Joni Skiftesvik

Joni Skiftesvik
Joni Skiftesvik 26.7.2024
Joni Skiftesvik 26.7.2024
Henkilötiedot
Syntynyt26. heinäkuuta 1948 (ikä 78)
Haukipudas
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Esikoisteos Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983)
Palkinnot

J. H. Erkon palkinto (1983)
Kalevi Jäntin palkinto (1986)
Pro Finlandia (2005)
Runeberg-palkinto (2015)

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Jon (Joni) Harald Skiftesvik (s. 26. heinäkuuta 1948 Haukipudas) on suomalainen kirjailija. Hänet tunnetaan monipuolisena kirjoittajana ja etenkin taitavana novellistina. Hänellä on erittäin laaja tuotanto, johon sisältyy romaanien ja novellien lisäksi muun muassa näytelmiä, radiokuunnelmia, tietokirjoja, dramatisointeja ja antologioita.

Skiftesvik on yksi palkituimmista suomalaisista nykykirjailijoista. J. H. Erkon esikoiskirjapalkinnon Skiftesvik sai 1983 ja Kalevi Jäntin palkinnon 1986. Vuonna 2015 Skiftesvik sai Runeberg-palkinnon teoksellaan Valkoinen Toyota vei vaimoni (2014). Hän on ollut kolme kertaa kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana. Vuonna 2005 Skiftesvik sai Pro Finlandia -mitalin.

Joni Skiftesvik on Oulun Kirjailijaseuran perustajajäseniä. Hänen tuotantoaan on käännetty 12 kielelle.

Tausta

Haukiputaalla syntyneen Skiftesvikin vanhemmat olivat norjalainen merikapteeni Otto Olafsen Skiftesvik ja haukiputaalainen ahtaaja Aila Elina Susanna Enojärvi. Vuonna 1949 Skiftesvik muutti äitinsä kanssa Norjaan isänsä kotiseudulle Askøyhyn, lähelle Bergeniä. Vielä saman vuoden lopulla he muuttivat kuitenkin takaisin Haukiputaalle Martinniemeen.

Skiftesvik valmistui ylioppilaaksi Haukiputaan yhteiskoulusta 1969. Hän on suorittanut journalismin opintoja.

Ennen kirjailijan uraansa Skiftesvik teki pitkän uran eri lehdissä. Suorittaessaan asepalvelustaan vuonna 1970 hän työskenteli Ruotuväen toimittajana Helsingissä ja tiedotusupseerin apulaisena Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnassa Oulussa. Hän työskenteli Oulu-lehden toimitussihteerinä vuosina 1968–1973 ja päätoimittajana 1981–1983, Iltasten toimitussihteerinä vuosina 1973–1974, Liiton erikoistoimittajana 1974–1975 ja Kainuun Sanomien uutispäällikkönä 1975–1977 ja toimituspäällikkönä 1977–1981. Vuosina 1983–1988 Skiftesvik oli Kolmiokirja Oy:n julkaisujohtaja. Vapaa kirjailija hän on ollut vuodesta 1988.

Tuotanto ja kirjallinen tyyli

Joni Skiftesvik on kirjoittanut muun muassa novelleja, romaaneja, näytelmiä, kuunnelmia, dramatisointeja sekä televisio- ja kokoillan elokuvien käsikirjoituksia. Hänen tuotantoaan on käännetty 12 kielelle.

Skiftesvikin kirjoissa on äkillisiä ja arvaamattomia, elokuvan leikkauksia muistuttavia käänteitä sekä nopeita ajallisia siirtymiä ja takaumia. Hänen kirjallinen esitystapansa on tiivistä, iskevää ja värikästä. Varsinkin merellisissä teoksissa on myyttisiä piirteitä. Tapahtumat sijoittuvat monesti meren läheisyyteen yhtä hyvin Pohjanlahdelle kuin Englannin kanaalin rantamille. Skiftesvikin kotikylä Haukiputaan Martinniemi näyttäytyy usein hänen teksteissään satamineen, sahoineen ja lähihistoriaan liittyvine tapahtumineen (esimerkiksi lakot, sodat, eräät ihmiskohtalot).

Skiftesvikille on tyypillistä kirjoittaa isän ja pojan suhteesta sekä ihmisen elämästä meren ja pohjoisen luonnon ehdoilla. Myös Petsamo näkyy hyvin usein hänen tuotannossaan. Menneisyys hyvine ja huonoine tekoineen ja monenlaisine arvoituksineen vaikuttaa usein ratkaisevasti henkilöiden kohtaloihin. Skiftesvik sijoittaa novellinsa ja romaaninsa mielellään lähihistorian taite- ja kriisikohtiin. Sellaisia ovat esimerkiksi jääkärivärväyksen aika, sisällissota, kieltolaki, talvi- ja jatkosota, desanttien toiminta, asekätkentä, vaaran vuodet, lakot ja pula-ajan loikkaukset Neuvostoliittoon. Mielellään hän asettuu pienen ihmisen asemaan ja tarkkailee sieltä tapahtumien käänteitä.

