Gandalf

Tämä artikkeli kertoo fiktiivisestä hahmosta. Etunimestä katso Gandalf, yhtyeestä Gandalf.
Gandalf
Gandalf
Gandalf
Luoja(t) J. R. R. Tolkien
Näyttelijä(t) Ian McKellen
Sarja Taru sormusten herrasta
Henkilötiedot
Aliakset Olórin, Mithrandir

Gandalf on kuvitteellinen hahmo J. R. R. Tolkienin kirjoittamassa Taru sormusten herrasta -fantasiaromaanissa ja muissa Keski-Maahan sijoittuvissa kirjoissa.

Hahmo

Gandalf on maia-henkiolento, joka lähetetään kolmannella ajalla Keski-Maahan velhon hahmossa auttamaan Sauronin vastustajia.

Ulkonäkö

Gandalf esiintyy vanhana miehenä, jolla on sauva, harmaat hiukset ja parta, harmaa viitta ja sininen suippo hattu sekä hieman kumara selkä. Sauvaa mukanaan kantavaa suippohattuista velhoa on kutsuttu yhdeksi kirjallisuuden tunnistettavimmista henkilöhahmoista, vaikka Tolkien varmasti ottikin vaikutteita arkkityyppisestä velho Merlinistä. Vaikka Gandalf on voimakas, osa Keski-Maan asukkaista luulee häntä pelkäksi tempuntekijäksi.

Kun hänen alkuperäinen kehonsa kuolee taistelussa balrogia vastaan, Gandalf tuodaan takaisin uudessa kehossa, jossa hänen viittansa on valkoinen, eikä hän käytä enää suippohattua. Hänen hiuksensa ja partansa muuttuvat valkoiseksi: muodonmuutos on merkki siitä, että Gandalf lähetettiin korvaamaan turmeltunut Saruman Valkoinen. Gandalf toteaa itse, että hänestä tuli se, mikä Sarumanista olisi pitänyt tulla. Muodonmuutoksen myötä hän saa nimen Gandalf Valkoinen.

Nimet

Gandalfin nimi on lainattu muinaisskandinaavisesta Edda-runoudesta, jossa samanniminen kääpiö tai haltija mainitaan ohimennen. Hänellä on kuitenkin myös muita kutsumanimiä:

  • Olórin, hänen nimensä Valinorissa ja hyvin vanhoilta ajoilta. Se on quenyaa ja tarkoittaa uneksijaa.
  • Mithrandir eli Harmaa vaeltaja, hänen sindarinkielinen nimensä. Käytetty yleisesti Keski-Maan sindaria taitavien joukossa Kolmannella ajalla.
  • Valkoinen ratsastaja, käytetään hevosen, Hallavaharjan, takia.
  • Pahanilmanlintu, Lathspell jonka Grima Kärmekieli antoi hänelle pyrkiesssään estämään Gandalfin vaikutusta Rohanin kuninkaaseen.
  • Muutoin Gandalfin nimitys oli Rohanissa hieman vanhahtava muunnos, Gandalf harmaahursti.
  • Incánus, etelässä. Incánus tarkoittaa Pohjois-vakoojaa.
  • Tharkûn, kääpiökielinen nimitys. Tarkoittaa sauvamiestä.
  • Gandalf Harmaa. Tätä nimitystä käyttivät pohjoisen ihmiset, jotka pitivät häntä haltiana: nimi merkitsee haltiaa, jolla on sauva.
  • Gandalf Valkoinen, uudesti syntynyt Gandalf.

Rooli kirjoissa

Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Hobitti

Gandalf ja Bilbo

Hobitissa Gandalf järjestää Bilbo Reppulille ja kolmelletoista kääpiölle matkan Yksinäiselle vuorelle pelastamaan aarretta, jonka lohikäärme Smaug varasti vuosia aiemmin. Tällä matkalla Gandalf löytää miekkansa (Glamdring eli vainovasara jonka haltiat ovat takoneet Gondolinissa esiajalla ennen sen tuhoa) ja Bilbo löytää Valtasormuksen.

