Elolliset
Tausta ja synty
Turpeinen aloitti romaanin kirjoittamisen vuonna 2016. Aihe löytyi Luonnontieteellisestä museosta, jossa hän tutustui stellerinmerilehmän luurankoon ja sen esittelytekstiin. Tieto lajin kuolemisesta sukupuuttoon vain 27 vuotta sen tieteellisen kuvaamisen jälkeen sai hänet selvittämään eläimen historiaa. Hän aloitti perehtymisen lainaamalla Kansalliskirjastosta luonnontutkija Georg Wilhelm Stellerin päiväkirjat.
Seitsemän vuotta kestäneessä kirjoitustyössä Turpeinen hyödynsi historiallisia lähteitä ja tutkimuskirjallisuutta. Stelleriä käsittelevän osuuden aineistoon kuuluivat tämän kirjoitusten lisäksi laivapäiväkirjat ja muiden retkikuntalaisten selostukset. Luurangon myöhempiä vaiheita Turpeinen jäljitti kirjeistä, vanhoista julkaisuista ja museoarkistoista sekä haastattelemalla museon työntekijöitä. Kirjailijan mukaan yksittäisen museoesineen historian selvittäminen osoittautui vaikeammaksi kuin paljon tutkitun 1700-luvun tutkimusmatkan taustoittaminen.
Teoksen nimi löytyi kustannustoimittajan havaittua sanan elolliset toistuvan käsikirjoituksessa. Turpeisen mukaan nimi viittaa vanhaan luonnontieteelliseen sanastoon ja ajatukseen ihmisestä yhtenä elollisena muiden joukossa.
Juoni ja henkilöt
Romaanin eri aikoihin sijoittuvia kertomuksia yhdistävät stellerinmerilehmä ja sen luuranko. Henkilöt perustuvat todellisiin historiallisiin henkilöihin.
Vuonna 1741 luonnontutkija Georg Wilhelm Steller osallistuu Vitus Beringin johtamaan tutkimusretkeen, jolla etsitään meritietä Aasiasta Amerikkaan. Haaksirikkoutuneen retkikunnan selviytymiskamppailun yhteydessä Steller kohtaa suuren merinisäkkään, joka myöhemmin tunnetaan hänen nimellään. Eläin tarjoaa ravintoa ihmisille, mutta sitä seuraava metsästys johtaa lajin tuhoutumiseen.
1800-luvulle sijoittuvassa osuudessa Venäjän Alaskan kuvernööri Johan Hampus Furuhjelm etsii merilehmän luurankoa eläintieteen professori Alexander von Nordmannille. Siirtokunnan elämää tarkastellaan kuvernöörin vaimon Annan kautta. Myös Furuhjelmin sisar Constance saa tehtävän luonnontieteellisten kokoelmien hoitajana.
Luonnontieteellinen piirtäjä Hilda Olson työskentelee Nordmannin avustajana ja osallistuu tämän tutkimusmatkoihin. Hän myös piirtää Helsinkiin tuodun merilehmän luurangon. Vuonna 1952 museon preparaattori John Grönvall saa tehtäväkseen kunnostaa luurangon. Hänen tarinaansa liittyvät linnunmunien keräily ja lintujen suojelu Aspskärin saaristossa.
Teemat ja kerronta
Turpeisen mukaan romaanista muodostui kirjoittamisen aikana myös kertomus sukupuuton käsitteen synnystä ja siitä, kuinka lajin katoamisen ymmärtäminen muutti ihmisen käsitystä omasta asemastaan luonnossa. Näiden aatehistoriallisten muutosten kuvaaminen johti kertomuksen ulottamiseen usealle vuosisadalle. Kirjailija on luonnehtinut Elollisia humanistiseksi teokseksi: luonnontieteellisen tiedon ohella siinä käsitellään ihmisen kokemuksia ja luontokadon herättämiä tunteita.
