| Hallila | |
|---|---|
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Hallila korostettuna. Tampereen tilastoalueet |
|
| Kaupunki | Tampere |
| Suuralue | Kaakkoinen suuralue |
| Suunnittelualue | Hallila |
| Suunnittelualue nro | 328 |
| Tilastoalue nro | 062 |
| Väkiluku | 2 580 (2024) |
| Työpaikkoja | 141 kpl (31.12.2021) |
| Postinumero(t) | 33820 |
| Lähialueet | Hervanta, Korkinmäki, Lukonmäki |
Hallila on Tampereen kaakkoisiin kaupunginosiin kuuluva Korkinmäen ja Hervannan välissä sijaitseva kaupunginosa. Hallilassa oli 2 685 asukasta vuonna 2015.
Hallilan kylä mainittiin asiakirjoissa jo vuonna 1441, ja ensimmäinen nimeltä tunnettu Hallilan talon isäntä oli Martti Halli, josta löytyy maininta vuoden 1544 maakirjasta. Tila, jonka alkuperäinen nimi oli todennäköisesti Halli, joutui myöhemmin Hatanpään kartanon sivutilaksi. Hallilan tilan rakennukset purettiin 1930-luvulla. Vanhan kylän alkuperäisistä taloista olivat silloin jäljellä vielä Vanha-Juva, Uusi-Juva, Suutarla ja Karimaa. Hallilan alue liitettiin Messukylän kunnan mukana Tampereen kaupunkiin vuonna 1947. Kaupunginosan ensimmäinen osa-asemakaava vahvistettiin vuonna 1988. Koska vanhaa paikallista nimiaineistoa on varsin niukasti, Hallilan kadunnimet ovat ryhmänimiä aihepiirinä metsä ja sen kasvit.
Ennen päätöstä rakentaa Hallila kaupunginosaksi nykyisen Hallilan alueella sijaitsi vain kaksi taloa, jotka sijaitsevat nykyisen Kerkkäkadun päässä. Kaupunginosana Hallila on melko uusi; suurin rakentamiskausi oli 1990-luvun alku- ja keskivaiheilla. Ensimmäiset talot valmistuivat vuoden 1992 tienoilla nykyisen Pehkusuonkadun varrelle. Näitä taloja kutsutaan hallilalaisten keskuudessa "peltitaloiksi".
Hallilassa on asuinrakennusten lisäksi vain muutamia taloja: kaksi vierekkäistä taloa, joissa toimivat lähikauppa, pizzeria, seurusteluravintola ja seurakunnan toimitilat. Nämä talot muodostavat niin kutsutun Hallilan liikekeskuksen, ja näiden talojen välistä pientä aluetta kutsutaan Kuusikontoriksi. Lisäksi on vielä muutamia taloja, joissa sijaitsevat Ahvenisjärven koulun Hallilan toimipiste (luokat 1.–4.) sekä Hallilan päiväkoti. Näillä palveluilla on suorat ja nopeat yhteydet toisiinsa, päiväkodilla piha-alue koulun piha-alueen vieressä. Näiden rakennusten lähellä sijaitsee Hallilan sorakenttä, joka on lähinnä jalkapallojunioreiden käytössä. Katajikonkadulta löytyy Hallilan toinen päiväkoti. Kaupungin ostopalveluna toimiva Kotipehkun päiväkoti on noin 20 lapsen pienehkö päiväkoti.
Asuinrakennusten osalta Hallilassa näkyy selvästi rivi-, omakoti-, ja kerrostaloalueet.
Hallila sijaitsee Kaakkois-Tampereella melko hyvien liikenneyhteyksien läheisyydessä. Kaupunginosa sijaitsee valtatie 9 ja Hervannan valtaväylän risteyksen lounaispuolella. Koska kaupunginosa rajoittuu pohjoisesta ja idästä moottori- ja valtateihin, lännestä suohon, lounaasta Lahdes- ja Särkijärveen ja etelästä Hervantaan on kaupunginosan kasvaminen ollut haaste viime aikona.
Hallilaa palvelevat raitiovaunu- ja bussilinjat:
| Linja | Reitti |
|---|---|
| 13 | Lintuhytti–TAYS Arvo |
| 3 | Sorin Aukio – Hervantajärvi (raitiovaunu) |
Hallilan ulkoilumaasto on erittäin hyvää; lounaassa ja lännessä Hallilasta nähtynä sijaitsee metsässä kulkevia sorateitä, jotka ovat talvella hiihtäjien latukäytössä. Soratiet avaavat yhteydet Hervantaan ja lähimmällä uimarannalle, joka sijaitsee Lahdesjärvellä. Hallila on metsässäliikkujalle erinomainen asuinalue, sillä Hallilasta pääsee helposti useassa suunnassa oleviin isoihin metsiin.
Syksyllä 2021 valmistunut Tampereen raitiotie sivuaa Hallilaa Hervannan valtaväylän ja Pehkusuonkadun välisellä alueella.
Hallilassa toimii myös Hallila-Seura, joka on tarkoitettu asukkaiden yhdistykseksi. Hallila-seura pyrkii järjestämään alueen asukkaille tapahtumia ja toimintaa.
