratsastus- ja puheterapian) sekä apuvälineiden avulla voidaan kohentaa CP-vammaa sairastavien henkilöiden elämänlaatua.

CP-vammaan kuuluvat liikkumiseen liittyvät ongelmat voivat olla lihasjäykkyyttä eli spastisuutta, lihasheikkoutta, nivelten jäykkyyttä tai yliliikkuvuutta, koordinaatiovaikeuksia, hitautta, tasapainovaikeuksia, huimausta, vapinaa, pakkoliikkeitä, tahdonalaisten liikkeiden hallinnan vaikeuksia, kuten pienten liikkeiden tuottamisen vaikeuksia tai halvauksia. CP-vamman koordinaatiovaikeudet saattavat ilmetä vaikeutena peseytyä, pukeutua tai pestä hampaita, siivota, käyttää hiirtä ja näppäimistöä, napittaa vaatteita, painaa nappia, ottaa käteen ohutta tai pientä esinettä, kääntää kirjan sivuja tai kääntää esineitä.

CP-vamma on liikuntavamma eikä vaikuta yksinään muuhun aivotoimintaan. CP-vammaan liittyy kuitenkin usein liitännäisvammoja, joista yleisimpänä puhevamma (80 %:lla vammautuneista) Muita lisävammoja ovat esimerkiksi epilepsia (35–60 %), vaikea henkinen kehitysvammaisuus (25 %) sekä kuulo- ja näkövammat (10–15 %).

CP-vammaan liittyy usein kognitiivisia ongelmia, jotka voivat ilmetä erilaisina hahmotushäiriöinä kuten vaikeutena arvioida ajan kulkua ja sitä, kuinka kauan jonkin tehtävän suorittamiseen kuluu aikaa, taikka visuaalisena hahmotushäiriönä, joka vaikeuttaa etäisyyksien, liikkeen suunnan ja nopeuden ja oman sijainnin arvioimista sekä sopivien kulkureittien valintaa. Kognitiiviset ongelmat voivat ilmetä myös puheen erottamisen vaikeutena, muistihäiriönä, keskittymisen vaikeutena, hitautena, toiminnanohjauksen ongelmina, lukihäiriönä tai matematiikan erityisvaikeutena. Myös kosketus- tai lämpöaistin häiriöitä sekä uupumusta tai unihäiriöitä saattaa esiintyä. Uupuminen tai väsymistaipumus saattaa ilmetä siinä, että vammautuneen on vaikea suorittaa tehtäviä loppuun asti tai tehdä samankaltaisia asioita pitkään tai istua, seistä tai kävellä pitkään.. CP-vammaan saattaa liittyä myös vaikeutta keskustella ryhmässä tai puhelimessa tai ymmärtää eleitä ja ilmeitä.

CP-vammaan saattaa liittyä myös mielialan heilahteluja sekä masennusta ja ahdistuneisuutta. Ei ole kuitenkaan olemassa tutkimustietoa siitä, kuinka suuri osa vammautuneen ihmisen kokemasta ahdistuksesta ja masennuksesta johtuu itse aivovauriosta, kuinka suuri osa muiden ihmisten epäasiallisesta suhtautumisesta ja kuinka suuri osa johtuu muista CP-vamman mukanaan tuomista elämää rajoittavista tai vaikeuttavista asioista.

Vammautuneiden toimintakyky vaihtelee suuresti: joillakin vamma ilmenee vain pienenä toimintahäiriönä, toisilla vaikeana monivammaisuutena. Henkinen kehitys on normaalia noin puolella vammautuneista . CP-vamman ei ole ainakaan itsessään todettu lyhentävän yksilön elinajanodotetta. Maailman erittäin todennäköisesti vanhimmaksi elänyt CP-oireyhtymädiagnoosin saanut henkilö on yhdysvaltalainen Barbara Inez Maisel (1910–2014), joka eli 104-vuotiaaksi.