Frida Keränen tulkitsee romaanin laajentavan tieteenhistorian näkökulmaa tuomalla suurmiesten rinnalle naisia, joiden työ on jäänyt vähälle huomiolle. Hänen mukaansa Anna Furuhjelmin suhtautuminen Alaskan alkuperäisväestöön yhdistää luonnon luokittelun myös kolonialistiseen vallankäyttöön. Mikko Saari nostaa esiin ristiriidan luonnonharrastuksen ja luonnon vahingoittamisen välillä: esimerkiksi linnunmunien kerääjät ovat voineet pitää itseään luonnonystävinä samalla, kun keräily on vaarantanut lintuja. Teoksen jälkisanoissa luetellaan kirjoittamisen aikana sukupuuttoon kuolleiksi merkityt lajit.
Kerronta yhdistää henkilökeskeisiä jaksoja kursivoituihin lukuihin, joissa käsitellään luonnontieteellistä tietoa ja pitkiä ajanjaksoja henkilöhahmojen tietämyksen ulkopuolelta. Suoraan esitettyä vuoropuhelua ei käytetä. Keränen kiinnittää huomiota pitkien ja lyhyiden virkkeiden vaihteluun sekä siihen, että merilehmä toimii hetkittäin myös kerronnan näkökulman välittäjänä.
Vastaanotto
Arvostelut
Helsingin Sanomien Antti Majander piti romaania merkittävänä eurooppalaisena teoksena. Hän kiitti historiallisesta aineistosta tehtyä valikointia ja kerronnan tiiviyttä. Suomen Kuvalehden Nina Holm puolestaan korosti kielen tarkkuutta ja taustatiedon luontevaa liittymistä kertomukseen etenkin sen alkupuolella. Kulttuuritoimituksen Mikko Saari antoi kirjalle viisi tähteä viidestä ja katsoi sen yhdistävän historiallisen pohjan elävään romaanikerrontaan.
Kiiltomato.netin Frida Keränen arvioi teoksen hallituksi esikoisromaaniksi ja piti sen kieltä erityisenä vahvuutena. Hän esitti myös varauksia: yhtenäinen tyyli tasoittaa erilaisten henkilöiden välisiä eroja, eikä tieteellisen ja kaunokirjallisen tekstin yhdistämisen mahdollisuuksia hänen mielestään hyödynnetä täysimääräisesti.
Palkinnot ja ehdokkuudet
Elolliset sai vuoden 2023 Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Palkintoraati kiitti romaanin kykyä yhdistää yksittäiset ihmiskohtalot maapallon ekologiseen muutokseen ja säilyttää aiheestaan huolimatta toivon näkökulma. Samana vuonna teos oli kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon ja Tulenkantaja-palkinnon ehdokkaana.
Vuonna 2024 romaanille myönnettiin Kiitos kirjasta -palkinto. Raati nosti esiin historiallisen tutkimustyön, kaunokirjallisuuden ja luonnontieteiden yhdistämisen sekä teoksen kyvyn herättää keskustelua ihmisen osuudesta lajikadossa. Ranskannos oli vuonna 2024 Prix du Meilleur Livre Étranger -palkinnon ehdokkaana, ja vuonna 2025 romaani valittiin yhdeksi viidestä Premio Strega Europeo -ehdokkaasta.
Käännökset ja kansainvälinen levikki
Marraskuussa 2023 kustantaja ilmoitti romaanin käännösoikeuksien myynnistä 19 kielialueelle. Kirjasta oli tuolloin otettu neljä painosta kahden kuukauden aikana. FILIn joulukuussa 2025 julkaisemien tietojen mukaan oikeudet oli myyty 28 kielialueelle ja käännöksiä oli ilmestynyt 18.
David Hackstonin englanninnos Beasts of the Sea ilmestyi Britanniassa MacLehose Pressin kustantamana lokakuussa 2025 ja Yhdysvalloissa Little, Brownin kustantamana marraskuussa 2025. Englanninkielinen nimi viittaa Stellerin merieläimiä käsittelevään kirjoitukseen. Teos valittiin The Late Show with Stephen Colbert -ohjelman kirjakerhon joulukuun 2025 kirjaksi. The New York Times sisällytti sen historiallisen kaunokirjallisuuden lukusuosituksiinsa.
Näyttämösovitus
Romaaniin perustuva Elolliset sai ensi-iltansa Helsingin kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä 3. syyskuuta 2026. Pipsa Lonka dramatisoi teoksen ja Juni Klein ohjasi sen. Esitys toteutettiin kaupunginteatterin ja WAUHAUS-kollektiivin yhteistuotantona.
