Joulu

Tämä artikkeli käsittelee vuosittaista juhlaa. Joulu-sanan muita merkityksiä täsmennyssivulla.
Joulu
Koristeltu joulukuusi Tanskassa vuonna 2004.
Koristeltu joulukuusi Tanskassa vuonna 2004.
Valtio kansainvälinen
Tyyppi kristillinen, kulttuurinen
Merkitys Jeesuksen syntymäjuhla
Vietetään
Järjestämistiheys vuosittain
Juhlapäivän tapahtumia
Liittyy

Joulu on juhla, jota vietetään joulukuun lopulla, lähellä talvipäivänseisausta. Kristityt viettävät joulua Jeesuksen syntymän muistoksi. Läntisessä perinteessä ajankohta on joulukuun 25. päivä. Sana joulu on peräisin germaanisesta keskitalven juhlasta, joka tunnetaan nimellä yule. Nykyään joulu on muun muassa Suomessa erityisesti perhejuhla ja merkittävimpiä vuotuisjuhlia.

Kristillinen kirkko valitsi joulun ajankohdaksi joulukuun 25. päivän, joka vastasi talvipäivänseisausta juliaanisessa kalenterissa. Kristillinen joulu korvasi 300-luvulta alkaen roomalaisen saturnalia-juhlan ja voittamattoman auringon päivän. Pohjoisessa Euroopassa jouluun yhdistyivät esikristilliset talvijuhlat. Muun muassa ikivihreiden kasvien käyttö koristeina, tulet ja juhla-ateriat liittyvät talvikauteen ja valon lisääntymisen odotukseen.

Joulun keskeisiä piirteitä monissa kulttuureissa ovat joululahjat, joulumusiikki, joulukoristeet, jouluruoat ja ihmisten yhdessäolo. Suomalaiseen joulunviettoon kuuluvat muun muassa joulutontut, joulukuusi, joulusauna ja haudoilla käynti. Joulupukki, lahjoja jakava valkopartainen hahmo, pohjautuu kansanperinteeseen ja 1800-luvun kuvastoon. Joulukirkko on jouluna järjestettävä jumalanpalvelus.

Suomessa joulunvietto painottuu jouluaattoon. Joulupäivä ja toinen joulupäivä eli tapaninpäivä ovat virallisia vapaapäiviä, samoin Suomessa joulunajan päättävä loppiainen 6. tammikuuta. Myös jouluaatto on monilla aloilla vapaapäivä tai lyhennetty työpäivä. Nykyaikainen kaupallinen joulu syntyi 1800-luvun loppupuolella. Jouluun liittyvää ylikulutusta on arvosteltu ympäristövaikutusten vuoksi.

Nimen alkuperä

Suomen kielen sana joulu on lainasana muinaisskandinaavisesta kielestä. Se juontuu pakanallisen eli esikristillisen keskitalven juhlan muinaisgermaanisesta nimestä. Sana on lainautunut rautakaudella, arviolta 500–650-luvulla. Myös viron kielessä joulu on jõulud. Se on samaa perua kuin norjan, tanskan ja ruotsin kielten jul. Muinaispohjoismainen joulua tarkoittava sana oli jól, mikä on käytössä vielä islannissa. Jotkut tutkijat olettavat sanan viittaavan vuodenkiertoon.

Muinaisenglannissa keskitalven juhla tunnettiin nimellä ġēol, myöhemmin yule. Yulen ajankohta vaihteli osin kuunkierron mukaan joulukuun lopusta tammikuun alkuun. Sana viittasi yleisesti keskitalven ajanjaksoon. Englannin kielessä sana yule on yhä käytössä joulun harvinaisena nimityksenä. Sana esiintyy joissakin jouluperinteissä, kuten yule log (jouluhalko) tai yule goat (pohjoismainen olkipukki).

Englannin kielessä tavallisin joulua tarkoittava sana on nykyisin Christmas, joka tulee muinaisenglannin sanoista Cristes Maesse eli ”Kristuksen messu”. Sana esiintyy ensi kerran 1000-luvun lähteissä. Saksaksi joulu on Weihnachten, joka viittaa ”pyhiin öihin”. Katolinen kirkko käyttää joulusta latinalaista nimitystä Dies Natalis Domini, joka tarkoittaa Herran syntymäpäivää. Latinan sanasta, joka tarkoittaa syntymää, ovat peräisin italian sana Natale, portugalin Natal ja espanjan Navidad ja mahdollisesti myös ranskan Noël.

Historia

Sadonkorjuujuhlat ja keskitalven juhlat

Serbialainen jouluateria.

Monet kansat ovat viettäneet vuotuista juhlaa talvipäivänseisauksen aikoihin. Vuoden kulkua ovat rytmittäneet valon vaihtelu sekä maatalouden kylvö- ja sadonkorjuuajat. Pimein keskitalvi oli tyypillisesti juhlan vieton aikaa. Muun muassa kuusenoksat, tulet ja runsaat ateriat liittyvät talvikauteen ja valon lisääntymisen odotukseen. Muinaisten germaanien talvijuhla tunnetaan nykyisin englanninkielisellä nimellä yule. Kristinuskon levitessä yule-juhla ja kristillinen joulu sulautuivat yhteen.

Joulun ajankohta perustuu muinaisen roomalaisen kalenterin talvipäivänseisauksen ajankohtaan. Osa suomalaisista jouluperinteistä, kuten juhlarauha, lahjojen antaminen ja köyhille jakaminen, ovat samankaltaisia kuin antiikin Rooman saturnalia-juhlassa. Lahjoja annettiin myös uutenavuotena. Saturnaliaa vietettiin 17.–23. joulukuuta. 200-luvulla joulukuussa vietettiin myös auringonjumala Sol Invictuksen, Voittamattoman auringon, syntymäpäivää. Saturnalia hiipui vähitellen 300–500-luvuilla. Osa juhlan piirteistä siirtyi eurooppalaiseen jouluun.