Runeberg-palkintoraadin perustelut 2015 kuvaavat Skiftesvikin kirjailijanlaatua:

»Joni Skiftesvik on kertojana suuri tyylitaituri ja hänen romaaninsa realistista kerrontaa parhaimmillaan. Skiftesvikin lause on tarkka ja merkitystä täynnä, hänen kielensä väreilee omintakeisella tavalla, dialogit ovat lyhyiksi pelkistettyjä, mutta jännitteisiä. Harvassa ovat ne kirjailijat, joiden tekstin maun tuntee, muistaa ja tunnistaa, kun sitä on kerran päässyt maistamaan. Tästä syystä Skiftesvik on kertojana ohittamaton. Valkoinen Toyota vei vaimoni -romaanin alku enteilee kohtalokkaita tapahtumia. Sairastuminen vie vanhan pariskunnan eroon toisistaan ja päähenkilö vajoaa muistoihin, tekee tiliä elämänsä kanssa. Tarina vetoaa tunteisiin, se koskettaa, mutta mikä tärkeintä, kun kirjan on sulkenut, tapahtuu ihme: kirjan painava sisältö jatkaa elämäänsä mielessä ja kasvaa päivä päivältä. Paljon on kirjoitettu hyviä romaaneja, mutta mestaruus tunnetaan jälkivaikutuksesta.»

Tunnetuin Joni Skiftesvikin käsikirjoittama elokuva on kulttimaineeseen noussut, Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus. Sen käsikirjoituksen pohjana Skiftesvik on käyttänyt kolmea novelliaan. Alkupuoli elokuvasta on aivan uutta tekstiä. Yle Teema -kanavan yleisöäänestyksessä marraskuussa 2008 Katsastus valittiin 1980-luvun suosituimmaksi tv-ohjelmaksi. Elokuva menestyi Suomen edustajana Prix Italia- ja Kultainen Praha -kilpailuissa saaden Prahassa lehdistön palkinnon.lähde?

Skiftesvik on sovittanut Katsastuksen myös näyttämölle ja se on nähty lähes kahdessakymmenessä teatterissa.lähde?

Näytelmissään kirjailija liikkuu usein lähihistoriassa. Tunnetuin näytelmä on merikapteeni H. W. Snellmanista ja legendaarisesta Toivo-fregatista kertova Laiva Toivo, Oulu. Skiftesvik on myös tuottelias radiokuunnelmien kirjoittaja ja palkittu ainoana suomalaisena kirjailijana kaksi kertaa sokeain kuunnelmapalkinnolla.

Kirjallisiksi esikuvikseen hän on maininnut Pentti Haanpään, Timo K. Mukan sekä ulkomaiset lehtimieskirjailijat Ernest Hemingwayn, Gabriel García Márquezin ja Curzio Malaparten.

Palkinnot ja tunnustukset

Skiftesvik sai J. H. Erkon palkinnon esikoisteoksestaan novellikokoelmasta Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja vuonna 1983. Tasavallan presidentin myöntämän Pro Finlandia -mitalin hän sai vuonna 2005. Hän on ollut kolmesti Finlandia-palkintoehdokkaana; teokset ovat Pystyyn haudattu, Tuulenpesä ja Yli tuulen ja sään.

Skiftesvik on lisäksi saanut muun muassa Kalevi Jäntin palkinnon, Oulun läänin taidepalkinnon, Oulun kaupungin tunnustuspalkinnon, Suomen Maakuntakirjailijoiden kirjallisuuspalkinnon, Suuren Suomalaisen Kirjakerhon palkinnon sekä Uudet Kirjat -kerhon palkinnon. Sokeain kuunnelmapalkinnon hän on saanut kaksi kertaa (1994 Isäni, sankari ja 2001 Kuin yhtä perhettä). Nordisk Panoraman palkinnon parhaasta pohjoismaisesta tv-elokuvakäsikirjoituksesta hän sai 2003.lähde?

Valkoinen Toyota vei vaimoni (2014) sai vuoden 2015 Runeberg-kirjallisuuspalkinnon. Skiftesvik voitti myös samalla kirjallaan varjo-Runeberg-palkinnon, joka perustui yleisöäänestykseen parhaasta ehdokaskirjasta.

