Alethea Mary Proctor (2. lokakuuta 1879 – 29. heinäkuuta 1966) oli australialainen taidemaalari, graafikko ja taideopettaja. Häntä pidettiin oman aikansa Australiassa eräänlaisena hyvän maun ja tyylikkyyden edelläkävijänä.
Alethea Mary Proctor (2. lokakuuta 1879 – 29. heinäkuuta 1966) oli australialainen taidemaalari, graafikko ja taideopettaja. Häntä pidettiin oman aikansa Australiassa eräänlaisena hyvän maun ja tyylikkyyden edelläkävijänä.
Thea Proctor syntyi keskiluokkaiseen perheeseen. Isä oli juristi ja äiti kotirouva. Vähän tyttären syntymän jälkeen perhe muutti Sydneyyn. Thean täytettyä kymmenen vuotta hänet lähetettiin sisäoppilaitokseen. Vanhemmat muuttivat erilleen vuonna 1892, ja heidän avioeronsa tuli voimaan vuonna 1897.
Vanhempiensa eron jälkeen Thea, hänen äitinsä ja veljensä muuttivat asumaan äidin puoleisten isovanhempien luo Bowraliin. Isovanhemmat huomasivat Thea taiteelliset lahjat ja ryhtyivät kannustamaan häntä kohti taideuraa. Ollessaan vielä tyttökoulussa, vuonna 1894, hän sai harrastajataiteilijoille tarkoitetun taidepalkinnon.
Harrastaminen muuttui vakavasti otettavaksi pyrkimykseksi kohti ammattitaiteilijuutta vuonna 1896, kun Proctor pääsi opiskelemaan Julian Ashtonin Sydneyhin perustamaan taidekouluun. Koulun opetussuunnitelma painotti piirtämistä ja uusimpia koristeellisen sommittelun periaatteita. Osasta opiskelukavereista tuli Australian taide-elämän kannalta merkittäviä taiteilijoita. Heitä olivat George Lambert, Elioth Gruner ja Sydney Long. Longin kanssa Proctor oli lyhyen aikaa kihloissa.
Vuonna 1903 Proctor lähti yhdessä äitinsä kanssa Lontooseen. Hän opiskeli vähän aikaa St John’s Wood Schoolissa ennen kuin ryhtyi ottamaan eri taiteilijoilta yksityistunteja. Hän asui yhdessä jo kaupunkiin asettuneen Lambertin kanssa ja oli mallina useissa hänen maalauksissaan. Lambert kuvasi Proctoria "kauniiksi, pitkäksi, raukeaksi, tummahiuksiseksi ja kunnioitettavaksi". Proctor sanoi olleensa Lambertiin "koiramaisen kiintynyt ja Lambert oli älyllisesti stimuloiva". Oliko kyseessä rakkaus- vai ystävyyssuhde, on arvoitus, mutta Proctor ja Lambet olivat yhteydessä toisiinsa läpi elämänsä.
Lontoossa oli 1900-luvun alussa vilkas taide-elämä. Proctor liikkui samoissa piireissä Augustus Johnin, Wilson Steerin ja australilaisten Tom Robertsin, Charles Gonderin sekä Arthur Streetonin kanssa. Kaupungista Proctor ammensi myös merkittäviä vaikutteita. Hän otti vaikutteita katsomalla japanilaista grafiikkaa, Jean-Auguste-Dominique Ingresin maalauksia, katsomalla Ballet Russen esityksiä ja käymällä Chelsea Art Clubin juhlissa.
Proctor oli kiinnostunut viuhkoista ja teki niihin maalauksia. Niitä oli näytteillä vuonna 1907 "Womens work"- näyttelyssä jaVenetsiassa vuonna 1912. Vuonna 1912 Proctor kävi myös Australiassa ja piti siellä näyttelyn. Hän palasi Lontooseen vuonna 1914 ja työskenteli litografioiden parissa.
Kotimaahansa Proctor palasi vuonna 1921, aluksi Melbourneen, mutta siellä hän ei saanut taidettaan kaupaksi. Hän muutti pian Sydneyhin jossa sai opettajan paikan Julian Ashton Art Schoolista. Hän liittyi Sydneyn taiteilijaseuraan ja vaikutti siihen, että Lambert sai vuonna 1923 matkastipendin.
Proctor ja Lambert halusivat tuoda Australian taiteeseen uusia vaikutteita. Proctor, Lambert ja Margaret preston olivat perustamassa vuonna 1926 Contemporary Groupia, jonka tarkoituksena promotoida modernia taidetta. Proctor ja Preston olivat tehneet yhteistyötä jo vuotta aikaisemmin tehdessään grafiikkaa puulevyille. Proctorin, Lambertin ja Prestonin yhteistö näytti väylää Australian modernismille. Proctoria kutsuttiin jopa "vaarallisen moderniksi". Tämä siitä huolimatta, että hänen taiteensa oli lopulta melko konservatiivista.
Sydneyhin palattuaan Proctor herätti aluksi huomiota taidemaailmassa, mutta vähän myöhemmin suuri yleisö alkoi pitää häntä muodikkuuden, tyylikkyyden ja hyvän maun lähettiläänä. Hän oli aina tyylikkäästi pukeutunut, kirjoitti lehtiin muodista, kukka-asetelmista ja jopa autoihin sopivista väreistä. Hän sisusti muodikkaan Laquer Room- ravintolan vuonna 1932 ja järjesti juhlia taiteilijoille. Taiteessaan Proctor yritti olla mahdollisimman monipuolinen, hän teki kirjankansia, litografioita, maalauksia ja puuleikkauksia. Hän piti kaikkia menertelmiä samanarvoisina.
1940-luvulle tultaessa Proctor teki teatterilavastuksen ja ansaitsi pääosan tuloistaan muotokuvilla, maalauksilla ja piirroksilla. Hän oli muuttanut yhteen äitinsä kanssa vuonna 1935. Proctor jatkoi nuorten taiteilijoiden kannustamista ja kehoitti heitä käyttämään mielikuvitustaan. Avioliittoa hän ei koskaan solminut.
Taiteilijayhdistyksissä Proctor oli aktiivinen loppuun saakka. Hän totesi, että ei ole ihminen joka "istuu kotona ja parsii sukkia."
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
