Christian Wirth (24. marraskuuta 1885 – 26. toukokuuta 1944) oli saksalainen kansallissosialisti ja sotarikollinen. Hän työskenteli vanhempana SS-upseerina Puolassa ja osallistui operaatio Reinhardiin. Hän oli operaatio Reinhardin johtaja Odilo Globocnikin tärkein avustaja, ja hänen tehtävänään oli laajentaa Aktion T4 rotuhygienia eutanasiaohjelman menetelmät tuhoamisleireillä tapahtuvaksi massamurhaamiseksi.
Wirth oli rikospoliisin (Kripo) päällikkö, Polizei-Kriminalkommissar Stuttgartissa ennen kuin hänet siirrettiin T4-ohjelmaan. Kripon päällikkönä hän saavutti tuloksia kovilla otteilla. Eräässä tapauksessa, jossa syylliseksi epäilty ei tunnustanut, hänet jätettiin joksikin aikaa kahden Wirthin kanssa. Wirth ei puristanut häneltä tunnustusta ainoastaan tästä rikoksesta, vaan lisäksi kuudesta muustakin. Hän oli Schloss Hartheimissa sijaitsevan tappokeskuksen komendantti Linzissä, Itävallassa vuosina 1940–1941.
Sobibórin ja Treblinkan tuhoamisleirien komendantti Franz Stangl kuvaili Wirthiä haastattelussa vuonna 1971 näin: ”Hän oli lihava ja punakka mies. Kun hän puhui tämän eutanasiaohjelman tärkeydestä, hän ei puhunut humaanein tai tieteellisin sanakääntein, kuten tohtori Werner T4:ssä oli tehnyt sitä minulle kuvaillessaan. Hän nauroi. Hän puhui ’hyödyttömien suiden hävittämisestä’ ja että ’tunteellinen lässytys’ noista ihmisistä sai hänet ’yrjöämään’”.
Elokuussa 1941 hänet siirrettiin pois T4-ohjelmasta ja lähetettiin syyskuussa Chełmnoon aloittamaan juutalaisten ja romanien kaasuttamiset siellä. Maaliskuun 1942 loppuun mennessä kaasuttamisia tapahtui Chełmnossa päivittäin kaasutuskuorma-autoissa. T4-ohjelman lopettamisen jälkeen natsi-Saksa ja Wirth keskittyivät lopulliseen ratkaisuun eli juutalaisten tuhoamiseen. Ensimmäinen vaihe oli operaatio Reinhard, jota johti Globocnik. Ensimmäinen kolmesta operaatio Reinhardin tuhoamisleiristä oli Bełżec. Koska Wirthillä oli eutanasiaohjelman tuomaa aikaisempaa kokemusta kaasulla tappamisesta, Globocnik nimitti hänet komendantiksi Bełżeciin. Globocnik nimitti hänet operaatio Reinhardin leirien tarkastajaksi 1. elokuuta 1942.
Sobibórin rakennusvaiheessa Wirth vieraili keskeneräisellä leirillä ja järjesti kokeellisen 25 juutalaisen orjatyöläisen murhaamisen kaasulla. Hän kantoi mukanaan mielellään ruoskaa ja hakkasi sillä sekä vankeja että vartijoita. Kun Treblinka, viimeinen ja tehokkain operaatio Reinhardin tuhoamisleireistä valmistui, Wirth otti tehtäväkseen sen uudelleen järjestämisen sen jälkeen kun ensimmäinen komendantti tohtori Irmfried Eberl oli korvattu Franz Stanglilla. Myöhemmin hän otti osaa 18 000 jäljelle jääneen ”Arbeitsjuden” eli juutalaisen pakkotyöläisen murhaamiseen Majdanekissa marraskuussa 1943.
Operaatio Reinhardin eli 1,4 miljoonan juutalaisen ja satojen tuhansien romanien murhaamisen jälkeen Wirth lähetettiin muiden operaation henkilöstöön kuuluneiden kanssa Triesteen Italiaan erityisosasto operaatio R:ään (Sonderabteilung Einsatz R). Wirthin tehtävänä oli valvoa perustamansa Risiera de San Sabban keskitysleiriä Adrianmeren rannikon toiminta-alueella (Operationszone Adriatisches Küstenland) ja taistella partisaaneja vastaan miehitetyn Jugoslavian rajalla.
Kroatialaiset partisaanit tappoivat hänet katutaistelussa Fiumen lähellä toukokuussa 1944 hänen matkustaessaan avoautossa. Christian Wirth ei ollut ryhtynyt varotoimenpiteisiin vaan piti itseään ilmeisesti haavoittumattomana. On pidetty mahdollisena myös sitä, että Wirthin ampuivat omat miehet.
