Fluoridi

Fluoridi-ioni on fluorin ionimuoto. Halogeeneille tyypillisesti fluori muodostaa yksiarvoisen negatiivisen ionin F−.

Fluorideiksi kutsutaan myös orgaanisia tai epäorgaanisia yhdisteitä, jotka sisältävät fluoria. Fluori muodostaa yhdisteitä lähes kaikkien muiden alkuaineiden kanssa ja joidenkin kanssa useampia erilaisia yhdisteitä, kuten plutoniumtrifluoridi (PuF3), plutoniumtetrafluoridi (PuF4), plutoniumpentafluoridi (PuF5) ja plutoniumheksafluoridi (PuF6). Monet epäorgaaniset fluoridit ovat ioniyhdisteitä, joissa jokin metalli-ioni on kationina ja fluoridi-ioni anionina. Fluoridiyhdisteitä ovat muun muassa natriumfluoridi (NaF) ja hiilitetrafluoridi (CF4).

Käyttö

Fluoridia sisältäviä yhdisteitä lisätään hammastahnaan Suomessa mm. natriumfluoridia 0,32 % ja muihin suunhoitotuotteisiin (mm. fluoritabletit ja hammashuuhteet), sillä sen on tutkittu vahvistavan hammaskiillettä. Natriumfluoridi ja natriummonofluorofosfaatti ovat yleisimpiä hammashoitotuotteisiin lisättäviä fluorideja.

Fluorivetyhappoa käytetään muun muassa lasin etsauksessa ja muissa teollisuuden sovelluksissa, kuten mikropiirien valmistuksessa.

Fluoridiyhdisteet ovat suurempina pitoisuuksina haitallisia, ja niiden joutuminen iholle tai silmiin on vaarallista.

Fluoridia vedessä

Fluoridin käyttö vesijohtovedessä maailmalla.

Suomessa on ennen paikoin lisätty fluoria juomaveteen mutta nykyään vesilaitokset suodattavat sitä pois. Mm. Irlannissa fluoria yhä lisätään. Suomessa ja EU:ssa fluoria saa olla korkeintaan 1,5 mg litrassa. Vesiasiantuntijan mukaan fluori on hyväksi pienissä pitoisuuksissa ja haitallista suurissa. Kansanterveyslaitoksen Hannu Komulaisen mukaan myös hammashoidon fluorituotteet ovat turvallisia.

Suomessa valtio on ollut veden fluoraamisen myönteisellä kannalla lähde? ja Kuopiossa talousveteen lisättiin fluoridia yli 30 vuoden ajan (24. maaliskuuta 1959 – 31. joulukuuta 1992). Sen on arvioitu vaikuttaneen 70 000 ihmiseen. Kuopiosta mitattiin vuonna 2011 0,057–0,18 mg/l fluoridipitoisuudet kraanavedestä. Kokkolassa fluoridin pitoisuus kraanavedessä on nykyisin 0,5–0,7 mg/l. Pääkaupunkiseudulla veden fluoridipitoisuus oli alle 0,1 mg/l vuonna 2011.

Fluoridista on haittaa hampaille ja se haurastuttaa luustoa, mikäli sen arvo on yli 1,2 mg litrassa. Arvon ollessa välillä 0,7–1,2 mg/l sen on kuvattu vahvistavan hammaskiillettä kariesta vastaan. Raja-arvona pidetään Suomessa 1,5 mg/l talousvedelle, jota ei juoda, ei päädy suoraan elintarvikkeeseen, ei joudu suoraan kosketukseen elintarvikkeen tai sen valmistuksen kanssa. Yksityisissä kaivoissa arvojen tarkastus tulee tehdä perheenlisäyksen yhteydessä tai kuuden vuoden välein. Veden fluoridiarvo osoittaa myös maaperän vaikutusta veteen ja usein pitoisuudet ovat porakaivoissa korkeampia kuin rengaskaivoissa.

National Geographic -lehden artikkelin mukaan vallitsee tieteellinen konsensus siitä, että fluoridin käyttö juomavedessä pieninä pitoisuuksina on turvallinen keino parantaa hammasterveyttä.