Suomessa on noin 6 500 ihmistä, jolla on CP-vamma. Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 100–120 lapselle CP-vamma. Suomessa CP-vammaa sairastavien etuja ajaa vuonna 1965 perustettu Suomen CP-liitto. Lokakuun ensimmäisenä keskiviikkona vietetään Maailman CP-päivää, jota on juhlistettu vuodesta 2012 lähtien.

Vammatyypit

Spastinen

Spastinen CP-vamma on yleisin CP-vammatyyppi, jota esiintyy noin 80 %:lla kaikista vammautuneista.lähde? Spastisuus tarkoittaa, että yhden tai useamman lihasryhmän lihasjänteys, tonus, on pysyvästi kohonnut. Kohonnut lihasjänteys vaikeuttaa lihaksen työtä. Spastinen CP-vamma näkyy ulospäin jäykkänä ja vaikeannäköisenä liikkumisena, ja joissakin tapauksissa esimerkiksi esineeseen tarttuminen ja irti päästäminen voi olla vaikeaa. Vaikeimmissa tapauksissa lihasjänteys on niin suuresti kohonnut, että omaehtoinen liikkuminen on mahdotonta.

Vammatyyppi voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan sen mukaan, mikä lihasryhmä on spastinen. Diplegialla (noin 50–60 % CP-oireistoista) tarkoitetaan alaraajojen spastisuutta, mutta myös yläraajojen toiminta voi olla vaikeutunutta. Tieteellinen nimitys alaraajapainotteiselle CP-vammalle on diplegia spastica (suom. spastinen diplegia). Vanhempaa nimitystä Littlen tauti näkee vielä ajoittain kirjallisuudessa. Hemiplegiassa (20–36 % CP-oireyhtymistä) spastisuutta on toisen puolen (vasen/oikea) raajoissa. Tetraplegiassa (n. 10–15 % CP-oireistoista) sekä ylä- että alaraajat ovat spastiset. Tämä oireisto liittyy yleensä kortikospinaaliradan vaurion aiheuttamaan muutokseen liikkeitä ja lihasjäntevyyttä säätelevien hermoverkkojen dynamiikassa.

Atetoottinen

Atetoottisessa CP-vammassa (esiintyvyys noin 10 %)lähde? henkilöllä esiintyy nopeita, tahattomia liikkeitä päässä, käsissä ja vartalossa. Ne ilmenevät etenkin puhuessa, syödessä tai esimerkiksi tavoitellessa jotakin esinettä, toisin sanoen tilanteissa, joissa liikkeiden koordinoiminen on välttämätöntä. Kasvojen pakkoliikkeet vaikeuttavat nielemistä ja puhumista. Stressitilanteet lisäävät pakkoliikkeitä, ja unen aikana ne häviävät. Ihmisillä, joilla on atetoottinen CP-vamma, on usein alentunut lihastonus, joten he eivät pysty säilyttämään seisoma- tai kävelyasentoa. Tämä oireisto liittyy useimmiten tyvitumakkeiden vaurioon.

Ataktinen

Ataktinen CP-vamma on melko harvinainen CP-vamman muoto (esiintyvyys 5-10 %:lla vammautuneista). Tyypillistä ataktikolle on alentunut lihasjänteys ja huono liikkeiden hallinta. Kävely on leveäraiteista ja epävakaata, ja pikkutarkkoja tehtäviä suoritettaessa (esimerkiksi kirjoittaessa) heillä esiintyy vapinaa. Tämä vaikeuttaa hienomotorisia toimintoja. Oireisto liittyy usein pikkuaivovaurioon.

Sekamuodot

Noin 10 %:lla vammautuneista esiintyy samanaikaisesti kahta tai jopa kolmea edellä esitetyistä CP-vamman muodoista. Yleisin sekamuoto on spastisen ja atetoottisen CP-vamman yhdistelmä, jolloin esiintyy sekä kohonnutta lihasjänteyttä että pakkoliikkeitä. Spastisen ja atetoottisen CP-vamman yhdistelmässä lihasjäykkyys ilmenee useimmiten aluksi selvemmin ja pakkoliikkeitä alkaa esiintyä 9 kk-3 vuoden iässä.

