Hyrynsalmi

Hyrynsalmi
vaakuna	sijainti
Sijainti	64°40′35″N, 028°29′40″E
Maakunta	Kainuun maakunta
Seutukunta	Kehys-Kainuun seutukunta
Kuntanumero	105
Hallinnollinen keskus	Hyrynsalmen kirkonkylä
Perustettu	–
Kokonaispinta-ala	1 521,37 km² 71:nneksi suurin 2025
– maa	1 421,45 km²
– sisävesi	99,92 km²
Väkiluku	1 984 256:nneksi suurin 31.12.2025
– väestötiheys	1,40 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	9,5 %
– 15–64-v.	45,2 %
– yli 64-v.	45,3 %
Äidinkieli	2025
– suomenkielisiä	97,7 %
– muut	2,3 %
Kunnallisvero	9,0 % 146:nneksi suurin 2026
Työttömyysaste	17,2 % (2013)
Kunnanjohtaja	Jouni Ponnikas
Kunnanvaltuusto	19 paikkaa
2025–2029  • Kesk.  • SDP  • PS	13 4 2
www.hyrynsalmi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Hyrynsalmi on Suomen kunta, joka sijaitsee Kainuun maakunnan keskiosassa. Kunnassa asuu 1 984 ihmistä ja sen pinta-ala on 1 521,37 km², josta 99,92 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 1,4 asukasta/km².

Hyrynsalmella on ollut asutusta jo 8 000 eaa. Hyrynsalmen naapurikunnat ovat Kuhmo, Puolanka, Ristijärvi ja Suomussalmi.

Hyrynsalmen ja Kuusamon välille rakennettiin jatkosodan aikana 1942–1944 kapearaiteinen Hyrynsalmen–Kuusamon kenttärata, joka tunnetaan myös nimellä ”Kuolemanrata”. Paikalle rakennettiin myöhemmin Taivalkosken–Ämmänsaaren rata. Nykyisin Hyrynsalmen rautatieasemalla on ainoastaan tavaraliikennettä.

Hyrynsalmi on Suomen eteläisin poronhoitoalue.

Historia

Hyrynsalmen vanhimmasta asutuksesta kertovat kunnan keskiosista löytyneet kivikautiset asuinpaikat. Vakinaisesti seutu asutettiin 1550-luvulla, jolloin seudulle muutti savolaisia uudisasukkaita. Venäläiset tuhosivat asutuksen 1570- ja 1580-luvuilla ja uudelleen alue asutettiin vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595.

Hyrynsalmen seutu kuului aluksi Limingan ja myöhemmin Paltamon seurakuntaan, mutta erotettiin omaksi seurakunnaksi jo 1786. Ristijärven, Suomussalmen ja Puolangan kappelit erosivat Hyrynsalmesta vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Jakob ja Carl Rijfin rakentama Hyrynsalmen kirkko valmistui 1786.

Väestö sai toimeentulonsa pääasiassa maataloudesta ja poronhoidosta. Raudanpolton hyrynsalmelaiset aloittivat jo keskiajalla. Kunnan alueelta on löytynyt lukuisia rautahyttejä eli raudanpolttopaikkoja. Kaunislehdon talomuseolla on jäljennös Moisiovaaran Kokkojärven Hyttiniemen hytistä, jota on käytetty 1500-luvulla. Hyrynsalmelaiset olivat myös käteviä käsistään, käsityötaitoa edustivat mm. tervaveneet, reet ja naisten puvut. Tommi-puukon takomisen aloitti seppä Kalle Keränen Oravivaaran Mustalahden talossa vuoden 1870 tienoilla.

Hyrynsalmen väkiluku pysyi pitkään alhaisena. Vielä 1770 alueella oli vain 24 taloa. Seuraavalla vuosisadalla asukasluku alkoi kuitenkin kasvaa nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli jo 2 408. Asukasluku kasvoi tasaisesti 1960-luvulle saakka, jolloin poismuutto käänsi väkiluvun nopeaan laskuun. Vuonna 1960 asukkaita oli 6 098, 1970 5 016 ja 1985 4 257. Asukasluku on ollut tästä asti jatkuvassa laskussa ja vuonna 2011 asukasluku oli enää vain 2 722.