Taru sormusten herrasta

Tarussa sormusten herrasta Gandalf vaatii Bilboa antamaan Sormuksen Frodolle, jota hän rohkaisee tuhoamaan sen Tuomiovuoressa. Gandalf ei voi matkata Frodon ja Samin kanssa, koska menee hakemaan neuvoa Saruman Valkoiselta. Saruman yrittää saada Gandalfin liittymään Sauronin puolelle, mutta Gandalf ei suostu. Saruman vangitsee Gandalfin Orthanciin, josta hänet pelastaa Gwaihir tuulenruhtinas. Gwaihir vie hänet Rivendelliin, jossa hän ottaa osaa Elrondin neuvonpitoon. Hänestä tulee yksi Saattueen jäsen. Otettuaan johtajuuden hän ja Aragorn yrittävät johtaa hobitit ja muut Saattueen jäsenet Caradhrasin yli. Yritys epäonnistuu, ja heidän täytyy mennä ”pimeää ja salaista reittiä”, joka johtaa Gandalfin taistelemaan balrogia vastaan Morian kaivoksissa. Hän suistuu Khazad-dûmin pimeyteen ja taistee balrogin kanssa alimmasta luolasta korkeimmalle vuorenhuipulle. Lopulta Gandalf lyö vastustajansa vasten vuorenseinämää, mutta menehtyy taistelun seurauksena myös itse.

Gandalf palaa kuolemansa jälkeen valkoviittaisena hahmona, Gandalf Valkoisena. Hän tapaa Fangornin metsässä kolme Saattueen jäsentä (Aragornin, Gimlin ja Legolaksen), jotka seuraavat Merrin ja Pippinin jälkiä. He menevät Rohaniin jossa Gandalf vapauttaa Théodenin lumouksesta ja Rohanin kansa lähtee puolustusasemiin Helmin syvänteeseen. Gandalf lähtee hakemaan lisäjoukkoja, joiden avulla rohanilaiset voittavat taistelun. Sitten Gandalf lähtee varoittamaan Denethoria, Gondorin käskynhaltijaa Minas Tirithiä uhkaavasta vaarasta. Pelennorin kenttien taistelussa Gandalf kohtaa Noitakuninkaan, mutta taistelu jää ratkaisemattomaksi. Gandalf on myös mukana, kun Gondorin ja Rohanin armeijat marssivat Mustalle Portille harhauttamaan vihollista, jolloin Frodo onnistuu tuhoamaan Sormuksen ja täten kukistamaan Sauronin. Gandalf kruunaa Aragornin Gondorin kuninkaaksi. Lopulta Gandalf purjehtii Valinoriin Elrondin, Galadrielin, Frodon ja Bilbon kanssa.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Elokuvissa

Ian McKellen esittää Gandalfia Taru sormusten herrasta- ja Hobitti-elokuvatrilogioissa. Hän palaa rooliin myös tulevassa elokuvassa The Hunt for Gollum.

Taru sormusten herrasta -trilogian roolitusvaiheessa 1990-luvun lopulla Gandalfin roolia hakivat muun muassa John Astin, Christopher Lee, John Noble ja Bernard Hill. Lee sai trilogiasta lopulta Sarumanin roolin, Noble valittiin Denethoriksi ja Hill Theodeniksi. Muita harkittuja näyttelijöitä olivat Tom Baker, Nigel Hawthorne, Sam Neill, Christopher Plummer ja Tom Wilkinson.

Trilogian tuottanut New Line Cinema toivoi Gandalfiksi ensisijaisesti Sean Connerya, joka kuitenkin kieltäytyi roolista, vaikka hänelle tarjottiin 6–10 miljoonaa dollaria jokaisesta elokuvasta ja lisäksi 15–20 prosentin osuutta lipputuloista. Myös Anthony Hopkins kieltäytyi. Ian McKellen oli käsikirjoittaja Philippa Boyensin idea, vaikka alun perin hän harkitsikin rooliin Patrick Stewartia. Jackson ja käsikirjoittaja Fran Walsh matkustivat Lontooseen tarjoamaan roolia McKellenille, joka tykästyi elokuvantekijöiden innokkuuteen ja suostui. McKellenin roolisuoritus sai erittäin hyvän vastaanoton.

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 Nathan 2018, s. 158
  2. 1 2 J.R.R Tolkien, Keskeneräisten tarujen kirja, sanasto s.567-617
  3. 1 2 Taru Sormusten herrasta, Kaksi tornia, Kolmas kirja, luku 5: Valkoinen ratsastaja
  4. ↑ J.R.R Tolkien, Taru sormusten herrasta, Kaksi tornia, luku 6 Kultaisen Kartanon kuningas
  5. ↑ J.R.R Tolkien, Taru sormusten herrasta, Kaksi tornia, luku 2 Rohanin Ratsastajat
  6. ↑ Braun 2009, s. 18
  7. ↑ Braun 2009, s. 25
  8. ↑ Braun 2009, s. 102
  9. 1 2 Nathan 2018, s. 161
  10. ↑ Nathan 2018, s. 154–157
  11. ↑ Nathan 2018, s. 162
  12. ↑ Nathan 2018, s. 159–160
  13. ↑ Nathan 2018, s. 163

Aiheesta muualla