Tunnettuja henkilöitä, joilla on cp-vamma

Lähteet

  1. ↑ Lyhenneluettelo: B–D Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 5.2.2020.
  2. ↑ Wu YW, Croen LA, Shah SJ, Newman TB, Najjar DV. Cerebral palsy in a term population: risk factors and neuroimaging findings. Pediatrics. 2006 Aug;118(2):690-7.
  3. ↑ Toru Fukuhara, Daisuke Nakatsu, Yoichiro Namba, Ichiro Yamadori: Histological evidence of intraoperative monitoring efficacy in selective dorsal rhizotomy. Child's Nervous System, 1.9.2011, 27. vsk, nro 9, s. 1453–1458. doi:10.1007/s00381-011-1462-5 ISSN 1433-0350 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Bruce K. Shapiro: Cerebral palsy: A reconceptualization of the spectrum. The Journal of Pediatrics, 2004-08, 145. vsk, nro 2 Suppl, s. S3–7. PubMed:15292880 doi:10.1016/j.jpeds.2004.05.014 ISSN 0022-3476 Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ Redefining Cerebral Palsy as a Genetic, Neurodevelopmental Spectrum Disorder. SAHMRI. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Michael Shevell: Cerebral palsy to cerebral palsy spectrum disorder: Time for a name change? Neurology, 28.1.2019, 92. vsk, nro 5, s. 233–235. PubMed:30568002 doi:10.1212/WNL.0000000000006747 ISSN 1526-632X Artikkelin verkkoversio.
  7. 1 2 3 4 5 https://www.cp-liitto.fi/files/4185/CP-liitto. Oirekartoituslomake. Kuntori.pdf [vanhentunut linkki]
  8. 1 2 3 4 CP-opas (pdf) Suomen CP-liitto. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
  9. ↑ Daniel G. Whitney, Seth A. Warschausky, Sophia Ng, Edward A. Hurvitz, Neil S. Kamdar, Mark D. Peterson: Prevalence of mental health disorders among adults with cerebral palsy: A cross-sectional analysis. Annals of internal medicine, 3.9.2019, 171. vsk, nro 5, s. 328–333. PubMed:31382276 doi:10.7326/M18-3420 ISSN 0003-4819 Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ http://www.cc.jyu.fi/~vamtutk/kscp1.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ http://www.ofcp.on.ca/guide.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Obituary information for Barbara Inez Maisel www.adamssoderstrum.com. Arkistoitu 11.4.2026. Viitattu 12.9.2026. (englanniksi)
  13. ↑ CP-vamma cp-liitto.fi. Helsinki: Suomen CP-liitto ry. Arkistoitu 19.2.2014. Viitattu 2.4.2009.
  14. ↑ Mikä on cp-vamma? Suomen CP-liitto. Arkistoitu 5.2.2020. Viitattu 5.2.2020.
  15. ↑ Carlo Trompetto, Lucio Marinelli, Laura Mori, Elisa Pelosin, Antonio Currà, Luigi Molfetta, Giovanni Abbruzzese: Pathophysiology of Spasticity: Implications for Neurorehabilitation. BioMed Research International, 2014, 2014. vsk, s. 354906. PubMed:25530960 doi:10.1155/2014/354906 ISSN 2314-6133 Artikkelin verkkoversio.
  16. ↑ Chorea, Athetosis, and Hemiballismus - Neurologic Disorders MSD Manual Professional Edition. Viitattu 29.2.2024. (englanniksi)
  17. ↑ Mohamed Ali Elshafey, Mohamed Samy Abdrabo, Ragab Kamal Elnaggar: Effects of a core stability exercise program on balance and coordination in children with cerebellar ataxic cerebral palsy. Journal of Musculoskeletal & Neuronal Interactions, 2022, 22. vsk, nro 2, s. 172–178. PubMed:35642697 ISSN 1108-7161 Artikkelin verkkoversio.
  18. ↑ http://www.irishwriters-online.com/christybrown.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Publications.parliament.uk: Publications & Records

Aiheesta muualla