Ennen nykyaikaisia kalentereita vuoden vaihtuminen saatettiin ajoittaa sadonkorjuun ajankohtaan. Suomessa vanhaan vuodenvaihteeseen sijoittuva syysjuhla oli kekri. Itäisessä Suomessa kekri oli vuoden pääjuhla vielä 1900-luvun alussa. Joulu syrjäytti kekrin viimeistään 1920-luvulla, kun yleinen oppivelvollisuus astui voimaan, sillä joulua vietettiin kouluissa, mutta kekriä ei.

Jeesuksen syntymäjuhla

Bramantino, Paimenten kunnioitus, noin 1500–1510.

Kristinuskossa joulua vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Juhlan viettäminen 25. joulukuuta ei perustu Raamattuun, vaan Roomassa 300-luvulla aloitettuun käytäntöön. Varhaisin maininta joulun viettämisestä 25. joulukuuta on vuoden 354 roomalaisessa kalenterissa, vuoden 336 kohdalle merkittynä.

Raamatussa Jeesuksen syntymästä kerrotaan Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa. Kertomuksille on yhteistä se, että enkelin ilmoituksen mukaisesti neitsyelle Marialle syntyy Betlehemissä poika. Marian kihlattu on Joosef, joka on Daavidin sukua. Muilta osin Luukkaan ja Matteuksen kertomukset eroavat toisistaan. Luukas kertoo matkasta Betlehemiin väestönlaskennan vuoksi. Kun Joosef ja Maria saapuvat kaupunkiin, majatalossa ei ole tilaa. Jeesus syntyy ja hänet laitetaan seimeen. Enkelit julistavat yöllä uutisen Vapahtajan syntymästä paimenille, jotka menevät kunnioittamaan Jeesusta. Matteuksen evankeliumissa itämaan tietäjät seuraavat Betlehemin tähteä ja tuovat Jeesukselle lahjoja.

Evankeliumeissa ei sanota, mihin vuodenaikaan Jeesuksen syntymä tapahtui. 200-luvulla Hippolytos Roomalainen ajoitti Jeesuksen syntymän joulukuuhun. Hän oletti, että enkelin ilmestys Marialle oli tapahtunut kevätpäiväntasauksena, joka tuolloin oli 25. maaliskuuta, ja että Jeesus olisi syntynyt yhdeksän kuukautta myöhemmin.

Yksinkertaisin selitys Jeesuksen syntymän ajoitukselle on, että 25. joulukuuta on roomalaisen juliaanisen kalenterin talvipäivänseisauksen alkuperäinen ajankohta. On myös esitetty, että juhlapäivä olisi sijoitettu kyseiseen ajankohtaan sen vuoksi, että samana päivänä olisi ennestään vietetty Sol Invictuksen päivää. Toisen teorian mukaan asia olisi ollut päinvastoin: kristityt olisivat viettäneet kyseisenä päivänä Jeesuksen syntymäjuhlaa jo ennen kuin keisari Aurelianus (k. 275), mahdollisesti vastavetona kristityille, määräsi saman päivän Voittamattoman auringon päiväksi.

Jeesuksen syntymäjuhla sijoitettiin erilaisiin ajankohtiin eri puolilla valtakuntaa – jotkut viettivät sitä keväällä ja toiset syksyllä. Jo varhain kristityt olivat viettäneet 6. tammikuuta epifania-juhlaa eli nykyistä loppiaista. Epifania oli Jeesuksen kasteen muistopäivä, ja kasteen uskottiin tapahtuneen hänen 30-vuotispäivänään. Kristittyjen tärkein vuotuinen juhla oli keväällä vietettävä pääsiäinen. Monet kirkkoisät eli varhaiset teologit katsoivat, että pyhimysten syntymäjuhlia ei tarvittu, mutta heidän kärsimyksensä muistopäivät olivat tärkeitä. Tämä mahdollisesti viivästytti Jeesuksen syntymäjuhlan muodostumista. Merkittävä kristillinen juhla joulusta tuli Länsi-Euroopassa 800-luvulla.

Protestanttisen reformaation jälkeen puritaanien kaltaiset ryhmät vastustivat joulun viettoa. 1600-luvulla joulun vietto oli ajoittain kiellettyä Englannissa ja Bostonin siirtokunnassa Pohjois-Amerikassa. Jehovan todistajat eivät vietä joulua, koska heidän mukaansa juhlan alkuperä on pakanallinen.

Ajankohta

Joulukatu Tanskassa.

Vuonna 1582 paavi Gregorius XIII otti käyttöön gregoriaanisen kalenterin, joka korvasi juliaanisen kalenterin. Uudistuksessa hypättiin suoraan lokakuun 4. päivästä 1582 lokakuun 15. päivään. Aluksi kalenteri tuli käyttöön vain katolisissa maissa, mutta myöhemmin myös muualla. Monissa ortodoksisissa kirkoissa juhlapäivien ajankohta määräytyy yhä juliaanisen kalenterin mukaan. Ero on nykyään 13 päivää. Tästä syystä esimerkiksi Venäjällä joulu on 7. tammikuuta, mikä vastaa juliaanisen kalenterin 25. joulukuuta. Suomen ortodoksinen kirkko viettää kuitenkin joulua samaan aikaan kuin läntiset kirkkokunnat. Egyptin koptilainen kirkko käyttää omaa koptilaista kalenteriaan, jossa joulu sijoittuu koiak-kuun 29. päivälle. Tämä vastaa juliaanisen kalenterin 25. joulukuuta eli gregoriaanisen kalenterin mukaan tammikuun 7. päivää. Ukraina siirtyi vuonna 2023 virallisesti viettämään joulua läntiseen tapaan 25. joulukuuta.

Varsinainen joulupäivä eli ensimmäinen joulupäivä on 25. joulukuuta. Sitä seuraa 26. joulukuuta vietettävä tapaninpäivä eli toinen joulupäivä, joka on pyhän Stefanoksen päivä. Nämä molemmat ovat useimmissa Euroopan maissa virallisia vapaapäiviä. Joulupäivää edeltävä jouluaatto, 24. joulukuuta, ei virallisesti ole vapaapäivä. Suomessa jouluaatto ja erityisesti sen ilta on käytännössä muodostunut jouluajan tärkeimmäksi juhlapäiväksi. Nykyään jouluaatto on useimmilla työpaikoilla palkallinen vapaapäivä tai lyhennetty työpäivä.

