Halloween

Tämä artikkeli käsittelee juhlapäivää. Sanan muista merkityksistä katso täsmennyssivu.
Kurpitsalyhty.

Halloween on erityisesti englanninkielisissä maissa 31. lokakuuta vietettävä juhla. Nimi tulee englannin sanoista All Hallows’ Eve eli pyhäinpäivän aatto.

Halloweenin syntyyn on vaikuttanut kelttien samhain, syksyn juhla, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan. Halloweenia on vietetty Euroopassa perinteisesti kelttiläisen kulttuuriperinteen maissa, kuten Skotlannissa ja Irlannissa. Siirtolaiset toivat juhlan Yhdysvaltoihin. 1900-luvulla Halloweenista tuli Yhdysvalloissa yksi merkittävimmistä juhlista, erityisesti lasten keskuudessa.

Amerikkalaiseen halloweenin viettoon kuuluvat kauhuteemaiset naamiaisasut ja makeisten jakaminen. Juhlan tunnuksia ovat aaveet, noidat, vampyyrit, luurangot ja mustat kissat. Yleinen koriste on kurpitsalyhty.

Suomessa on vietetty syksyllä kekriä sadonkorjuujuhlana. Kylissä on voinut liikkua kekrihahmoiksi naamioituneita ihmisiä. Suomeksi halloweenista voidaan puhua myös marrasjuhlana.

Historia

Tulevan aviopuolison ennustamista peilin ja kynttilän avulla. Halloween-kortti 1900-luvun alusta.

Halloweenin perinteisiin on vaikuttanut kelttiläinen samhain-juhla. Samhain oli syksyllä vietetty vuoden vaihtumisen ja sadonkorjuun juhla. Sana samhain tarkoittaa kesän loppua. Uskomusten mukaan tämän maailman ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa. Henget saattoivat tällöin houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Samhainin aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkiä vastaan.

Kristinuskon levitessä lähetyssaarnaajia kehotettiin sulauttamaan kristittyjä tapoja pakanallisiin juhliin niiden kieltämisen sijaan. Myös samhain korvattiin kristillisellä juhlalla. Pyhäinpäivä eli kaikkien pyhien juhla oli omistettu kristinuskon pyhimyksille. 700-luvulla paavi Gregorius III siirsi Roomassa pyhäinpäivän vietettäväksi 1. marraskuuta. 800-luvulla paavi Gregorius IV laajensi ajankohdan koko lännen kirkkoon. Englanninkielisissä maissa päivän aattoa alettiin kutsua nimellä All Hallows’ Eve, ”kaikkien pyhien päivän aatto”.

Halloween yhdistyy vainajiin liittyviin perinteisiin. Meksikossa samaan aikaan vietetään kuolleiden päivää. Vanhoissa eurooppalaisissa tavoissa vuoden pimein aika yhdistettiin aaveisiin ja esivanhempien henkiin. Englannissa aaveet liitettiin ennen jouluun. Ajan myötä joulu keskittyi valoon ja halloween pimeyteen.

Halloweenia on vietetty Euroopassa kelttiläisen kulttuuriperinteen maissa. Irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset toivat juhlan Yhdysvaltoihin. 1900-luvulla Halloweenista tuli Yhdysvalloissa yksi merkittävimmistä juhlista, erityisesti lasten keskuudessa.

Juhlapäivän vietto

Ruotsalaisia nuoria kummitusasuissa.

Kurpitsalyhty on muodostunut halloweenin tärkeimmäksi tunnukseksi. Irvistävä kurpitsa tunnetaan myös nimellä Jack O’Lantern. Irlantilaisen tarinan mukaan lyhty on saanut nimensä Jack-nimiseltä mieheltä. Hän kiristi pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi helvettiin. Jackia ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseenkaan. Piru heitti Jackille helvetistä hiilen, jonka mies säilöi lyhdyksi nauriin sisään. Siitä lähtien Jackin sielu on etsinyt itselleen sopivaa lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa. Yhdysvalloissa nauris on vaihtunut kurpitsaan.

Lyhtyjen lisäksi halloweenin kuvastoa ovat vainajat, aaveet, vampyyrit, noidat, lepakot ja mustat kissat. Yhdysvalloissa halloweenina ovelle saattaa ilmestyä joukko kummitus- tai muihin naamiaisasuihin pukeutuneita lapsia, jotka huutavat: Trick or treat! eli ”karkki vai kepponen”. Tällöin lapsille annetaan tavallisesti makeisia. Keppostelu ei nykyisin ole suositeltu tapa. Aikuiset voivat järjestää halloweenina omia naamiaisjuhliaan. Omenat ovat olleet perinteinen tarjoilu.

