Julian Rossi Ashton (27. tammikuuta 1851 Addlestone, Englanti- 27. huhtikuuta 1942 Sydney Australia) oli englantilaissyntyinen, Australiassa uransa luonut taidemaalari. Hänen perustamansa taidekoulu, Sydney Art School, myöhemmin tunnettu nimellä Julian Ashton Art School on ollut merkittävä oppilaitos Australian maalaustaiteen historiassa.
Julian Ashtonin isä oli varakas Englantiin muuttanut yhdysvaltalainen Thomas Briggs Ashton ja äiti oli italialainen aatelisnainen Henrietta Rossi. Äidin äiti oli ollut oopperalaulaja Henrietta Sonntag. Isä oli innokas amatöörimaalari ja rohkaisi sekä Juliania että tämän veljeä Georgea ryhtymään taidemaalareiksi.
Ashtonin isä kuoli vuonna 1862. Sen jälkeen kävi ilmi, että perheen varallisuus oli mennyttä. Perhe muutti Lontooseen ja Ashton sai taideopetusta isän vanhalta ystävältä. Koska perheellä oli toimeentulovaikeuksia, meni Ashton viisitoistavuotiaana töihin rautateille. Töiden jälkeen hän osallistui West London School of Artin iltakursseille.
Työ rautateillä sai jäädä kun Ashton pääsi 18- vuotiaana rautakauppaan mainospiirtäjäksi. Siinä työssä hän kauan viihtynyt, sillä pääsi lehtikuvittajaksi. Hän kuvitti Cassels Magazinea ja Chatterbox-lehteä. Taideura eteni. Ashton pääsi opiskelemaan vuonna 1873 Académie Julianiin muutamaksi kuukaudeksi. Lyhyen opiskelujakson jälkeen hän palasi Lontooseen ja sai muutaman työnsä esille Royal Academy of Artsiin.
Avioliiton Ashton solmi vuonna 1876 Elizabeth Ann Pughin kanssa. Kahta vuotta myöhemmin Aston saapui vaimonsa ja poikansa kanssa Australiaan, Melbourneen. Tiedossa oli työpaikka kuvittajana "Illustrated Australian News"- lehdessä. Merkittävin syy Australiaan muutolle lienee ollut Ashtonia vuosia piinannut astma. Kuuluisuutta saavutti Ashtonin piirros kuuluisan "Kellyn jengin" johtajasta Ned Kellystä oikeudenkäynnissä. Vuonna 1883 perhe muutti Sydneyhin, missä oli kuvittajan paikka "Picturesque Atlas of Australasia"- lehdessä. Seuraavien kolmen vuoden aikana Ashton matkusteli ympäri Australiaa piirtäen kiinnostavia paikkoja.
Taiteen opettamisen Ashton aloitti vuonna 1886, kun häneltä oli pyydetty yksityistunteja. Vuosina 1892- 1895 hän opetti New South Walesin taideyhdistyksen kursseilla. Australiassa alkoi tuohon aikaan keskustelu siitä, kuka on ammattitaiteilija. Ammattitaiteilijoiksi profiloituneet perustivat vuonna 1895 Sydneyssä Society of Arists- järjestön. Kävi kuitenkin niin, että Ashton ei saanut enää opettaa. Sen johdosta, hän perusti oman taidekoulunsa, Sydney Art Schoolin vuonna 1906.
Taidekoulussaan Ashton painotti ulkoilmamaalauksen tärkeyttä, kun maalataan maisemaa. Maisemassa tuli näkyä Australian luonnon värimaailma sekä kirkas valo. Hän tyylinsä oli vahvasti impressionistinen. Ashtonia pidettiin erinomaisena opettajana ja jotkut Pariisissa opiskelleet olivat sitä mieltä, että sieltä ei löydy yhtä hyviä opettajia. Koulusta tuli Australian taide-elämän kehityksen kannalta erittäin merkittävä, sillä Ashton halusi, että taiteilijoiden työssä näkyy nimenomaan australialaisuus. Hän otti myös naisia oppilaikseen. Koulun oppilaisiin kuuluivat muiden muassa George Lambert , Alice Jane Muskett ja Thea Proctor.
Ashtonin vaimo toimi Australiassa The Daily Telegraph-lehden seurapiiritoimittajana. Hän oli kiinnostunut kirjallisuudesta ja musiikista. Elizabeth Ashton oli myös feministi ja promotoi Australiassa naisten äänioikeuden puolesta ja piti merkittävänä kannustaa tyttöjä opiskelemaan. Hän kuoli vuonna 1900 halvauskohtaukseen..
Järjestö- ja taidekoulu-uran ohella Ashton teki jatkuvasti myös omaa taidetta. Merkkihenkilöt, kuten arkkipiispa Michael Kelly tilasivat häneltä muotokuviaan ja hän teki vuonna 1892 Marble Barin- hotelliin. Hänen omissa maisemamaalauksissaan, jotka syntyivät usein Bondi Beach on tyylilajina yhdistelmä impressionismia ja romantiikkaa. Ashton väitti, että hänen maalaamansa "Evening, Merri Creek" olisi Australian taidehistorian ensimmäinen ulkoilmamaalaaus.
Australian taide-elämälle oli erittäin suuri tapaus Ashtonin vuonna 1898 organisoima Australilaisen taiteen näyttely Lontoossa. Sen ohella, että se lisäsi australilaisten taiteilijoiden itsetuntoa, se lisäsi myös australilaisten ylpeyttä omasta maastaan ja paransi kansallisstunnetta. Australian taiteeseen oli pitkään suhtauduttu Lontoossa alentuvasti. Nyt myös Royal Art Academy kiinnostui maan taiteilijoista. Ashton käytti hyväkseen suhteitaan merkkihenkilöihin ja sai heidän avullaan esille australialaista impressionismia.
Uuden avioliiton Ashton solmi vuonna 1902 Constance Irene Morleyn kanssa. Terveysongelmia ilmeni 1910- luvulla: astma paheni ja vuonna 1914 heikkeni näkö merkittävästi. Tämä pakotti häntä vähentämään tehtäviään merkittävästi. Taideyhdistyksen puheenjohtajana hän oli vuoteen 1921 ja varapuheenjohtajana vuoteen 1940 asti. Kantaa asioihin hän otti aktiivisesti. Modernia taidetta hän ei voinut sietää, hän moitti modernisteja huonosta työn laadusta ja huonosta piirtämisestä. Hän sai elämäntyöstään: mitalin merkittävästä palvelusta vuonna 1924 ja Commander of British Empire arvonimen vuonna 1930. Vuonna 1935 hänen perustamansa taidekoulu alkoi kantaa perustajansa nimeä.
Ashtonilla oli terveelliset elämäntavat läpi elämän. Hän yritti uida joka päivä meressä, hän kasvatti vihanneksia ja piti omia kanoja. Häntä kuvattiin hienoksi mieheksi sekä ystävänä että vastustajana. Häntä ei lopulta pidetty minään kovinkaan hyvänä taidemaalarina vaan hyvänä taidemaailman organisoijana sekä opettajana. Sydneyn taidemaailmaa hän hallitsi viisi vuosikymmentä.
Ashtonin kuoltua häntä jäivät suremaan vaimo, tytär ja neljä poikaa.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