Hyrynsalmen kirkko

Pääartikkeli: Hyrynsalmen kirkko

Hyrynsalmen ristikirkko on valmistunut vuonna 1786. Tyyliltään kirkko on tuolle ajalle tunnusomainen ristikirkko, jonka hallitsevana piirteenä kohoaa normaalia kookkaampi kahdeksankulmainen keskustorni. Kirkossa on 700 istumapaikkaa ja alttaritaulun on maalannut oululainen Gustaf Hedman 1830-luvulla.

Talvisodan aikana kirkkoon koottiin Suomussalmen taisteluissa kaatuneet.

Maantiede

Hyrynsalmi on kaakkois–luodesuunnassa pitkänomainen kunta Kainuun vaaramaalla. Kunnan maisemaa hallitsevat metsäiset mäet ja vaarat, suoalueet sekä järvet ja joet. Maasto on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, ja useat vaarat kohoavat lähes 400 metrin korkeuteen. Hyrynsalmen länsiosassa sijaitseva Iso Tuomivaara kohoaa 387 metriin merenpinnan yläpuolelle ja on Kainuun korkein kohta.

Aluerakenne

Väestö

Hyrynsalmella oli vuoden 2025 lopussa 1 984 asukasta. Kunnan väkiluku väheni vuoden aikana 34 henkilöllä.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2026 tilanteen mukainen.

Elinkeinot

Hyrynsalmen elinkeinorakenne painottuu palveluihin. Vuonna 2022 palveluiden osuus kunnan elinkeinorakenteesta oli 77,3 %, jalostuksen 13,2 % ja alkutuotannon 8,1 %. Palvelualoilla merkittävässä asemassa ovat julkiset palvelut, matkailu ja muut paikalliset palvelut.

Matkailu on keskeinen osa Hyrynsalmen elinkeinoelämää. Ukkohallan matkailukeskus tarjoaa ympärivuotisia matkailu- ja vapaa-ajan palveluja, ja alueella toimii majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalveluyrityksiä. Matkailun kehittämisessä painottuvat ympärivuotisuus, luontomatkailu sekä majoituskapasiteetin ja palveluiden kehittäminen.

Maa- ja metsätalous muodostavat osan Hyrynsalmen perinteisestä elinkeinotoiminnasta. Metsätalouden merkitystä tukee kunnan laaja metsäinen pinta-ala, ja maa- ja metsätalouden työpaikkojen säilyttäminen on nostettu yhdeksi kunnan elinkeinopolitiikan tavoitteista.

Uusiutuva energia on noussut yhdeksi Hyrynsalmen elinkeinoelämän kasvavista aloista. Kunnassa toimii tuulipuistoja, ja tuulivoimarakentaminen on viime vuosina lisännyt alueen taloudellista aktiivisuutta. Kunta on lisäksi edistänyt uusien uusiutuvan energian hankkeiden ja niihin liittyvän yritystoiminnan sijoittumista alueelle.

Hallinto ja politiikka

Kunnanvaltuustossa on 19 paikkaa, joista kolmetoista on keskustan, neljä SDP:n ja kaksi perussuomalaisten hallussa kaudella 2025–2029. Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä.

Hyrynsalmen kunnanjohtaja on Jouni Ponnikas, joka valittiin virkaan toukokuussa 2025. Hänen edeltäjänsä oli Heimo Keränen.

Vuosien 2015 ja 2016 konsernitilinpäätösten perusteella Hyrynsalmi täyttää uuden kuntalain mukaiset kriisikuntakriteerit. Arviointiryhmä kuitenkin katsoi, että Hyrynsalmen kunnalla on edellytykset palvelujen järjestämiseen ja turvaamiseen kuntalaisille itsenäisenä kuntana, koska kunnalla on toimiva säästöohjelma ja talous on paranemassa nopeasti.

Vastuuston puheenjohtajan Esa Kemppaisen vuonna 2026 mukaan kunnan talous nojaa pääasiassa tuulivoimasta saatavaan kiinteistöveron tuottoon.

