Claes Åkesson Tott nuorempi (14. elokuuta 1630 Ekolsundin linna, Enköping, Uplanti, Ruotsi – 15. heinäkuuta 1674 Pariisi, Ranskan kuningaskunta) oli kreivi, sotapäällikkö ja Ruotsin Liivinmaan kenraalikuvernööri.
Tottin vanhemmat olivat sotamarsalkka Åke Tott ja tämän ensimmäinen puoliso, vapaaherratar Sigrid Bielke (1607–1634), joka oli vapaaherra Nils Bielken ja vapaaherratar Ingeborg Oxenstierna af Eka och Lindön tytär.
Hän opiskeli Uppsalan yliopistossa, jossa teki väitöskirjansa vuonna 1647. Vietettyään muutaman vuoden Ranskassa hän saapui 21-vuotiaana kuningatar Kristiinan hoviin vuonna 1651. Vuotta myöhemmin hänet ylennettiin kreiviksi ja hän sai Kaarleporin kreivikunnan läänityksekseen. Kristiina lahjoitti hänelle myös Maksamaalla sijainneen Tottesundin kartanon. Vuonna 1654 hän sai paikan valtaneuvostossa ja hänet nimitettiin hovitallimestariksi. Ennen kuningattaren kruunusta luopumista kruunusta hänelle myönnettiin 200 000 riikintaaleria hopeassa ja Ekolsundin linna Mälaren-järven rannalla.
Kristiinan kruunusta luopumisen jälkeen hän liittyi Ruotsin armeijaan Kaarle X Kustaan Pohjan sotaan, jossa hän osallistui taisteluihin. Hän oli Ruotsin kaakkoisten sotavoimien päällikkö ja valloitti joukkoineen Neumarktin ja Gebnitzin ja ajoi sen jälkeen 6 000 puolalaista sotilasta pakoon taistelussa. Ylennettynä kenraalimajuriksi hän johti Ruotsin etujoukkoa Varsovaan etenemisessä vuonna 1656, jossa hän voitti kahakan Puola-Liettuan joukkoja vastaan.
Kaarle X Kustaan hallituskaudella Clas Tott palveli jonkin aikaa lähetystössä Pariisissa ja osallistui sen jälkeen Kaarle X Kustaan toisen Tanskan sodan aikana Kööpenhaminan piiritykseen vuonna 1658. Piirityksen jälkeen, kun Ekolsundin linna palautettiin kruunulle, hänen uransa jatkui suurlähettiläänä Pariisissa kahden vuoden ajan ja ylikäskynhaltijana Tukholmassa vuoden 1664 ajan. Vuonna 1665 hänet nimitettiin sotamarsalkaksi ja samana vuonna Ruotsin Liivinmaan kenraalikuvernööriksi, jota hän hoiti seitsemän vuotta. Kuollessaan 43-vuotiaana vuonna 1674 hän oli ollut jälleen Pariisin suurlähettilään virassa kaksi vuotta ja kuului ulkopoliittisesti ranskalaissuuntauksen kannattajiin.
Hän avioitui vuonna 1665 Anna Margareta Oxenstierna af Södermören (1650–1672) kanssa, joka oli valtakunnankansleri Erik Oxenstiernan ja kreivitär Elsa Elisabeth Nilsdotter Brahen (1632–1689) vanhin tytär. Kreivitär Anna Margareta kuoli vain 22-vuotiaana eikä heille ollut syntynyt lapsia.
Clas Tott lepää Brahen hautakuorissa Jäderin kirkossa.