Perhesuhteet

Skiftesvikillä on neljä lasta, joista yksi on kuollut. Hänen puolisonsa oli merkonomi Hilkka Skiftesvik o.s. Laukka.

Rikosasianajaja ja kirjailija Kari Eriksson on Joni Skiftesvikin velipuoli.

Tuotanto

Novellikokoelmia

Romaaneja

Tietokirjat

Toimittamat antologiat

Näytelmät ja dramatisoinnit

Kuunnelmat

Elokuvien käsikirjoitukset ja dramatisoinnit

TV-elokuvien ja -draamojen käsikirjoitukset

Muut

Käännökset

Skiftesvikin tuotantoa käännetty ruotsiksi, norjaksi, venäjäksi, englanniksi, saksaksi, unkariksi, tšekiksi, ranskaksi, hollanniksi, viroksi, sorbiksi ja bulgariaksi.

Kirjat:

Kuunnelmat:

Palkinnot

Kirjalliset palkinnot:

Muut palkinnot:

Kunnia- ja ansiomerkit:

Kirjalliset luottamustoimet:

Kunniajäsenyydet:

Lähteet

  1. 1 2 Joni Skiftesvik: Lapsuus Martinniemessä Kirjailijat Oulussa. Web Archive 2015: Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto. Arkistoitu 9.1.2015. Viitattu 29.10.2022.
  2. 1 2 3 4 Satu Koho: Väitöskirja Minun tuuleni, minun mereni. (Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta 2008).lähde tarkemmin?
  3. ↑ (Sanomalehti Kainuun Sanomat, toimittaja Matti Haapavaara 6.12.2005 ja Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa STT:n uutinen 6.12.2005 lähde tarkemmin?
  4. ↑ Joni Skiftesvik: Utelias kirjojen ahmija Kirjailijat Oulussa. Web Archive 2015: Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto. Arkistoitu 6.2.2015. Viitattu 29.10.2022.
  5. 1 2 3 Joni Skiftesvik. Kirjasampo. Viitattu 29.10.2022.
  6. 1 2 Joni Skiftesvik: Räväkästi Oulu-lehdessä ja Iltasissa Kirjailijat Oulussa. Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto. Arkistoitu 6.2.2015. Viitattu 6.2.2015.
  7. ↑ Joni Skiftesvik: Lehtimiesvuodet Kirjailijat Oulussa. Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto. Arkistoitu 9.1.2015. Viitattu 6.2.2015.
  8. ↑ Joni Skiftesvik: Vapaana kirjailijana Kirjailijat Oulussa. Oulun kaupunginkirjasto – maakuntakirjasto. Arkistoitu 9.1.2015. Viitattu 6.2.2015.
  9. ↑ Runeberg-palkinto Joni Skiftesvikille 5.2.2015. Porvoon kaupunki. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 18.3.2015.
  10. ↑ Katsastus naytelmat.fi. Viitattu 19.2.2020.
  11. ↑ Sokeain kuunnelmapalkinto kirjasampo.fi. Viitattu 19.2.2020.
  12. ↑ Joni Skiftesvik: Romaanit Oulun kaupunginkirjasto. Viitattu 12.2.2020.
  13. ↑ Tietokirja Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria. Julkaisija Suomalaisen Kirjallisuuden seura 2010.lähde tarkemmin?
  14. ↑ Nordiskpanorama.com lähde tarkemmin?
  15. ↑ https://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/puhalluskukka-ja-taivaankorjaaja-paras-lyhytelokuva/536912/
  16. 1 2 Pesonen, Mikko: Runeberg-palkinto Skiftesvikin Valkoinen Toyota vei vaimoni -teokselle Ylen uutiset. Viitattu 5.2.2015.
  17. ↑ Uusimaa-lehti, toimittaja Outi Paappanen 6.2.2015 lähde tarkemmin?
  18. ↑ Jussi Halla-aho saa merkittävän Suomen Valkoisen Ruusun suurristin – katso, keitä muita palkitaan Yle Uutiset. 3.12.2025. Viitattu 4.12.2025.
  19. ↑ Ursin, Elina: Joni Skiftesvik kirjoitti kotikylän Martinniemen Suomen kartalle – "Päivä menee hukkaan, jos en kirjota" Kaleva.fi. 27.7.2018. Viitattu 13.6.2019.
  20. ↑ Miltä näyttää murhaajan mielessä? Sen tietää ehkä parhaiten Kari Eriksson, joka on puolustanut sarjakuristajaa ja kymmeniä henkirikoksen tehneitä Yle Uutiset. 9.12.2018. Viitattu 27.11.2024.

Aiheesta muualla