Laajemmassa mielessä jouluajan katsotaan jatkuvan loppiaiseen asti. Suomalaisessa kansanperinteessä jouluajan on usein katsottu alkavan Tuomaan päivästä 21. joulukuuta ja jatkuvan Nuutin päivään saakka 13. tammikuuta. Tästä muistuttavat monet lorut, kuten ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi”.

Joulun vietto keskiajalta uudelle ajalle

Jouluseimi on etenkin katolisessa kulttuurissa yksi suosituimmista joulukoristeista.

Kristillisessä kalenterissa joulua edeltää adventtiaika, joka on joulun viettoon valmistautumisen aikaa. Valmistautumiseen kuului monin paikoin paasto, jonka aikana pidättäydyttiin esimerkiksi eläinperäisistä ruoista. Jouluaatto huipentui keskiyön messuun eli ehtoollisjumalanpalvelukseen. Läntisessä kristikunnassa joulu kesti kaksitoista päivää, alkaen joulupäivästä ja päättyen 6. tammikuuta loppiaiseen.

Varsinainen joulunvietto alkoi joulupäivänä, ja siihen kuului runsas syöminen, juominen sekä riehakkaat leikit ja tanssit. Läntisessä Euroopassa joulunvietto oli monella tavoin karnevaalimaista, kuten saturnaliassa aiemmin. Juhlinnan tavat alkoivat vakiintua koko Euroopassa 1200-luvulla. Kansankieliset joululaulut yleistyivät, ja italialainen Franciscus Assisilainen järjesti ensimmäisen seiminäytelmän vuonna 1223.

Aikuiset saattoivat antaa toisilleen lahjoja joulupäivänä, mutta pääasiassa lahjoja annettiin Pyhän Nikolauksen päivänä (6. joulukuuta) tai loppiaisena, itämaan tietäjien päivänä. Pyhä Nikolaus oli lasten suojeluspyhimys, ja hänen legendansa mukaan lapsille annettiin pieniä lahjoja ja köyhille ruokaa. Varakkaat saattoivat myös uutenavuotena palkita palvelijoitaan. Reformaation jälkeen lahjojen antaminen siirtyi Pohjois-Euroopassa jouluun, koska protestanttinen oppi ei tunnustanut pyhimyksiä.

Nykyaikaisen joulun synty

Joulupukki mainoksessa vuodelta 1928.

1800-luvulla joulusta kehittyi nykyisen kaltainen perhejuhla. Britanniassa Charles Dickensin vuonna 1843 julkaistu Joulukertomus elvytti ihmisten kiinnostuksen jouluun. Juhla alettiin yhdistää perheeseen ja lapsiin. Teollisuuden kehittyminen lisäsi tavaroiden määrää, ja niitä alettiin mainostaa joululahjoina. Lahjojen antaminen siirtyi uudestavuodesta jouluun, ja joululauluista tuli suosittu ajanviete.

Joulukuusiperinteen arvellaan alkaneen 1500-luvun Saksassa. Tavasta tuli yleinen 1800-luvulla, ja se levisi myös Pohjoismaihin, Alankomaihin ja Britanniaan. Vuonna 1848 Ison-Britannian kuningatar Viktoria ja hänen saksalainen puolisonsa prinssi Albert esiintyivät lehtikuvassa joulukuusen kanssa. Keskiluokka halusi jäljitellä kuningasperhettä ja alkoi ostaa joulukuusia.

Uudet juhlatavat tulivat mahdollisiksi kaupungistumisen, rautateiden, postin, joukkoviestinnän ja kuluttajakaupan kehityksen myötä. Yhdysvalloissa joulusta tuli liittovaltion virallinen juhlapäivä vuonna 1870. Suomeen porvarillinen joulunvietto levisi 1800-luvun loppupuolella Ruotsista, aluksi kaupunkien vauraisiin perheisiin. Eurooppalaiset kansakunnat pyrkivät vakiinnuttamaan käsityksiä erityisistä kansallisista jouluperinteistään osana kansallisen identiteetin vahvistamista. Tämän seurauksena joulu oli 1800‑luvun loppuun mennessä suurelle osalle eurooppalaisista tärkeä juhla.

Vuoden 2019 kyselyssä yhdeksän yhdysvaltalaista kymmenestä kertoi viettävänsä joulua, mutta vain 35 prosenttia näki joulun vahvasti uskonnollisena juhlana. Vuoden 2024 kyselyssä 34 prosenttia suomalaisista uskoi, että Jeesus oli Jumalan Poika. Joulun kaupallistuminen herätti huolta jo 1800-luvun puolivälistä lähtien. Kaupallisen joulun vastustajat ovat kuitenkin olleet vähemmistössä. Historioitsija Stephen Nissenbaumin luonnehdinnan mukaan joulu on ytimiään myöten kaupallinen juhla. Kaupallisuus on samalla ollut keino tehdä uskonnollisista merkityksistä näkyviä myös ei-uskonnollisissa yhteyksissä.

Joulun perinteitä

Joulumusiikki

Pääartikkelit: Joulumusiikki ja Joululaulu
Ruotsalaisen kuvittajan John Bauerin teoksessa vuodelta 1912 tonttu ratsastaa lahjasäkkeineen joulupukin selässä.

Joulun aikaan on tapana esittää ja kuunnella joululauluja. Vuoden 2024 kyselyssä 42 prosenttia suomalaisista kertoi laulaneensa joululauluja. Miehistä noin kolmannes ja naisista puolet kertoi laulaneensa joululauluja. Lauluja laulettiin etenkin lapsiperheissä. Useissa äänestyksissä suosituimmaksi joululauluksi on valittu ”Sylvian joululaulu”. Seurakunnat järjestävät joulukuussa Kauneimmat joululaulut -tapahtumia. Vuoden 2019 kyselyssä noin 40 prosenttia suomalaisista mainitsi Kauneimmat joululaulut joulun tärkeimpinä asioina.

