Cibao tai El Cibao on laakso ja sitä ympäröivä alue Dominikaanisen tasavallan pohjoisosassa. Cibaolla on Dominikaanisen tasavallan sisällä selvä oma alueellinen identiteettinsä.
Cibao tai El Cibao on laakso ja sitä ympäröivä alue Dominikaanisen tasavallan pohjoisosassa. Cibaolla on Dominikaanisen tasavallan sisällä selvä oma alueellinen identiteettinsä.
Cibaon ydinalue on laakso, joka rajautuu etelässä Cordillera Centralin ja pohjosiessa Cordillera Septentrionalin vuoriin. Lännessä se ulottuu Manzanillonlahdelle lähellä Monte Cristiä ja idässä Samanánlahdelle. Pituutta lännestä itään on noin 235 kilometriä. Alueeseen kuuluu 14 Dominikaanisen tasavallan provinssia. Alueen länsiosan läpi virtaa Yaque del Norte- ja itäosassa Yunajoki. Cibaon läpi kulkee siirrosvyöhyke (Septentrional Fault Zone), joka tekee alueesta alttiin maanjäristyksille.
Alueen ilmasto ja kasvillisuus vaihtelee lännen kuivilta savanneilta kosteisiin ja reheviin alueisiin idässä.
Cibao on Dominikaanisen tasavallan tiheimmin asuttuja alueita. Seudulla asuu noin 5,6 miljoonaa henkilöä. Suurehkoja kaupunkeja ovat esimerkiksi Santiago de los Caballeros, San Juan de la Maguana ja Concepción de La Vega.
Cibao on tainojen kielen sana ja se viittaa kivikkoiseen paikkaan. Suurin osa Cibaosta kuului tainojen Maguán päällikkökuntaan (cacicazgos).
Kristoffer Kolumbus saapui Hispaniolaan ja valloitti Cibaon alueen Espanjalle vuonna 1493. Alueelta löydettiin kultaa vuonna 1499, mikä johti vuosikymmenen kestäneeseen kultaryntäykseen seudulle.
Cibaon alue kärsi huomattavia vahinkoja Haitin vallankumouksen ja vuosien 1822–1844 haitilaismiehityksestä. 1800-luvun toisella puoliskolla alueesta tuli tosin myös Dominikaanisen tasavallan taloudellinen keskus tupakanviljelyn kautta. Tupakkaa vietiin Puerto Platasta etenkin Saksaan.
Dominikaanisen tasavallan toisen itsenäisyyssodan aikana Cibao oli yksi sotaan johtaneen kapinan keskuksista. Sodan aloittanut niin sanottu grito de Capotillo 16. elokuuta 1863 on edelleen seurattu juhlapäivä alueella.