Indium(III)oksidi
| Indium(III)oksidi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 1312-43-2 |
| PubChem CID | 150905 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | In2O3 |
| Moolimassa | 277,634 g/mol |
| Ulkomuoto | Keltavihreitä kiteitä |
| Sulamispiste | 1 913 °C (2 186 K) |
| Kiehumispiste | hajoaa n. 2 000 °C |
| Tiheys | 7,180 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene |
Indium(III)oksidi (tai di-indiumtrioksidi) on indiumin epäorgaaninen yhdiste hapen kanssa, jossa happi esiintyy hapetusluvulla −II ja indium +III. Näin muodostuva yhdiste on In2O3. Se on amfoteerinen kiinteä aine, joka muodostaa keltaisia, hieman vihertäviä kiteitä. Aine ei liukene veteen. Sen amorfinen muoto liukenee eri happoihin, mutta kiteinen ei.
Valmistus
Indium(III)oksidia saadaan poltettaessa metallista indiumia. Indium palaa sinisellä liekillä ja reaktio on:
- 4 In + 3 O2 → 2 In2O3
Myös indium(III)hydroksidin kuumentaminen tuottaa oksidia:
- 2 In(OH)3 → In2O3 + 3 H2O
Käyttö
Indiumoksidia on käytetty joissain alkaliparistoissa sekä optisissa pinnoitteissa ja lasin värjäyksessä. Sitä voidaan myös käyttää elektroniikan puolijohdekomponenteissa n-tyypin puolijohdemateriaalina.
Lähteet
- 1 2 Webelements: Indium: diindium trioxide (englanniksi)
- 1 2 3 Carl L. Yaws: The Yaws Handbook of Physical Properties for Hydrocarbons and Chemicals, s. 718. Gulf Professional Publishing, 2015. ISBN 0128011467 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 10.9.2016. (englanniksi)
- 1 2 http://www.indium.com/inorganic-compounds/indium-compounds/indium-oxide/ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://web.archive.org/web/20080630082830/http://ceramic-materials.com/cermat/oxide/in2o3.html
Aiheesta muualla
- PubChem: Indium Oxide (englanniksi)