Joulumusiikkiin kuuluu runsaasti klassisen musiikin teoksia, kuten Johann Sebastian Bachin Jouluoratorio ja Pjotr Tšaikovskin baletti Pähkinänsärkijä. Vuoden 2017 kyselyssä 18 prosenttia suomalaisista kävi joulukonserteissa. Jouluaiheinen populaarimusiikki nousi suosituksi joulumusiikin muodoksi 1930-luvulta alkaen.

Joulukoristeet ja joululahjat

Suomessa yleisiä joulukoristeita ovat joulukranssit, kynttilät, jouluiset pöytäliinat, omenat, joulukukat, ulkosoihdut ja jäälyhdyt. Nykyisin jouluun yhdistetään erityisesti punainen väri, mutta myös vihreä, kulta, valkoinen ja hopea ovat joulun värejä. Perinteisiä suomalaisia ja ruotsalaisia koristeita ovat himmeli ja olkipukki. Oljista tehdyt koristeet tulevat kekristä, joka oli sadonkorjuun juhla.

Saksankielisessä Euroopassa joulumarkkinat ovat olleet suosiossa 1600-luvulta alkaen. Joululahjat yleistyivät 1800-luvulla porvariston vaurastuessa. Joululahjojen antamista alettiin harrastaa Suomessa 1800-luvulla, aluksi varakkaissa perheissä. Eräs tapa on antaa lapselle yksi asia, jota hän haluaa, yksi jota hän tarvitsee, yksi jota voi lukea ja yksi jota voi pitää päällä.

Ensimmäinen painettu joulukortti ilmestyi vuonna 1843. Ensimmäinen painettu lasten joulukalenteri julkaistiin Saksassa 1900-luvun alussa. Suomeen joulukalenterit tulivat toisen maailmansodan jälkeen.

Joulun hahmot

Jenny Nyströmin kuvittama joulukortti noin vuodelta 1899.

Valkopartainen Joulupukki muotoutui 1800-luvulla. Muun muassa Alankomaissa lapsille jaettiin lahjoja Pyhän Nikolauksen päivänä 6. joulukuuta. Keskiajan perinne oli säilynyt Sinterklaas-hahmona. Alankomaalaiset siirtolaiset toivat perinteen Yhdysvaltoihin, missä kansantarinoiden pohjalta muodostui amerikkalainen Joulupukki (engl. Santa Claus). Kirjailijat ja kuvittajat tekivät tunnetuksi satuhahmon, joka tuo lahjoja lentävällä porojen vetämällä reellä. Joulupukin nuttu vakiintui punaiseksi 1900-luvun alkupuolella mainoskuvien myötä.

Suomalaisen Joulupukin on 1920-luvulta alkaen sanottu asuvan Korvatunturilla Joulumuorin ja joulutonttujen kanssa. Muissa maissa joulupukin asuinpaikaksi mainitaan usein pohjoisnapa. Tontut tulivat Suomeen 1800-luvulla Tanskasta ja Ruotsista. Aiemmin suomalaiseen kansanuskoon kuuluivat haltijatontut.

Pohjoismainen joulupukkiperinne on nuutti- ja kekripukkiperinteiden jatkumoa. Alun perin kyseessä oli ihminen, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi, pukiksi. Asuun kuuluivat pukin sarvet, tuohesta tehty naamari ja nurin käännetty lammasnahkaturkki.

Lucian päivää vietetään 13. joulukuuta etenkin ruotsinkielisessä kulttuurissa. Perinteeseen kuuluu Lucia-neito, joka pukeutuu valkoisiin vaatteisiin, punaiseen vyöhön ja kynttiläkruunuun. Helsingissä Lucia-kulkueeseen liittyy hyväntekeväisyyskeräys.

Juhlinta Suomessa

Pääartikkeli: Joulu Suomessa
Tampereen Vanha kirkko jouluasussa.

Suomalaiseen joulunviettoon kuuluvat perinteisesti jouluruoat, itse tehdyt koristelut ja joulusauna. 80 prosenttia suomalaisista saunoo jouluaattona. Vuoden 2019 tutkimuksessa 70 prosenttia suomalaisista piti joulun parhaana asiana yhdessäoloa ja jouluruokaa. Vuoden 2025 kyselyssä tärkeimmistä joulun asioista 80 prosenttia vastaajista mainitsi perheen ja läheiset, 40 prosenttia jouluruoat ja 35 prosenttia kotona olemisen. Vuoden 2024 kyselyssä viidesosa suomalaisista matkusti toiselle paikkakunnalle juhliakseen joulua läheisten kanssa. Saman vuoden kyselyssä 69 prosenttia suomalaisista kävi jouluna haudoilla.

Monet yhteisöt ja yritykset järjestävät joulukuussa aikuisille pikkujouluja, joissa on ruoan ja juomien lisäksi vapaamuotoista ohjelmaa. Koulut pitävät yleensä syyslukukauden päätteeksi kuusijuhlan tai joulujuhlan. Useat hyväntekeväisyysjärjestöt avustavat vähävaraisia joulun aikaan keräysten avulla. Vuoden 2024 kyselyssä puolet suomalaisista osallistui jouluna hyväntekeväisyyteen.

Suomalaisten joulunvietto painottuu jouluaattoon. Vuoden 2024 kyselyssä 52 prosenttia suomalaisista kuunteli joulurauhan julistuksen. Aattona on yleistä käydä hautausmaalla sytyttämässä kynttilöitä sukuhaudoille. Suomalaiseen joulupöytään kuuluvat yleensä erilaiset laatikot, kuten porkkana-, lanttu- ja perunalaatikko sekä erilaiset kalaruoat. Jouluaattona syödään usein puuroa. Jouluna syödään myös joulutorttuja ja piparkakkuja. Suomessa ja Ruotsissa glögi on yleinen joulujuoma.

Suomessa jouluun liittyy monia piirteitä, jotka periytyvät kekristä. Esimerkiksi vainajien muistaminen, saunominen ja syöminen kuuluivat kekrin perinteisiin. Tapa syödä runsaasti jouluaterialla liittyy alun perin maatalousvuoden kiertoon.

Kristillistä sanomaa arvostavissa perheissä voidaan lukea ennen ateriaa jouluevankeliumi. Jouluaamun aikainen joulukirkko kuuluu protestanttiseen perinteeseen. Vuonna 2024 jouluevankeliumin luki kyselyn mukaan 15 prosenttia suomalaisista, ja kirkossa kävi 24 prosenttia miehistä ja 27 prosenttia naisista.