Liikenne ja infrastruktuuri

Hyrynsalmen tärkein liikenneyhteys on valtatie 5, joka kulkee kunnan läpi Ristijärven suunnasta Suomussalmelle. Valtatie yhdistää Hyrynsalmen muun muassa Kajaanin ja Kuusamon suuntiin. Kunnan tieverkkoon kuuluu lisäksi useita seutu- ja yhdysteitä, joista keskeisiä ovat seututie 891, seututie 892 ja seututie 904. Seututie 904 yhdistää Hyrynsalmen Kuhmon suuntaan.

Hyrynsalmelle on linja-autoyhteyksiä muun muassa Kajaanin ja Suomussalmen suuntiin. Kunta järjestää lisäksi asiointiliikennettä eri puolilta kuntaa kirkonkylälle. Asiointiliikenteessä ei ole kiinteitä reittejä, vaan kuljetukset järjestetään alueittain ja tilausperusteisesti.

Hyrynsalmen kautta kulkee rautatie, jota käytetään nykyisin tavaraliikenteeseen. Rautatieyhteys palvelee erityisesti puutavaran kuljetuksia, eikä Hyrynsalmella ole henkilöjunaliikennettä.

Palvelut ja koulutus

Hyrynsalmella toimii Hyrynsalmen yhtenäiskoulu, jossa järjestetään esiopetusta sekä perusopetusta vuosiluokilla 1–9. Lukuvuonna 2026–2027 koulussa on noin 120 oppilasta.

Hyrynsalmella toimii Hyrynsalmen kirjasto, joka tarjoaa kirjastopalvelujen lisäksi muun muassa maksuttoman etätyötilan, langattoman verkon ja näyttelytilan. Kirjasto toimii myös kunnan asiointipisteenä Kelan palveluihin.

Terveyspalveluja tarjoaa Kainuun hyvinvointialueen Hyrynsalmen terveysaseman vastaanotto. Terveysasemalla on lääkärin ja hoitajan vastaanottopalveluja sekä muita perusterveydenhuollon palveluja.

Kunnassa toimii vuonna 2022 valmistunut Päiväkoti Pääskynpesä, jossa järjestetään myös vuorohoitoa.

Kunta järjestää vapaa-ajan toimintaa erityisesti liikunnan ja kulttuurin parissa. Hyrynsalmella on useita sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja, ohjattuja liikuntaryhmiä sekä lainattavia liikuntavälineitä. Liikuntatoimi järjestää toimintaa yhteistyössä seurojen, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuritoimintaan kuuluu muun muassa näyttelyitä ja tapahtumia.

Kulttuuri

Matkailu ja nähtävyydet

Hyrynsalmen matkailu keskittyy erityisesti Ukkohallan matkailukeskukseen sekä luonto- ja ulkoilumatkailuun. Ukkohalla on ympärivuotinen matkailukeskus Syväjärven rannalla Kainuun korkeimpien vaarojen kupeessa. Matkailukeskuksessa on laskettelurinteitä, maastohiihtolatuja sekä maastopyöräily- ja retkeilyreittejä. Alueella on myös majoitus- ja ravintolapalveluita, Saunamaailma & Spa sekä muita vapaa-ajan palveluita.

Ukkohallan matkailukeskuksen kehittäminen alkoi 1980-luvulla, jolloin Hyrynsalmen kunta kartoitti Pienen Tuomivaaran ja Syväjärven mahdollisuuksia matkailukäyttöön. Ukkohallan matkailukylä avattiin vuonna 1988. Alkuvaiheen kehittämiseen kuuluivat muun muassa hotelli, majoitushuoneistot, laskettelurinteet ja ravintolapalvelut sekä lähialueen retkeilyreittien rakentaminen. 2000-luvun alusta lähtien Ukkohallaa on kehitetty ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi. Vuonna 2005 alueelle valmistui Hallan Sauna, joka tunnetaan nykyisin Ukkohallan Saunamaailmana.