Uuspakanat saattavat viettää samhainia tai kuolleiden yötä. Wiccassa samhain on yksi vuodenkierron tärkeimmistä juhlista. Halloween on yksi satanistisen yhteisön The Satanic Templen juhlapäivistä. TST luonnehtii halloweenia yltäkylläisyyden juhlaksi, jossa omaksutaan pimeys ja sen estetiikka.

Katolinen kirkko on paikoin arvostellut juhlan pakanallisia piirteitä. Esimerkiksi Ranskassa kirkko on pelännyt, että halloween syrjäyttää pyhäinpäivän vieton. Ortodoksisessa kirkossa on suhtauduttu halloweenin viettoon kielteisesti sen sisältämien pakanallisten ainesten vuoksi.

Ympäristövaikutukset

Vuonna 2025 yhdysvaltalaiset käyttivät halloweenin juhlintaan arviolta 13,1 miljardia dollaria. Tästä summasta noin 4,3 miljardia kulutettiin naamiaisasuihin, 4,2 miljardia koristeisiin ja 3,9 miljardia makeisiin.

Monissa halloween-asuissa käytetään keinokuituja, joiden tuotanto ja hävittäminen voivat aiheuttaa ympäristöhaittoja. Myös halloween-koristeet valmistetaan tyypillisesti synteettisistä aineista. Monia asuja käytetään vain kerran. Myös osa koristeista on kertakäyttöisiä.

Yhdysvalloissa asuista kertyy arviolta yli viisi miljoonaa kiloa muovijätettä. Käyttämättä jääneitä kurpitsoja kertyy yli 400 miljoonaa kiloa. Kaatopaikoille päätyvät kurpitsat voivat tuottaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Suomessa

Kurpitsalyhty pihalla.

Suomessa halloweenia vastaava juhla on kekri, satovuoden taitekohtaan sijoittuva työnjuhla. ”Sieluinpäivän iltana eli kekri-iltana naapurit kutsuivat toisiaan vieraiksi, lihaa syötiin ja viinaa juotiin ja yönvalvojaisia piettiin. Painittiin ja veisata völlötettiin.” (Valtimo). Vainajille tarjottiin juhlaruokaa.

Suomessa pyhäinpäivän nimi oli pyhäinmiestenpäivä vuoteen 1955. Kansanuskossa vanhat kekriperinteet ja kristilliset uskomukset sulautuivat yhteen. Uskottiin, että pyhäinmiestenpäivän aattoyönä pyhät miehet, autuaat marttyyrivainajat, olivat joukolla liikkeellä.

Halloween alkoi tulla Suomeen 1980-luvulta alkaen vaihto-opiskelijoiden mukana. Varhaisen halloween-juhlan oli järjestänyt Helsingin sotainvalidien naisjaosto ravintola Kalastajatorpalla vuonna 1950. Juhla alkoi yleistyä 1990-luvulla, mutta vielä vuosikymmenen puolivälissä halloween ei juuri näkynyt Suomessa. Erikoiskaupan Liitto suositteli vuonna 1999, että halloweenia juhlittaisiin Suomessa kansainvälisen tavan mukaan 31.10.

2010-luvulla kiinnostus halloweenin viettämiseen alkoi kasvaa. Juhlasta tuli tavanomainen osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. Nykyisin halloween on monilla korvannut pyhäinpäivän vieton, erityisesti nuoremman sukupolven keskuudessa. Halloweenille on ehdotettu suomenkielisiksi vastineiksi sanoja marrasyö, kekrijuhla, hämärän juhla, hallainyö, kurpitsajuhla ja haamuaatto. Kekrinä voi kulkea kekripukkeja, kekrittärejä, kekrimörköjä tai kekrikyöpeleitä.

Suomessa halloweenia ei ole merkitty almanakkaan. Lännen kirkossa pyhäinpäivän perinteinen päivämäärä on 1. marraskuuta, jolloin sen aatto on 31. lokakuuta. Vuodesta 1955 lähtien pyhäinpäivä on Suomessa ollut lauantai, joka osuu lokakuun 31. päivän ja marraskuun 6. päivän väliseen aikaan. Suomessa karnevaalimaista halloween-juhlaa ei ole haluttu sitoa kristilliseen pyhäinpäivään.