Vuoden 2021 kyselyssä suomalaisten suosikki jouluelokuvista oli animaatio Lumiukko.

Juhlakausi loppuu loppiaisena 6. tammikuuta, joka on vapaapäivä. Joulukoristeet poistetaan usein loppiaisena, mutta jotkut pitävät niitä esillä nuutinpäivään 13. tammikuuta asti.

Joulu eri maissa

Pääartikkeli: Joulu eri maissa

Krampus kuuluu keskieurooppalaiseen kansanperinteeseen. Alppien alueella, etenkin Baijerissa ja Itävallassa, vietetään Krampuksenyötä Nikolauksen päivän aattona 5. joulukuuta. Tuolloin vuohimaisten Krampus-hahmojen kulkueet varoittavat lapsia huonosta käytöksestä.

Espanjassa lahjojen antajina toimivat paikoin tietäjät loppiaisena, Italiassa taas loppiaisnoita. Saksankielisissä maissa reformaattorit halusivat korostaa, että lahjat toi Jeesus-lapsi. Christkind kuvataan usein siivekkäänä tyttönä. Hahmon taustalla on adventtinäytelmien enkeli. Suomen tiernapojat juontuvat samasta perinteestä.

Venäjällä joulun aseman on paljolti ottanut uusivuosi. Uudenvuodenyönä Pakkasukko jakaa lahjoja apurinaan Lumityttö.

Vaikutukset

Joulukoristeita ranskalaisessa Galeries Lafayette Haussmann -tavaratalossa.

Joulun kulutustottumukset kuormittavat ympäristöä merkittävästi. Lahjojen ostaminen, pakkausmateriaalit, ruoat ja koristeet tuottavat jätettä ja kasvattavat kotitalouksien hiilijalanjälkeä. Ylikulutusta voidaan vähentää itsetehdyillä lahjoilla, luonnonmateriaaleista valmistetuilla koristeilla ja ruokahävikin vähentämisellä. Kangaskääreet ja kartonkilaatikot ovat uudelleenkäytettäviä lahjapakkauksia. Lahjoina saatetaan antaa myös palveluita ja elämyksiä.

Vuonna 2019 Britanniassa jätteen määrä kasvoi 30 prosenttia joulun aikana. Tähän sisältyi arviolta sata miljoonaa kiloa muovijätettä, 365 000 kilometriä kierrätyskelvotonta käärepaperia – yhdeksän kertaa maapallon ympäri tai kerran Maasta Kuuhun – ja noin miljardi joulukorttia. Ruokajätettä kertyi noin 200 miljoonaa kiloa. Vain kerran vuodessa käytettävät, mutta usein uusitut joulupaidat ovat esimerkki pikamuodista. Joulukuusien hankkiminen ja hävittäminen tuottaa kasvihuonekaasuja. Jouluvalojen sähkönkulutus on kokonaisuutena suurta.

Vuonna 2024 suomalaiset söivät noin kuusi miljoonaa kiloa joulukinkkua. Määrä vastaa noin 300 000 porsasta. Sianlihan kulutuksen määrää on arvosteltu ympäristövaikutusten, terveysvaikutusten ja eläinten kohtelun vuoksi.

Vuoden 2023 kyselyssä joka kolmas suomalainen kertoi muuttaneensa joulunviettotapojaan vastuullisempaan suuntaan muun muassa suosimalla aineettomia lahjoja sekä joulupöydän kasvisruokaa ja kotimaisia ruokia. Vuoden 2024 kyselyssä yli 60 prosenttia suomalaisista sanoi yksinkertaistaneensa joulua vähentämällä lahjojen, koristeiden ja ruoan määrää. 15 prosenttia suomalaisista ei aikonut ostaa joululahjoja lainkaan. Vuoden 2025 kyselyssä lähes 30 prosenttia halusi lahjaksi edullisen käytetyn tuotteen. Neljännes suomalaisista jätti joulukuusen hankkimatta.

Vuoden 2024 kyselyn mukaan lähes puolet suomalaisista piti joulua vuoden stressaavimpana juhlana. Vastaajista 45 prosenttia koki rahanmenon aiheuttavan jännitteitä. Vuoden 2025 kyselyssä vain kaksi prosenttia vastaajista piti suurta lahjamäärää tärkeänä. Matkailua jouluna kannatti vain kolme prosenttia vastaajista.

Anna lapselle raitis joulu -kampanja vetoaa suomalaisiin aikuisiin olemaan käyttämättä alkoholia lasten seurassa. Kampanjaan osallistuvat useat raittiusjärjestöt ja Yleisradio.

Joulun ja uudenvuoden aikana Suomessa sattuu noin kaksinkertainen määrä palovahinkoja verrattuna muuhun aikaan vuodesta. Suurin osa vahingoista syntyy ruoanlaiton tai kynttilöiden vuoksi.