Ukkohallassa on talvisin mahdollista harrastaa muun muassa laskettelua, maastohiihtoa ja talvipyöräilyä. Kesäkaudella alueen keskeisiä aktiviteetteja ovat maastopyöräily ja retkeily. Ukkohallan maastopyöräilyreitistöä on lähes 100 kilometriä, ja reitit kulkevat pääosin Ukkohallan ja Vorlokin vaaramaisemissa. Reittien varrella sijaitsevat muun muassa Vorlokin rotkolaakso ja Komulanköngäs. Ukkohallan palveluihin kuuluvat lisäksi muun muassa majoitus, ravintola, keilahalli ja Saunamaailma & Spa.

Hyrynsalmella on noin 52 kilometriä patikointireittejä ja noin 100 kilometriä maastopyöräilyreittejä. Talvisin kunnassa on noin 60 kilometriä kunnossapidettäviä hiihtolatuja sekä noin 50 kilometriä moottorikelkkareittejä.

Tunnettuja luontokohteita ovat muun muassa Komulanköngäs, Vorlokin rotkolaakso, Hiidenkirkko, Vuorilampi ja Paljakanvaaran alue. Komulanköngäs, alkuperäiseltä nimeltään Lauttaköngäs, sijaitsee Lauttajärvestä lähtevässä Syväjoessa muutaman kilometrin päässä Ukkohallan matkailukeskuksesta. Könkään yhteydessä on vanha mylly, joka sijaitsee joesta erilleen louhitussa väylässä.

Vorlokin rotkolaakso on syvä kalliorepeämä, jonka pohjalla voi olla lunta ja jäätä vielä keskikesällä. Vorlokin rotkolaakso sijaitsee UKK-reitin varrella Hyrynsalmen ja Komulankönkään välillä. Hiidenkirkko sijaitsee Hakokylässä Ylä-Tervajärven itäpäässä.

Kulttuurihistoriallisia nähtävyyksiä ovat muun muassa Kaunislehdon talomuseo, Hyrynsalmen kirkko, Löytöjoen terva- ja tärpättitehdas eli Hallan Ukon tervauuni, Jääkäripirtti ja Hallan Ukon muistomerkki. Kaunislehdon talomuseo sijaitsee Oravivaarassa ja edustaa 1900-luvun vaihteen hyrynsalmelaista taloa. Osa museon rakennuksista on siirretty muualta pitäjän alueelta, mutta rakennusten sijoittelu perustuu alkuperäiseen pihapiiriin.

Hyrynsalmen kirkko on vuonna 1786 valmistunut puinen ristikirkko. Kirkon suunnittelivat ja rakensivat Jakob ja Carl Rijf.

Löytöjoen terva- ja tärpättitehtaan rakennutti vuonna 1924 Johan Alfred Heikkinen eli Hallan Ukko. Jääkäripirtti rakennettiin vuonna 1914 jääkäriliikkeen käyttöön Saarijärven saareen. Hallan Ukon muistomerkki sijaitsee Hallan tilan entisellä paikalla.

Hyrynsalmella järjestetään vuosittain suopotkupallon MM-kisat. Ukkohallassa järjestetään lisäksi muun muassa Umpihankifutiksen MM-kisat ja muita liikunta- ja matkailutapahtumia.

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Hyrynsalmella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Hyrynsalmen seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hyrynsalmen alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluva Kainuun ortodoksinen kappeliseurakunta. Kirkon sisäisiä herätysliikkeitä edustaa paikkakunnalla herännäisyys. Muita kirkkokuntia edustavat helluntaiherätykseen kuuluva Hyrynsalmen helluntaiseurakunta sekä Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Hyrynsalmen Vapaaseurakunta.

Tunnettuja hyrynsalmelaisia

• Rauno Ahonen (s. 1962), näyttelijä
• Juho Alfred Heikkinen (1863–1938), poromies, aktivisti ja kansanedustaja, "Hallan ukko"
• Taisto Heikkinen (1937–2011), sammakkoprofessori ja sääennustaja
• Jukka Hulkkonen (s. 1955), metsänhoitaja ja pankinjohtaja, kauppaneuvos
• Riku Mattila (s. 1960), muusikko ja tuottaja
• Raija Oranen (s. 1948), kirjailija
• Matti Rusanen, (s. 1955), pikajuoksija

Katso myös

• Kainuun sähkökatkot
• Luettelo Hyrynsalmen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hyrynsalmi.

• Hyrynsalmen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Hyrynsalmen kunnan avainluvut