George Washington Lambert (1873- 1930) oli australialainen taidemaalari. Hän oli aiheiltaan monipuolinen ja tuottelias ja häntä pidetään yhtenä maansa taidehistorian keskeisistä taidemaalareista. Vaikka Lambert oli syntynyt Pietarissa ja asunut paljon Euroopassa, hän piti itseään nimenomaisesti australialaisena taiteilijana.
George Lambert syntyi Pietarissa yhdysvaltalaisen rautatieinsinöörin George Washington Lambertin ja englantilaisen Anna Matilda Lambertin neljänneksi lapseksi. Isä tosin menehtyi juuri ennen pojan syntymää.
Pian Lambertin syntymän jälkeen perhe muutti Saksaan, Württembergiin. Saksasta muutettiin Englantiin, missä Lambert aloitti koulunsa. Pojan täytettyä neljätoista vuotta, perhe päätti muuttaa Australiaan.
Lambertin isoeno, Robert Firth, omisti lammastilan, josta tuleva taiteilija sai työtä. Lambert ei viihtynyt syrjäseudulla kuin kahdeksan kuukautta. Hän lähti Sydneyhin, missä sai työpaikan W. 6 A. Arthurin kaupasta. Tämän jälkeen hän siirtyi vuosiksi 1889- 1891 Shipping Mastersien toimistoon. Taide oli alkanut kiinnostaa ja Lambert osallistui töiden jälkeen Julian Ashtonin perustaman taidekoulun iltakursseille. Taiteen lisäksi nuorta Lambertia kiinnosti urheilu ja hän harrasti nyrkkeilyä.
Seuraavaksi Lambert jätti Sydneyn taakseen ja siirtyi töihin karjatilalle. Tämä kokemus synnytti hänessä loppuelämän kestäneen kiinnostuksen maalaiselämään ja hevosiin. Pian hän oli jälleen Sydneyssä, missä työskenteli ruokakaupassa. Hän tapasi kuvittaja B. E. Minnsin, joka innosti häntä palaamaan Julian Ashtonin taidekoulun iltakursseille.
Lambert seurasi neuvoa. Hän palasi iltakursseille. Ashtonin opetus painotti piirustustaitoa, klassisten patsaiden tutkimista ja elävän mallin piirrustusta. Tuolloin Australiassa olivat yhdysvaltalaiset kuvittajat suosittuja. Lambertin ensimmäisissä töissä onkin nähtävissä heidän selvä vaikutuksensa. Lambert ryhtyi lehti- ja kirjakuvittajaksi vuonna 1894 saadakseen tuloja. Samana vuonna hänen töitään oli esillä näyttelyssä. Ne eivät vielä herättäneet huomiota. Lambertin ensimmäinen huomiota herättänyt maalaus on vuodelta 1896. Ensimmäisen taidepalkintonsa Lambert sai vuonna 1899 maalauksestaan "Across the Black Soil Planis".
Seuraavana vuonna Lambert sai Australian taiteilijaseuran ensimmäisen matkastipendin. Sen oli rahoittanut Australian valtio.
Kahta päivää ennen kuin lähti Isoon Britanniaan, Lambert solmi avioliiton Amelia Beatrice Absellin kanssa. Lontoo ei näyttänyt nuorelle parille parhaita puoliaan. Kaupungissa oli kallista asua eikä Lambert pitänyt sen ilmapiiristä.
Lambertit siirtyivät Pariisiin, missä George opiskeli yksityisissä taidekouluissa, Académie Colarossissa ja Atelier Delécluzessa. Lambert vieraili paljon taidemuseoissa ja ihastui Peter Paul Rubensin ja Diego Velázquezin maalauksiin ja niiden tekijöiden tekniseen taitavuuteen. Oman aikansa taiteilijoista hän arvosti James McNeill Whistleriä ja John Singer Sargentia, jotka olivat hänen mielestään vanhojen mestarien veroisia taiteilijoita.
Lontooseen Lambertit palasivat marraskuussa vuonna 1904, mukanaan vastasyntynyt poikansa. Lontoossa Lambert tapasi uudelleen jo Ashtonin taidekoulussa ystävystymänsä Thea Proctorin. Suhteesta tuli kummankin taiteellisen uran kannalta erittäin merkittävä.
Proctor muutti Lambertien luokse asumaan ja toimi hänen mallinaan ja muusanaan. Lambert kuvasi Proctorin olleen "kaunis, pitkä, tummahiuksinen ja raukea". Proctor kuvasi Lambertin olleen "älyllisesti stimuloivan" ja että hän oli tähän "koiramaisesti kiintynyt". Siitä, oliko kyseessä syvällinen rakkaussuhde, vai ystävyyttä, ei ole mitään tietoa.
Toimeentulonsa Lambert ansaitsi pääasiassa maalaamalla varakkaiden lontoolaisten muotokuvia.
Lontoossa oleskelun aikana, vuonna 1907, valmistui maalaus "The Sonnet". Maalauksessa mies lukee sonettia naiselle ja pariskunta näyttää täysin tietämättömältä siitä, että heidän välissään on alaston nainen. Miehen mallina oli australialainen taidemaalari Arthur Streeton ja vaatetettu nainen on Lambertin ystävätär Thea Proctor. Alaston nainen on nimeltään Kitty Powell. Maalaus palkittiin hopeamitalilla Barcelonan kansainvälisessä taidenäyttelyssä vuonna 1911.
Vuoden 1914 alkaessa Lambert oli jo menestynyt mies. Hänellä oli paljon muotokuvatilauksia, hän teki koristemaalauksia matkustaja-alus "Alsatianille" , hänellä usein näyttelyitä ja hän kuului eksklusiiviseen Chelsea Clubiin.