Lähteet

Viitteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 188–193.
  2. ↑ Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X
  3. ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
  4. 1 2 Mikä joulu? Milloin? Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.12.2024.
  5. 1 2 Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 285. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X
  6. 1 2 ”joulu”, Facta-tietosanakirja. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31930-9
  7. ↑ Cretin 2020, s. 433. ”At Christmas, European Catholics celebrate the Nativity, Jesus’s birth in Bethlehem. For almost all Europeans, believers or not, Christmas is a family feast. It takes place over the winter solstice in the northern hemisphere that gave rise in ancient Rome to the Saturnalia marked by large, domestic banquets.”
  8. ↑ Joulu Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 15.12.2024.
  9. ↑ Vento, Urpo: Joulu, vuoden suurin juhla. Teoksessa Vento, Urpo (toim.): Juhlakirja. Suomalaiset merkkipäivät, s. 196. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1979. ISBN 951-717-178-1
  10. 1 2 Gifford, Daniel: The Winter Solstice and Other Celebrations of the Season. Teoksessa Larsen 2020, s. 241–242, 247.
  11. ↑ Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja. Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt, s. 19. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3
  12. 1 2 3 4 Heikkinen, Seppo & Löyttyniemi, Raili: Nykyään joulun juhlinta tiivistyy muutamaan päivään – toisin oli ennen Yle.fi. 19.12.2012. Yle Oppiminen. Viitattu 27.12.2025.
  13. 1 2 Rytsä, Paavo: Joulukirkko vuonna 1953 29.11.2006. Ylen Elävä arkisto. Viitattu 10.3.2017.
  14. 1 2 Mäkipere, Tuovi: Näiden syiden vuoksi Suomessa juhlitaan joulua jo aattona Maaseudun Tulevaisuus. 24.12.2021. Viitattu 16.12.2024.
  15. 1 2 Almanakka vuodeksi 2010 jälkeen Vapahtajamme Kristuksen syntymän, s. 4 (luettelo Suomalaisen kalenterin juhlapäivät) ja 28 (joulukuun aukeama, 24.12. merkitty arkipäiväksi). Ajasto, Helsingin yliopisto, 2009. ISSN 1239-1654
  16. ↑ Forsman, Carita Marion: Nykyajan joulussa yhdistyvät eri kansanperinteet ja kulttuurivaikutteet munoulu.fi. 20.12.2021. Viitattu 16.12.2024.
  17. 1 2 3 Schmalzbauer, John: Commercialism and Consumerism. Teoksessa Larsen 2020, s. 553, 557.
  18. 1 2 3 4 Schaart, Eline: How Christmas is ruining the planet Politico. 23.12.2019. Viitattu 13.12.2025. (englanniksi)
  19. ↑ Aurejärvi-Karjalainen 1999, s. 183.
  20. ↑ Heikkilä, Mikko: Ukkovarpaat pääsiäisen päivään päin? – pro et contra. Muinaistutkija, 1/2020. Suomen arkeologinen seura.
  21. ↑ Keeleminutid. Jõulud keeles ja meeles EKI.ee. Eesti Keele Instituut. Viitattu 12.12.2025. (viroksi)
  22. ↑ Kjær, Esben Mønster: Viikingit viettivät joulua alkoholin merkeissä historianet.fi. 23.11.2015. Bonnier Publications Oy. Viitattu 20.12.2016.
  23. ↑ Escobar, Natalie: How cozy Yuletide traditions got their start with raging parties and animal sacrifice npr.org. 24.12.2025. Viitattu 26.12.2025. (englanniksi)
  24. ↑ Hitchings, Henry: A Christmassy lexicon Oxford English Dictionary. Joulukuu 2017. Oxford University Press. Viitattu 26.12.2025. (englanniksi)
  25. 1 2 3 4 Lempiäinen 2008.
  26. ↑ Martindale, C. C.: Christmas Catholic Encyclopedia. 1908. New York: Robert Appleton Company. Viitattu 25.6.2016. (englanniksi)
  27. 1 2 Artikkeli joulu teoksessa Iso tietosanakirja. 5, Ihminen–Kansallisfilosofia. Helsinki: Otava, 1933.
  28. 1 2 Sommar, Heidi: Joulun pimeä menneisyys Yle.fi. 23.12.2016, päivitetty 7.2.2020. Viitattu 14.12.2025.
  29. ↑ Mäkelä, Essi & Muukka, Tuula: Miksi joulua juhlitaan Pakanaverkko ry. Viitattu 17.12.2025.
  30. 1 2 Yule (talvipäivänseisaus) Thuleian tupa. Viitattu 27.12.2025.
  31. 1 2 3 Pesonen, Hannu: Hyvää saturnaliaa! Monet joulutapamme periytyvät antiikin Roomasta, jossa vietettiin riehakasta juhlaa – pitopöydässä tirisi possupaisti ja lopuksi jaettiin lahjoja Helsingin Sanomat. 23.12.2021. Viitattu 23.12.2021.
  32. 1 2 Tanska, Juha: Joulutavoissamme on läsnä monta aikakautta Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 23/2013. Viitattu 16.12.2025.
  33. 1 2 Cretin 2020, s. 440.
  34. ↑ Christmas EBSCO Research Starters. 2022. Viitattu 18.12.2025. (englanniksi)
  35. 1 2 McDaniel, Spencer: How Was Saturnalia Celebrated in Ancient Rome? Tales of Times Forgotten. 18.12.2020. Viitattu 26.12.2025. (englanniksi)
  36. 1 2 3 Kataja, Marika: Kekristä alkoi kissaviikko Yle uutiset. 31.10.2021. Viitattu 26.12.2021.
  37. ↑ Koistinen, Jouko: Joulun oikea ajankohta? Patmos.fi. 18.12.2022. Viitattu 26.12.2023.
  38. ↑ Why Is Christmas in December? Encyclopaedia Britannica. Viitattu 14.12.2024. (englanniksi)
  39. ↑ Evans, C. F.: Saint Luke, s. 137–142. London: SCM Press, 1990. ISBN 0-334-00950-2 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  40. ↑ Luuk. 2:1–20
  41. ↑ Matt. 1:18–25
  42. ↑ Luuk. 2:1–18
