Johnnie Johnson

Johnnie Johnson
Laivueen komentaja James E. Johnson Spitfire-koneensa äärellä yhdessä koiransa Sallyn kanssa heinäkuussa 1944.
Henkilötiedot
Syntynyt	9. maaliskuuta 1915 Barrow upon Soar, Leicestershire
Kuollut	30. tammikuuta 2001 (85 vuotta)
Kansalaisuus	Yhdistynyt kuningaskunta
Sotilashenkilö
Palvelusvuodet	1939-1966
Taistelut ja sodat	Toinen maailmansota, Korean sota
Sotilasarvo	Ilmavoimien varamarsalkka
Kunniamerkit	Bathin ritarikunta Brittiläisen imperiumin ritarikunta Kunnianarvoisan palveluksen mitali Distinguished Flying Cross Leopoldin ritarikunta Legion of Merit Kunnialegioona
Joukko-osasto	Kuninkaalliset ilmavoimat
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

James Edgar ”Johnnie” Johnson (9. maaliskuuta 1915 Melton Mowbray, Leicestershire – 30. tammikuuta 2001 Derbyshire) oli Britannian ilmavoimien lentäjä toisessa maailmansodassa. Urallaan ilmavoimien varamarsalkan (engl. Air Vice Marshal) arvon saavuttanut Johnnie Johnson rikkoi eversti ”Sailor” Adolph Malanin aiemman pudotusennätyksen, saaden pudotettua ainakin 32 lentokonetta.

Ura

Johnson oli jo lapsesta lähtien kiinnostunut lentämisestä. Kun hän yritti liittyä ilmavoimiin, hänet hylättiin ensin sosiaalisista ja sitten lääketieteellisestä syystä: hänen palvelusuransa alku viivästyi rugbyssa saadun solisluun murtuman vuoksi. Murtuma vaikeutti Johnsonin lentämistä suuresti ja hänen rohkeuttaan epäiltiin hänen lentouransa alussa sen johdosta.

Myöhemmin Johnson itse arvioi hänelle tärkeän metsästysharrastuksen olleen merkittävä tekijä siinä, että sai niinkin paljon ilmavoittoja ilmataistelutoiminnassa.

Johnson käytti kutsutunnusta ”Greycap” (”harmaalakki”). Hänen käyttämänsä taistelukoneen merkintä oli usein JE-J. Johnson taisteli Supermarine Spitfiren eri versioiden koneilla, vaikka hän syöksyi maahan ensimmäisellä Spitfire-lentokoneellaan vain neljän päivän lentämisen jälkeen. Pääosa Johnsonin ilmataisteluvoitoista tuli saksalaisten Messerschmitt Bf 109 (joista eri muunnoksia) ja Focke-Wulf Fw 190 hävittäjälentokoneista.

Johnson oli sodan päättyessä sotilasarvoltaan everstiluutnantti. hänellä oli 34 pudotusta, minkä lisäksi oli virallisen tilaston ulkopuolelle jääviä jaettuja ja todennäköisiä.

Useita sotilasansiomitaleja ja -palkintoja, kuten Distinguished Flying Crossin kahdella soljella. Johnson astui palvelukseen vuonna 1939 ja jatkoi uraansa RAF:ssa Toinen maailmansodan jälkeen. Hän palveli Korean sodassa ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 1966 ilmavoimien varamarsalkkana.

Myöhempi elämä

Myöhemmin Johnnie Johnson kirjoitti kirjan Spitfire-ässä omista taistelukokemuksistaan, joista suuri osa oli käyty kanadalaisten taistelulentäjien kanssa. Johnson perusti myös nimeään kantavan säätiön Johnnie Johnson Housing Trust, joka tarjosi asumispalveluja vammaisille ja vanhuksille.

Johnson kuoli syöpään 30. tammikuuta 2001 85-vuotiaana.

Lähteet

Kirjallisuutta

• Price, Alfred: Spitfire — Legendaarinen hävittäjäkone. Koala-kustannus, Helsinki, painettu Otavan kirjapainossa. Alkuteos 2010, suomenkielinen käännös 2011, kääntäjä Lauri Mäkelä. ISBN 978-952-229-120-2. (s.90-91)
• Johnson, Johnnie (James Edgar): Spitfire-ässä. Koala-kustannus, Helsinki. Alkuteos englanniksi, kääntänyt Lauri Mäkelä. ISBN 978-952-5186-97-0.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.