Alkuperäisen perinteen mukaan talojen ovilla saa kierrellä vain lokakuun viimeisenä päivänä tiettynä aikana. Osa kunnista on ohjeistanut, että makeisia saa käydä pyytämässä vain niillä ovilla, joissa on halloween-aiheinen koriste. Kiertely on lopetettava viimeistään kello 19.30.

Lähteet

  1. ↑ halloween Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.10.2025.
  2. 1 2 3 4 5 Halloween Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.10.2025. (englanniksi)
  3. 1 2 3 Factum. Uusi tietosanakirja. 2, Dio–håv. Espoo: Weilin & Göös, 2003. ISBN 951-35-6641-2
  4. 1 2 Halloween Coloria.net. Viitattu 20.10.2010.
  5. ↑ Halloween – pakanajuhlia ja naamiaisia Mtvuutiset.fi (Mtv.fi 8.10.2010). Päivitetty 30.10.2012. Arkistoitu 13.11.2014. Viitattu 2.11.2025.
  6. 1 2 Grönroos, Marko: Marras, marrasyö, kekri, samhain, halloween Metsola. 2000. Arkistoitu 30.4.2009. Viitattu 27.5.2009.
  7. 1 2 Halloween ja Samhain Thuleian tupa. Viitattu 26.10.2025.
  8. 1 2 3 Wallius, Anniina: Halloween kävi koristautumassa Amerikassa 26.10.2009. Yle Uutiset. Viitattu 26.10.2025.
  9. 1 2 Sjöblom, Tom: Millainen olisi suomalaisen kekrijuhlan perustalle rakennettu halloween (tilaajille) 31.10.1998. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.10.2025.
  10. ↑ Sjöblom, Tom: Druidit. Tietäjiä, pappeja ja samaaneja, s. 72–73. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-842-3
  11. ↑ All Saints’ Day (Verkkoversio vuoden 1907 julkaisusta) The Catholic Encyclopedia. Viitattu 30.10.2025. (englanniksi)
  12. ↑ Sieluleipiä ja kepposia (Arkistoitu sivu) Vantaan Lauri. 29.10.2003. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 20.10.2010.
  13. ↑ Halloween Kekri: syksyn juhlia, pyhiä ja kummajaisia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 20.10.2010.
  14. 1 2 Kunz, Samantha Pelham: A Spooky Season Special: The popular course that’s providing Ohio students with a global look at the supernatural Ohio Today. 28.10.2025. Viitattu 31.10.2025. (englanniksi)
  15. ↑ Vuorikoski, Merituuli: Rajat rikkoutuvat kuolleiden päivänä Kumppani. 11/2006. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 26.10.2025.
  16. ↑ Day of the Dead vs. Halloween Diffen.com. Viitattu 26.10.2025. (englanniksi)
  17. ↑ Immonen, Päivi & Nevala, Riitta: Juhlakirja. Juhlia, tapoja ja perinteitä, s. 160. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-25943-8
  18. 1 2 Himberg, Petra: Halloween on Suomessa uusi tulokas vanhalla juhlapaikalla 31.10.2012. Ylen Elävä arkisto. Viitattu 26.10.2025.
  19. ↑ Gutoskey, Ellen: Why Do We Say ”Trick or Treat” on Halloween? Mental Floss. 15.10.2025. Viitattu 2.11.2025. (englanniksi)
  20. ↑ Virolainen, Taina: Kuol­lei­den yö samhain on wic­co­jen uu­si­vuo­si 29.10.2018. Kaleva. Viitattu 26.10.2025.
  21. ↑ Holidays of The Satanic Temple The Satanic Temple. Viitattu 31.10.2025. (englanniksi)
  22. ↑ Halloween – tiesitkö tämän (Arkistoitu sivu) Valitut Palat. 2014. Arkistoitu 1.11.2014. Viitattu 2.11.2025.
  23. ↑ Velimirović, Nikolaj: Halloween (Suomentanut Maria Franken) Ortodoksi.net. Viitattu 30.10.2025.
  24. 1 2 3 Why Halloween Waste is the Scariest Monster of Them All in 2025 WasteManaged Limited. Viitattu 30.10.2025. (englanniksi)
  25. ↑ Huusko, Jukka: Halloween saapui, ja samalla levisi halloween-jäte Helsingin Sanomat. 30.10.2025. Viitattu 30.10.2025.
  26. ↑ Kataja, Marika: Suomessakin oli riehakas, kepposteleva ja viinanhuuruinen ”halloween”, kunnes kansakoulu painoi sen unohduksiin 31.10.2021. Yle Uutiset. Viitattu 30.10.2025.
  27. 1 2 SKS:n tutkijan Juha Nirkon juhlapuhe 30.10.2009. Kekrirokki.fi. Arkistoitu 5.9.2011. Viitattu 20.10.2010.
  28. 1 2 Vihavainen, Suvi: Vainajien saunaillasta tuli kynttilöiden ja kurpitsojen juhla (Arkistoitu sivu) Utain. 30.10.2003. Arkistoitu 16.1.2006. Viitattu 30.10.2025.
  29. 1 2 Karjalainen, Katariina: Yhdysvaltain lapsien halloween-perinne leviää Suomeen 31.10.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.10.2026.
  30. ↑ Halloween tuli sotainvalidien hyväksi. Helsingin Sanomat, 29.10.2014, s. A 21. Verkkoversio, tilaajille. Viitattu 26.10.2025.
  31. ↑ Happo, Pauliina: Halloweenin vietto on lapsille jo perinnettä Yle uutiset. 3.11.2018. Viitattu 2.11.2025.
  32. ↑ Lammela, Elina: Saisiko olla karkki vai kepponen? 29.10.2022. Satakunnan kansa. Viitattu 31.10.2026.
  33. ↑ Jokela, Nea: Näin varaudut ja osallistut halloweenin karkki vai kepponen -kierroksiin Yle uutiset. 30.10.2025. Viitattu 2.11.2025.
  34. ↑ Aarnio, Maria: Moni vastustaa halloweenia, vaikka Suomessakin vainajat ovat syksyisin kierrelleet maan päällä: ”Jokainen löytää halloweenista jotakin paheksuttavaa, jos haluaa” Mtvuutiset.fi. 31.10.2019. Viitattu 26.10.2025.
  35. ↑ Milloin on halloween 2025? K-Ruoka.fi. Päivitetty 13.6.2025. Viitattu 2.11.2025.
  36. ↑ Liputus- ja juhlapäivät Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 30.10.2025.
  37. ↑ Halloween Viiniposti. Viitattu 2.11.2025.
  38. ↑ Valta, Laura: Torniolaiset vanhemmat kyllästyivät toistuviin Halloween-keppostelijoihin – haluavat rajoittaa karkkikierrokset yhteen iltaan Yle uutiset. 25.10.2019. Viitattu 2.11.2025.
  39. ↑ Hirvonen, Heinimaija: Jonna Jalosen ovella kävi viime vuonna 80 lasta – kunnat linjaavat nyt, milloin halloweenia saa viettää Yle uutiset. 27.10.2026. Viitattu 30.10.2026.