  43. ↑ Hillerbrand, Hans J.: Christmas Encyclopaedia Britannica. Viitattu 14.12.2024. (englanniksi)
  44. ↑ Mercer Dictionary of the Bible, s. 142. Macon, Georgia: Mercer University Press, 2001. ISBN 0-86554-373-9 (englanniksi)
  45. ↑ Ridderstad, M.: Taivas määrää juhlapäivän paikan. Tähdet ja avaruus 4/2013, s. 38–43.
  46. ↑ Niiranen, Miikka: Onko joulu sittenkin alun perin kristillinen juhla? Areiopagi. 19.12.2013. Viitattu 27.12.2025.
  47. 1 2 Rantala, Jussi: Saturnalia, natalis invicti sekä joulun alkuperä Alusta!. 18.12.2012. Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Viitattu 14.12.2024.
  48. ↑ Whitrow 1999, s. 92–93.
  49. ↑ Rytkönen, Jussi: Jeesuksen syntymäjuhlalla on pitkä historia – mutta miksi sitä vietetään juuri joulukuun lopussa? Kotimaa. 21.12.2019. Viitattu 25.12.2025.
  50. 1 2 Anthony, Andrew: Christmas past, Christmas present: how secular Britain found new ways to celebrate the season The Guardian. 3.12.2022. Viitattu 15.12.2024. (englanniksi)
  51. ↑ Miksi Jehovan todistajat eivät vietä joulua? jw.org – Jehovan todistajien virallinen verkkosivusto. Viitattu 18.12.2025.
  52. ↑ Whitrow 1999, s. 148–159.
  53. ↑ Feiring, Sami: Kalentereita kuun, auringon ja ihmismielen mukaan (archive.is) Ajastaika. 2004. Arkistoitu 18.8.2004. Viitattu 16.4.2010.
  54. ↑ The Coptic Calendar (PDF) Copticheritage.org. Arkistoitu 28.9.2006. Viitattu 16.4.2010. (englanniksi)
  55. ↑ Puukka, Päivi: Ukrainalaiset viettävät tänä vuonna joulua samaan aikaan muun Euroopan kanssa Yle uutiset. 23.12.2023. Viitattu 24.12.2023.
  56. ↑ A short history of the Christmas nativity scene (AFP) 24.12.2023. CGTN. Viitattu 17.12.2025. (englanniksi)
  57. 1 2 3 Sütcü, Emrah & Kindtler-Nielsen, Bue: Miten joulua vietettiin keskiajalla? historianet.fi. 22.12.2020. Bonnier Publications Oy. Viitattu 17.12.2025.
  58. 1 2 Peverley, Sarah: The History of Christmas Traditions 21.12.2023. University of Liverpool. Viitattu 17.12.2025. (englanniksi)
  59. 1 2 Syrjämäki, Sami: Taistelu joulusta Niin & näin. 4/2011. Eurooppalaisen filosofian seura ry. Viitattu 17.12.2025.
  60. 1 2 3 4 Väisänen, Liisa: Joulu on eurooppalaisten yhteinen juhla Olé. 23.12.2024 (12/2024). Viitattu 17.12.2025.
  61. 1 2 Sovijärvi, Sini: Espanjalainen joulu – Navidad en España Yle Oppiminen. 20.11.2013. Viitattu 25.12.2025.
  62. ↑ Heikkilä, Tuomas: Joulun odotetuin vieras Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 23/2006. Viitattu 17.12.2025.
  63. 1 2 3 Finley, Megan: The History of Christmas 20.12.2017. The Museum of Arts & Sciences. Viitattu 18.12.2025. (englanniksi)
  64. ↑ History of Christmas Make Your Own Victorian Christmas. 2014. BBC. Viitattu 25.12.2025. (englanniksi)
  65. ↑ Christmas tree Encyclopaedia Britannica. Viitattu 17.12.2025. (englanniksi)
  66. ↑ Oi kuusipuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.12.2024.
  67. ↑ Maja, Jenni: Joulunvietto saapui Suomeen Ruotsista 1800-luvulla 20.12.2017. Turun yliopisto. Viitattu 25.12.2025.
  68. ↑ Artikkelissa Ferguson 2020, s. 52–53.
  69. 1 2 3 4 Blakemore, Erin: How Christmas has evolved over centuries National Geographic. 10.12.2021. Viitattu 15.12.2024. (englanniksi)
  70. ↑ Talonen, Jouko: Onko Suomen evankelis-luterilainen kirkko uskonnollinen vähemmistöyhteisö 2035 (PDF) Rihveli. 1/2025. Helsingin opettajien ammattiyhdistys. Viitattu 14.12.2025.
  71. ↑ Artikkelissa Ferguson 2020, s. 62.
  72. ↑ Perry, Joe: Germany and Scandinavia. Teoksessa Larsen 2020, s. 455.
  73. 1 2 3 Nämä ovat suomalaisten suosituimmat jouluperinteet Suomen lähetysseura. Viitattu 13.12.2024.
  74. ↑ Korhonen, Pauliina: Suomalaiset äänestivät kaikkein parhaan joululaulun: ”Menee syvälle sieluun” Ilta-Sanomat. 17.12.2025. Viitattu 18.12.2025.
  75. 1 2 Tutkimus: suomalaisten mielestä parasta joulussa on yhdessäolo posti.fi. 3.12.2019. Viitattu 15.12.2014.
  76. ↑ Muu joulumusiikki Joulu.info. Viitattu 16.12.2024.
  77. 1 2 3 4 Joulu tilastojen valossa 2024 Tilastokeskus. Viitattu 14.12.2024.
  78. ↑ Watson, Zach: A Brief history of Background Christmas Music Soundstripe. 19.12.2019. Viitattu 16.12.2024. (englanniksi)
  79. ↑ Koristeellinen joulu on vielä nuori Yle uutiset. 22.12.2010, päivitetty 25.4.2012. Viitattu 25.10.2023.
  80. ↑ Joulun esine – olkipukki pori.fi. Joulukuu 2004. Satakunnan museo. Arkistoitu 17.12.2004. Viitattu 6.12.2009.
  81. ↑ Djinis, Elizabeth: A Brief History of Christmas Markets Smithsonian Magazine. 19.12.2022. Viitattu 17.12.2025. (englanniksi)
  82. ↑ Imbach, Romain: What’s the carbon footprint of the holidays? Le Monde. 15.12.2023. Viitattu 13.12.2025. (englanniksi)
  83. ↑ Joulupukki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.12.2024.
  84. ↑ Saarikoski, Laura & Tatlow, Dermot: Yhdysvalloissa jouluun voi kuulua kirahvi ja Eiffel-torni (tilaajille) Helsingin Sanomat. 20.12.2014. Viitattu 27.12.2025.
  85. ↑ Joulutonttu Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.12.2024.
