Jorma Johannes Ekola (14. heinäkuuta 1935 Vaasa – 3. lokakuuta 2011) oli suomalainen kasvatustieteen emeritusprofessori.
Jorma Ekola tuli ylioppilaaksi Vaasan yhteislyseosta 1954 ja valmistui kansakoulunopettajaksi 1956. Jyväskylän yliopistosta hän valmistui kasvatustieteen kandidaatiksi 1967 ja lisensiaatiksi 1971 ja väitteli siellä kasvatustieteen tohtoriksi 1978.
Ekola oli kansakoulunopettaja Kangaslammilla 1956–1957 ja Parkanossa 1957–1966. Jyväskylän yliopiopistossa hän oli kasvatustieteen assistentti 1967–1976, vt. lehtori 1970–1971, vakinainen lehtori 1976–1978, vs. apulaisprofessori 1972–1978, vt. apulaisprofessori 1982–1984, erikoistutkija useaan eri otteeseen 1984–1990 ja apulaisprofessori ja professori 1985–2000. Yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan dekaanina Ekola toimi 1996–1999. Hän oli myös yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen erikoistutkija ja suunnittelija 1991–1993 ja ammattikoulujen Jyväskylän opettajaopiston yliopettaja 1978–1985. Lapin yliopiston dosentiksi hän tuli 1982 ja Oulun yliopiston dosentiksi 1987. Ekola on julkaissut sekä tutkimuksia että tietokirjoja. Hän on tarkastellut työssään muun muassa oppilasarvostelua ja oppikirjojen arviointia.
Ekola kuoli vuonna 2011. Hänet on haudattu Jyväskylässä Lahjaharjun hautausmaalle.