Fawzia oli kuningas Fuad I:n ja kuningatar Nazli Sabrin tytär sekä kuningas Faruqin nuorin sisar. Hänellä oli myös kolme sisarta Faiza, Faika ja Fathiya. Hän eli suojatun lapsuuden ja kävi koulunsa Sveitsissä. Hän puhui äidinkielensä arabian ohella turkkia, ranskaa ja englantia.
Egyptin ja Iranin väliset diplomaattiset suhteet alkoivat heti Egyptin itsenäistymisen jälkeen ja diplomaattista avioliittoa pidettiin molempien osapuolten mukaan hyvänä. Iranin perustuslaki tosin vaati, että šaahin perillisillä tulee olla iranilainen äiti, mutta tämä vaatimus poistettiin avioliiton mahdollistamiseksi.
Avioliitto, Iranin kuningatar
Avioliitto Iranin kruununprinssin järjestettiin vuonna 1938, kihlauksen julkistamisen aikaan 19-vuotias sulhanen ei ollut nähnyt 16-vuotiaasta morsiamesta edes valokuvaa. Häät järjestettiin ensin 16. maaliskuuta 1939 Abadainin palatsissa Kairossa, sitten huhtikuussa 1939 Teheranissa Marmoripalatsissa (Kakh-e Marmar).
Kerrotaan, että prinsessa Fawzian ja Pahlavin sisarten prinsessa Ashrafin ja Šamsin välinen suhde oli viileä. Fawzia ei viihtynyt Iranissa eikä oppinut kunnolla paikallista kieltä, joten hän ei tuntenut yhteenkuuluvuutta iranilaisiin. Tämän vuoksi hän ei osallistunut sosiaalisiin tilaisuuksiin ja kieltäytyi menemästä tapaamisiin, vaikka hänen aviomiehensä olisi sitä pyytänyt. Hänen elämänsä Iranin kuningattarena olikin siten vaikeaa ja epämiellyttävää.
Fawzia sairasteli malariaa ja muita tauteja, ja lähti suurlähettilään ehdotuksesta Kairoon hoitamaan terveyttään vuonna 1945. Avioliiton kerrottiin usein olleen vailla rakkautta, ja šaahin uskollisuus oli kyseenalaistettu toistuvasti; tämä teki Fawziasta onnettoman, ja lopulta hän haki avioeroa.
Kuningatar Fawzia, aviopuoliso šaahi Mohammed Reza Pahlavi ja tytär prinsessa Shahnaz, Cecil Beaton noin vuonna 1942.
Toukokuussa 1945 Fawzia muutti Kairoon ilman tytärtään ja haki avioeroa egyptiläisessä tuomioistuimessa. Vaikka šaahi yritti useaan otteeseen taivutella hänet palaamaan Iraniin, Fawzia pysyi Egyptissä ja pysyi lujana päätöksessään erota. Hän piti Teherania kehittymättömänä kaupunkina verrattuna Egyptin kukoistavaan ja kansainväliseen pääkaupunkiin.
Aluksi Iran ei virallisesti tunnustanut avioeroa muutamaan vuoteen, mutta vuonna 1948 virallinen avioero vahvistettiin myös Iranissa, ja Fawzia sai takaisin Egyptin prinsessan arvonimensä.
Prinsessa Fawzia toisen aviomiehensä Ismail Chirinen kanssa vuonna 1949.
Egyptin prinsessa, toinen avioliitto
Maaliskuussa 1949 prinsessa Fawzia avioitui Kairon Koubbeh-palatsissa kaukaisen serkkunsa, eversti Ismail Chirinen (1919–1994) kanssa. Chirine toimi Egyptin armeijan ylipäällikkönä ennen vuoden 1952 vallankaappausta, jossa kuningas Faruq syrjäytettiin.
Heille syntyi kaksi lasta:
Nadia (s. 1950)
Hussein (s. 1955).
Toisin kuin sukulaisensa, jotka lähtivät Egyptistä vuoden 1952 jälkeen, Fawzia jäi maahan perheensä kanssa. Kun hallitus oli takavarikoinut hänen Maadissa, Kairossa sijaitsevan palatsinsa, perhe asettui huvilaan Smouhan alueelle Aleksandriaan; jossa vietti hiljaista elämää.
Prinsessa Fawzia kuoli Aleksandriassa 91-vuotiaana heinäkuussa 2013. Hänet haudattiin Kairoon Al-Rifa'in moskeijaan toisen aviomiehensä Ismail Chirinen viereen.