  86. ↑ Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. Helsinki: WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2
  87. ↑ Lucia – legenda, pyhimys ja elävä perinne Lucia.fi. Folkhälsan. Viitattu 16.12.2024.
  88. ↑ Lucian päivän juhlintaa Helsingissä Helsingin kaupunki. Viitattu 16.12.2024.
  89. ↑ Raivio, Kari: Lucia – valon valtiatar Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 23/2005. Viitattu 16.12.2024.
  90. ↑ Joulusauna Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 14.12.2024.
  91. 1 2 Laakkonen, Heli: Suomalaiset haluavat olla jouluna kotona, kertoo kysely (STT) Keski-Uusimaa. 10.12.2025. Viitattu 18.12.2025.
  92. ↑ Kysely: Joulunvietto läheisten kanssa yhä vahva perinne Aamuset. 26.12.2024. Viitattu 18.12.2025.
  93. ↑ Kedonperä, Netta: Pikkujoulun lyhyt historia Yle uutiset. 31.10.2021. Viitattu 16.12.2024.
  94. ↑ Nyyssönen, Tarja & Bonnor, Maria: Vanhemmat ovat oppineet vaatimaan uskonnottomia joulujuhlia Yle uutiset. 19.12.2018. Viitattu 16.12.2024.
  95. ↑ Hemanus, Kirsi: Vietä väljempi joulu! Yhä useampi suomalainen poikkeaa jouluperinteistä Yhteishyvä. Viitattu 15.12.2024.
  96. 1 2 Haudalla käyminen on suomalaisten suosituin jouluperinne Rauhan tervehdys. 18.12.2024. Viitattu 18.12.2025.
  97. ↑ Rakas, tuttu ja tunnelmallinen suomalainen joulu – jouluperinteet (Internet Archive) Plaza. 14.11.2007. Arkistoitu 23.3.2007. Viitattu 6.12.2009.
  98. ↑ Rantala, Jussi: Kuluttajaliiton vinkit ekologiseen jouluun kuluttajaliitto.fi. 11.12.2018. Viitattu 14.12.2024.
  99. ↑ Jensen, Tiina: Ruotsalainen joulu – God Jul! Yle Oppiminen. 27.11.2013. Viitattu 25.12.2025.
  100. ↑ Lempiäinen 2008, s. 96.
  101. ↑ Tuore tutkimus selvittää suomalaisten joulutottumuksia 21.12.2021. STT. Viitattu 15.12.2024.
  102. ↑ Sovijärvi, Sini: Supisuomalainen joulu on tehty odotuksesta, tarinoista ja tietysti lahjoista Yle.fi. 15.12.2014, päivitetty 4.5.2016. Viitattu 16.12.2024.
  103. ↑ Freyborg, Hanna: Neljä pakanallista jouluperinnettä, jotka elävät yhä Euroopassa Helsingin Sanomat. 16.12.2024. Viitattu 16.12.2024.
  104. ↑ Seppälä, Olli: Christkindl eli Kristus-lapsonen oli Lutherin vaihtoehto joulupukille Kotimaa. 23.12.2018. Viitattu 8.8.2025.
  105. ↑ Sovijärvi, Sini: Italialainen joulu – Natale in Italia Yle Oppiminen. 19.11.2013, päivitetty 15.12.2020. Viitattu 25.12.2025.
  106. ↑ Wallius, Anniina: Jouluenkeli sai nimensä Jeesukselta Yle uutiset. 16.12.2009. Viitattu 25.12.2025.
  107. ↑ Christ Child German Christmas Museum. Viitattu 26.12.2025. (englanniksi)
  108. ↑ Väänänen, Kirsi: Tiernapoikien historiaa Yle.fi. 24.12.2018. Yle Radio Suomi. Viitattu 26.12.2025.
  109. ↑ Mikkonen, Erkka: Mikä Pakkasukko on miehiään? Yle uutiset. 22.12.2016. Viitattu 25.12.2025.
  110. ↑ Näkki, Marjo: Uusivuosi pitää pakkasukon kiireisenä Yle uutiset. 28.12.2017. Viitattu 25.12.2025.
  111. ↑ Wiens, Varpu: Kestävämpi joulu vaatii muutosta normeissa ja rakenteissa Dialogi. 11.12.2025. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.12.2025.
  112. ↑ Kestävä joulu Jyväskylän kestävän kehityksen toimisto. Viitattu 13.12.2025.
  113. 1 2 Aylmore, Freya: Christmas: The Environmental Impacts The Oxford Blue. 20.12.2023. Viitattu 13.12.2025. (englanniksi)
  114. ↑ Dobson, Matt: Christmas packaging facts and waste statistics (2025 update) gwp.co.uk. 11.12.2025. GWP Group. Viitattu 13.12.2025. (englanniksi)
  115. ↑ Poranen, Oona: Viisi syytä jättää joulukinkku ostamatta! 16.12.2024. Greenpeace. Viitattu 18.12.2025.
  116. 1 2 Lammi, Henna: Kysely: Yli puolet suomalaisista aikoo yksinkertaistaa joulua Siikajokilaakso. 23.12.2024. Viitattu 18.12.2025.
  117. 1 2 Laurila, Anne: Näin meillä vietetään joulua 2024 Ilkka-Pohjalainen. 19.12.2024. Viitattu 13.12.2025.
  118. ↑ Kiertokauppa kasvaa, mutta näkyykö second hand -ostaminen joulusesongissa? 27.11.2025. Kaupan liitto. Viitattu 13.12.2025.
  119. ↑ Anna lapselle raitis joulu raitis.fi. 18.12.2024. Raittiuden Ystävät ry. Viitattu 18.12.2025.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkovuosi

Adventti | Joulu | Uusivuosi | Loppiainen | Kynttilänpäivä | Laskiainen | Marian ilmestyspäivä | Palmusunnuntai | Kiirastorstai | Pitkäperjantai | Pääsiäinen | Helatorstai
Helluntai | Pyhän Kolminaisuuden päivä | Juhannus | Apostolien päivä | Kirkastussunnuntai | Mikkelinpäivä | Reformaation päivä | Pyhäinpäivä | Tuomiosunnuntai

Ortodoksisen kirkon kirkkovuosi

Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian syntymä | Kunniallisen ja eläväksi tekevän Ristin ylentäminen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliin tuominen | Herramme Jeesuksen Kristuksen syntymä | Teofania (loppiainen) | Herramme Jeesuksen Kristuksen temppeliin tuominen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys | Herran ratsastus Jerusalemiin | Herran Pääsiäinen, Kristuksen ylösnouseminen | Herran taivaaseen astuminen | Pyhän Kolminaisuuden päivä | Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen | Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen