Kaarlo Iivari Koivisto (19. maaliskuuta 1894 Kurikka – 19. joulukuuta 1946 Ilmajoki) oli suomalainen pankinjohtaja, joka oli yksi Lapuan liikkeen johtohahmoista.
Maanviljelijäperheeseen syntynyt Koivisto toimi Suomen sisällissodassa Isonkyrön suojeluskunnan päällikkönä. 1920-luvulla hän oli Isossakyrössä pankinjohtajana, kunnes muutti Ilmajoelle Kansallis-Osake-Pankin konttorinjohtajaksi vuonna 1926. Huhtikuussa 1930 Koivisto valittiin Lapualla pidetyssä kokouksessa kommunisminvastaisen kansanliikkeen johtoon yhdessä Vihtori Kosolan ja Vihtori Herttuan kanssa, mitä pidetään myös Lapuan liikkeen syntyhetkenä. Vuosina 1931–1932 hän oli Lapuan päiväkäsky -lehden päätoimittaja yhdessä Kustaa Latvalan kanssa.
Helmi–maaliskuussa 1932 Koivisto oli yksi Mäntsälän kapinan pääorganisoijista. Vallankaappausyrityksen epäonnistuttua hän oli vangittuna lokakuuhun saakka, ja marraskuussa 1932 Koivisto sai Turun hovioikeudelta vapauttavan tuomion, kun hänen syytteitään ei pystytty näyttämään toteen. Koivisto oli myös syytteessä kesällä 1931 tehdyistä porilaisten kommunistien kyydityksistä, sekä sisäasainministerin halventamisesta syyskuussa 1931 Lapuan työväentalon ovien kiinninaulaamisen yhteydessä pitämästään puheesta. Jälkimmäisen syytteen nostamisessa sovellettiin Lapuan liikkeen itse aikaansaamia kommunistilakeja.
Lapuan liikkeen lakkauttamisen jälkeen Koivisto oli mukana järjestön seuraajaksi perustetun Isänmaallisen Kansanliikkeen toiminnassa.