Dietyleenitriamiini

Dietyleenitriamiini
Tunnisteet
IUPAC-nimi	N-(2-aminoetyyli)etaani-1,2-diamiini
CAS-numero	111-40-0
PubChem CID	8111
SMILES	C(CNCCN)N
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C4H13N3
Moolimassa	103,174 g/mol
Sulamispiste	-39 °C
Kiehumispiste	206,9 °C
Tiheys	0,959 g/cm3
Liukoisuus veteen	Sekoittuu veteen, etanoliin, asetoniin ja hiilivetyihin
	Infobox OK

Dietyleenitriamiini (C₄H₁₃N₃) on alifaattinen amiini. Yhdistettä käytetään liuottimena ja orgaanisessa synteesissä. Dietyleenitriamiinista käytetään myös nimiä bis(2-aminoetyyli)amiini, 3-atsapentaani-1,5-diamiini ja DETA.

Valmistus

Dietyleenitriamiinia valmistetaan 2-aminoetanolin, etyleenidiamiinin ja urean välisellä reaktiolla. Reaktiotuotteena muodostuu ureajohdannainen, josta vapautuu dietyleenitriamiinia hydrolyysillä.

Dietyleenitriamiinia muodostuu myös valmistettaessa etyleenidiamiinia 1,2-dikloorietaanin ja ammoniakin välisellä reaktiolla. Reaktiossa muodostuu muitakin polyamiineja, kuten trietyleenitetramiinia ja tetraetyleenipentamiinia, joiden määrään voidaan vaikuttaa ammoniakin ja 1,2-dikloorietaanin suhteella. Amiinit erotetaan toisistaan haihdutuskiteytyksellä.

Käyttö

Dietyleenitriamiinia käytetään kemianteollisuudessa liuottamaan rikkiä, epoksihartseja, polyamidimuoveja ja väriaineita. Lisäksi yhdistettä käytetään suuria määriä paperiteollisuudessa ja öljyteollisuudessa. Dietyleenitriamiinia käytetään myös kelatoivana yhdisteenä, polttoaineena ja saippuoimisaineena ja synteeseissä valmistettaessa ioninvaihtohartseja, vulkanointikemikaaleja ja korroosionestoaineita.

Turvallisuus

Dietyylitriamiini haihtuu helposti ja huurut ärsyttävät hengityselimiä ja silmiä aiheuttaen yskää ja kirvelyä sekä punoitusta. Yhdiste on emäksinen ja syövyttää ihoa.

Lähteet

↑ Diethylenetriamine – Substance summary NCBI. Viitattu 29. joulukuuta 2010.
1 2 3 4 5 6 Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 541. Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
1 2 Dietyleenitriamiinin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 29.12.2010
1 2 3 Srivasan Sridhar & Richard G. Carter : "Diamines and Higher Amines, Aliphatic", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001.
1 2 Karsten Eller, Erhard Henkes, Roland Rossbacher & Hartmut Höke: "Amines, Aliphatic", teoksessa Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002.

Aiheesta muualla

Dietyleenitriamiinin käyttöturvallisuustiedote, Sigma Aldrich, viitattu 18.1.2015.

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

[ncbi-1] Diethylenetriamine – Substance summary NCBI. Viitattu 29. joulukuuta 2010.

[alen-2] 1 2 3 4 5 6 Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 541. Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3

[icsc-3] 1 2 Dietyleenitriamiinin kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 29.12.2010

[kirk-othmer-4] 1 2 3 Srivasan Sridhar & Richard G. Carter : "Diamines and Higher Amines, Aliphatic", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2001.

[ullmann-5] 1 2 Karsten Eller, Erhard Henkes, Roland Rossbacher & Hartmut Höke: "Amines, Aliphatic", teoksessa Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002.