Kirjallisuutta

  • Arkins, Diane C.: Halloween. Romantic Art and Customs of Yesteryear. Gretna: Pelican Publishing Company, 2000. ISBN 1-56554-712-8 Archive.org. (englanniksi)
  • Arkins, Diane C.: Halloween Merrymaking. An Illustrated Celebration of Fun, Food, and Frolics from Halloweens Past. Gretna: Pelican Publishing Company, 2004. ISBN 1-58980-113-X Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Bannatyne, Lesley: Halloween. An American Holiday, An American History, Facts on File. Gretna: Pelican Publishing Company, 1998. ISBN 1-56554-346-7 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Galembo, Phyllis: Dressed for Thrills. 100 Years of Halloween Costumes and Masquerade. New York: Harry N. Abrams, Inc., 2002. ISBN 0-81093-291-1 Archive.org. (englanniksi)
  • Morton, Lisa: The Halloween Encyclopedia. Jefferson, North Carolina: McFarland & Company, 2003. ISBN 0-78641-524-X Archive.org. (englanniksi)
  • Morton, Lisa: Trick or Treat. A History of Halloween. Islington, London: Reaktion Books, 2012. ISBN 978-1-78023-187-7
  • Nirkko, Juha (toim.): Juhannus ajallaan. Juhlia vapusta kekriin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-587-4 (englanniksi)
  • Rogers, Nicholas: Halloween. From Pagan Ritual to Party Night. New York: Oxford University Press, 2002. ISBN 0-19514-691-3 Archive.org. (englanniksi)
  • Santino, Jack (toim.): Halloween and Other Festivals of Death and Life. Knoxville: University of Tennessee Press, 1994. ISBN 0-87049-813-4 (englanniksi)

Aiheesta muualla