Fluoridi ja aivot

27 epidemiologisen tutkimuksen (lähinnä Kiinasta) meta-analyysi Harvardissa (2012) totesi, että korkeat fluoriditasot lapsuudessa olivat yhteydessä alhaisempaan älykkyyteen. Tutkijat huomauttivat, että tämä ei kerro veden fluoraamisen vaikutuksista, koska vaikutus älykkyyteen todettiin paljon korkeammilla fluoridipitoisuuksilla. Tutkijat pitivät kuitenkin lisätutkimusta tarpeellisena. Tätä meta-analyysiä on arvosteltu yhteistekijöiden ohittamisesta. Esimerkiksi joissain tutkimuksissa korkeampi fluoridipitoisuus johtui altistumisesta fluoripitoisen hiilen polton päästöille ja vertailuryhmän alueella poltettiin hiilen sijaan puuta. Tuoreempi yksilöitä 38 vuotta seurannut tutkimus (2014) totesi, että fluorialtistuksen ja älykkyysosamäärän välillä ei ole yhteyttä.

Fluorideja

Erilaisia fluoridiyhdisteitä on useita kymmeniä; alla on lueteltuna niistä osa.

Epäorgaanisia fluorideja

Orgaanisia fluoriyhdisteitä

Lähteet

  1. ↑ Fluor Pepsodent 2 Teho, pakkausseloste: Sisältää natriumfluoridia 0,32 % (0,145 % F = 1 450 ppm F)
  2. ↑ Laitilassa ei huolestuttu fluorin aiheuttamasta syöpävaarasta Turun Sanomat. 18.10.2007. Arkistoitu 22.2.2015. Viitattu 22.2.2015.
  3. ↑ Seppä, L., Hausen, H., Kärkkäinen, S. & Larmas, M.: Caries Occurrence in a Fluoridated and a Nonfluoridated Town in Finland: A Retrospective Study Using Longitudinal Data from Public Dental Records Hammaslääketieteen laitos, Oulun yliopisto. Arkistoitu 22.2.2012. Viitattu 11.2.2012.
  4. ↑ Kuopion vesilaitos 90 vuotta 1913–2003, 4. Kasvua ja kehitystä w3.kuopio.fi.[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Kuopion kaupunki – Verkostoon pumpatun veden laatu vuonna 2011 w3.kuopio.fi.[vanhentunut linkki]
  6. ↑ Kokkolan kaupunki – Usein kysyttyä, Lisätäänkö Kokkolan vesijohtoveteen fluoria ja mikä sen pitoisuus on? kokkola.fi. Arkistoitu 22.2.2015. Viitattu 22.2.2015.
  7. ↑ HSY – Juomaveden ja veden laatu pääkaupunkiseudulla hsy.fi. Arkistoitu 3.6.2012. Viitattu 11.2.2012.
  8. ↑ Kaivovedestä tutkittavat aineet ja ominaisuudet Ympäristö.fi. 11.5.2011. Ympäristöhallinto.
  9. ↑ Why Do Many Reasonable People Doubt Science? (Arkistoitu – Internet Archive), National Geographic, maaliskuu 2015.
  10. ↑ Lefler, D.: Harvard scientists: Data on fluoride, IQ not applicable in U.S. The Wichita Eagle, 11.9.2012. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.3.2014. Arkistoitu 2.3.2014.
  11. ↑ Anna L. Choi, Guifan Sun, Ying Zhang & Philippe Grandjean: Developmental fluoride neurotoxicity: a systematic review and meta-analysis. Environmental Health Perspectives, 2012, s. 1362–1368. National Center for Biotechnology Information. PubMed:22820538 PubMed Central:3491930 doi:10.1289/ehp.1104912 ISSN 0091-6765
  12. ↑ Neurobehavioural effects of developmental toxicity The Lancet Neurology, volume 13, issue 3, s. 330–338. maaliskuu 2014. Elsevier Ltd.
  13. ↑ Sabour, S. & Ghorbani, Z.: Developmental fluoride neurotoxicity: clinical importance versus statistical significance. Environmental Health Perspectives, maaliskuu 2013, s. A70. PubMed:23455234 PubMed Central:3621182 doi:10.1289/ehp.1206192
  14. ↑ Broadbent, Jonathan M.; Thomson, W. Murray; Ramrakha, Sandhya; Moffitt, Terrie E.; Zeng, Jiaxu; Foster Page, Lyndie A.; Poulton, Richie: Community Water Fluoridation and Intelligence: Prospective Study in New Zealand. American Journal of Public Health, 15.5.2014, s. e1–e5. doi:10.2105/AJPH.2013.301857 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.7.2014.