Nauris

Nauris
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kaalit Brassica
Laji: rapa
Alalaji: rapa
Kolmiosainen nimi

Brassica rapa subsp. rapa

Katso myös

  Nauris Wikispeciesissä
  Nauris Commonsissa

Nauris (Brassica rapa subsp. rapa) on ristikukkaiskasveihin kuuluva kaksivuotinen juurikasvi. Se oli ohran ohella tärkein viljelykasvi aina 1800-luvulle saakka, kunnes peruna yleistyi Suomessa. Kasvi on Suomessa muinaistulokas. Rehuksi viljeltävää naurista kutsutaan rehunauriiksi tai turnipsiksi.

Nauriilla on puhtaan vihreät, nuorena karvaiset lehdet. Se sisältää paljon C-vitamiinia ja kestää hyvin kylmyyttä. Nauris on lanttua litteämpi ja pienempi.

Nauriin villi kantamuoto on peltokaali, joka on laajalle levinnyt, varsinkin peltojen ojissa kasvava rikkakasvi. Samasta luonnonvaraisesta kasvilajista on kehitetty myös rypsi ja kiinankaali. Lisäksi kasvi on aikoinaan risteytynyt lähisukuisen kaalin (Brassica oleracea) kanssa, ja tällaisista risteytymistä ovat saaneet alkunsa lanttu ja rapsi (Brassica napus). Nauriin lajikkeista osa on kevätnauriita, osa talvinauriita. Nauriista tunnetaan sekä pyöreän muotoisia että kartion muotoisia lajikkeita. Osa nauriista on viiruisia, jolloin viirut ovat punaisia, keltaisia tai valkoisia. Nauris kylvetään kasvihuoneissa huhtikuulla ja avomaalle toukokuusta heinäkuulle, jonka jälkeen se taimettuu 4-6 päivässä. Kasvatusaika on noin kaksi kuukautta. Parhaat viljelyolosuhteet ovat kevyessä multamaassa, joka on lievästi hapan.

Nauris Suomessa

Nauris Kiikalan vaakunassa.

Nauris on tunnettu viljelykasvina Suomessakin jo esihistoriallisena aikana, ennen ajanlaskun alkua. Naurista on usein viljelty kasketuilla mailla. Naurishauta on kuoppa, jossa nauriit on valmistettu ruuaksi. Nauriit on haudutettu naurishaudassa kytevän tulen alla. Erittäin herkulliseksi nauriit on saatu jopa useita päiviä hauduttamalla.

Etelä-Pohjanmaalla nauriista on perinteisesti tehty naurisleipiä. Savossa naurista on taas käytetty naurispuuron valmistukseen.

Vanhin Suomessa viljelty kanta on ollut kaskinauris eli huhtanauris, jonka mukula tulee maanpinnan rajaan usein ainakin osaksi maan päälle. Kaskinauris menestyy hiekkapitoisessa, vettä läpäisevässä maassa. Emäksisyys, joka saadaan joko kasken tuhkasta tai kalkitsemalla, parantaa kaskinauriin kasvua ja suojaa sitä taudeilta ja tuholaisilta.

Sittemmin nauriin on korvannut ravintokasvina peruna. Perunan yleistyessä naurista vielä viljeleviä saatettiin pitää vanhanaikaisina, mihin liittyy Kiikalan asukkaista Varsinais-Suomessa aikoinaan käytetty leikillinen pilkkanimi eli kölli "Kiikalan naurisäijät". Tästä on saatu aihe Kiikalan vaakunaan, jossa on kuvattuna punaisessa kentässä kultainen nauris.

Nykyisin naurista käytetään pääasiassa rehukasvina, siitä tehdään muun muassa AIV-rehua. Tähän käyvät hyvin myös lajikkeet, joissa lehtien osuus on suuri ja juuri jää melko pieneksi. Nauriin isojuurisista rehuksi viljeltävistä lajikkeista käytetään myös nimitystä turnipsi.

Itä-Suomen yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan kaskinauriin viljely on toisaalta siirtynyt Suomesta muualle, aluksi vientituotteena ja sittemmin sitä on alettu viljellä muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaiden keskuudessa, metsäsuomalaisten mukana levinneenä.

Ranskassa Vilmorin siemenliike levitti suomalaisen kaskinauriin siemeniä Petrovski-nimisenä (myös Petrovsky, Petrowski). Petrovski-siemenet saapuivat alun alkaen Pariisiin mitä ilmeisemmin Pietarista ja sen vuoksi nimi on venäläisperäinen.

Nauriilla on vaatimattomat keltaiset kukat

Ravintosisältö per 100 g

Lajikeryhmiä

Lähteet

  1. ↑ Suomen Lajitietokeskus: Nauris – Brassica rapa subsp. rapa laji.fi. Viitattu 7.1.2021.
  2. ↑ Vuoden vihannekset 2011: Lanttu ja nauris Lounais-Suomen Puutarhayhdistys. Arkistoitu 14.8.2014. Viitattu 13.8.2014. (suomeksi)
  3. ↑ Kaskinauris, suomalaisten viljellyistä* vihanneksista vanhin (PDF) portal.mtt.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 2.11.2015.
  4. ↑ Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa, s. 150-151, 208-209. WSOY, 1997. ISBN 9510212954
  5. ↑ Tiina Painokallio: Nauris-Unohdettu aarre suomalaisessa ruokakulttuurissa puutarha.net. 22.5.2025. Viitattu 4.10.2026.
  6. ↑ Etelä-Pohjanmaan naurisleipä 25.10.2013. Maa- ja kotitalousnaiset. Viitattu 13.8.2026.
  7. ↑ Ira Juvonen: Piristystä perinneruoista - nappaa Marttojen vinkit kestosuosikeista MTV Uutiset. 5.11.2013. Viitattu 13.8.2026.
  8. ↑ Ahokas et al.: Suomen kansallisten kasvigeenivarojen pitkäaikaissäilytysohjeet MTT. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 13.5.2007.
  9. ↑ Suomessa syntynyt: Kaskinauris geenivaraoppi. Viitattu 5.7.2022.
  10. ↑ Nauriit fatsecret.fi. Viitattu 13.4.2019.
  11. ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9

Aiheesta muualla