Ensimmäinen maailmansota alkoi kesällä 1914. Lambert tunsi, että hänen velvollisuutensa oli liittyä Australian armeijaan. Australia oli liittynyt sotaan Ison-Britannian rinnalle. Hän yritti liittyä Australian armeijaan Lontoossa, mutta siellä todettiin, että hänen pitäisi tehdä se Australiassa.
Lambertin onnistui kuitenkin liittyä vapaaehtoisiin joukkoihin, jotka tekivät rintamajoukkoja tukevaa työtä. Hänett lähetettiin Walesiin metsätyömaalle, missä hankittiin puuta rintamajoukkojen tarpeisiin. Lambert nimitettiin työnjohtajaksi ja oli työssään pätevä. Joulukuussa 1917 hän sai nimityksen viralliseksi sotataiteilijaksi, kunnialuutnantin arvon ja hänet komennettiin Aleksandriaan, Egyptiin.
Egyptiin Lambert saapui vuoden 1918 tammikuussa. Kuukautta myöhemmin päivätyssä kirjeessään hän kertoo vaimolleen tehneensä jo 23 piirrosta ja 11 maalausta. Työtahtia hidasti sairastuminen malariaan. Vielä toipilaana ollessaan, toukokuussa vuonna 1918 Lambert matkusti Marseillesiin mukanaan 130 luonnospiirrosta. Niistä moni pääsii vuoden loppupuolella sotaa ja rauhaa kuvanneeseen taidenäyttelyyn.
Seuraavan vuoden alussa Lambert sai kunniakapteenin arvon. Hänet lähetettiin Gallipoliiin, missä Australian ja Uuden-Seelannin yhdistynyt armeija, ANZAC, oli kärsinyt suurtappion. Mukana ollut historioitsija muisteli, että Lambertia koskettivat retkikunnan jäsenistä paikassa koetut kauhut ja tragedia eniten. Isoon- Britanniaan Lambert palasi elokuussa vuonna 1919.
Het palattuaan Isoon-Britanniaan Lambert sai uusia tilauksia ja hän saim käyttöönsä huvilan Cornwallista. Hän alkoi kuitenkin tuntea, että voi työskennellä vain Australiassa.
Oltuaan pitkään poissa Australiasta, Lambert saapui sinne vuonna 1921. Pian saavuttuaan hän piti yksityisnäyttelyn Melbournessa. Hän siirtyi pian Sydneyhin, liittyi jäseneksi samaan taideseuraan, joka oli hankkinut hänelle stipendin kaksikymmentä vuotta aikaisemmin. Pian hänet oli työllistetty lukuisilla muotokuvatilauksilla. Hän maalasi myös näkymiä maaseudulta ja kuvasi maatyöläisten elämää.
Vanhat ystävät olivat ottaneet ilolla vastaan Lambertin, jota eivät olleet aikoihin tavanneet. Lambert piti heidän seurastaan, mutta piti heitä myös häiriönä, sillä töitä oli paljon. Hän kiinnostui myös kuvanveistosta ja osallistui Port Saidin sotamuistomerkin suunnittelukilpailuun. Lambertin ehdotus ei menestyt, sillä se ei täyttänyt kilpailun ehtoja. Lambert oli pettynyt. Vuonna 1922 hänet valittiin Royal Academyn jäseneksi. Terveysongelmia ilmaantui vuonna 1924, osittain ylirasituksen vuoksi. Apua hän ei pyytänyt. Näyttelyn hän piti jälleen vuonna 1926 Contemporary Groupin kanssa. Ryhmän hän oli perustanut yhdessä Thea Proctorin kanssa. Lisäksi hän pyrki auttamaan lahjakkaina pitämiään nuoria taiteilijoita näiden luodessa uraa.
Lääkärit olivat toistuvasti kehottaneet Lambertia vähentämään työntekoa. Seuraavien merkittävien tilaustensa kuten Tuntemattoman sotilaan ja Henry Lawsonin muistomerkkien toteutukseen hän palkkasi apua. Hän otti avukseen kaksi kokenutta taidevalajaa, mikä helpotti huomattavasti hänen työskentelyään ja vähensi rasitusta.
Kun Henry Lawsonin muistomerkki oli pitkän työn jälkeen valmis 25. maaliskuuta vuonna 1930, kutsui Lambert ystäviään työhuoneelleen juhlimaan. Juhlat olivat väsyttävät ja Lambert päätti siirtyä lepäämään maaseutuasunnolleen. Sieltä hän kirjoitti vaimolleen, että lääkäri on kieltänyt urheilun ja ratsastamisen. Hän kuoli yllättäen 28. toukokuuta 1930. Suremaan jäivät vaimo ja kaksi poikaa, Maurice ja Constant. Mauricesta tuli kuvanveistäjä ja Constantista säveltäjä ja kapellimestari.
Lambertin on kuvattu olleen pitkävartaloinen sekä urheilullinen ja punertavapartainen. Hän oli kiinnostunut musiikista ja hänellä oli baritoniääni. Hän käyttäytyi usein teatraalisesti ja hänen ystävänsä olivat sitä mieltä, että hänestä olisi tullut hyvä näyttelijä.
Teatraalisuus oli kuitenkin itsesuojelua, todellisuudessa Lambert oli hermostunut mies joka eli vain taiteelleen. Hän työskenteli usein nopeasti ja saattoi tehdä maalauksen valmiiksi yhdellä istumalla luonnoksesta loppuun asti ja kuormitti itseään työllään liikaa. Vaikka näytti liikkuvan muodikkaissa taiteilijapiireissä kuin kotonaan, hän usein valitteli tuntevansa yksinäisyyttä.
Nykyään Lambertia pidetään yhtenä suurimmista oman aikansa Australian taiteilijoista.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
