| Juhannus | |
|---|---|
Juhannuskokko Norjassa. |
|
| Merkitys | keskikesän juhla |
| Vietetään | |
| Liittyy | |
Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään useissa maissa kesäkuun loppupuolella kesäpäivänseisauksen aikaan. Juhannusta on vietetty monilla Euroopan alueilla vuoden valoisimpaan aikaan. Juhannus yhdistetään etenkin Pohjoismaihin ja Baltian maihin.
Juhannuspäivä on yleisesti 24. kesäkuuta. Ruotsissa ja Suomessa juhannus on siirretty kesäkuun 20. ja 26. päivän väliseen lauantaihin. Baltian maissa, Ruotsissa ja Suomessa juhannus on virallinen vapaapäivä. Juhlaa vietetään yleisesti myös aattona.
Monissa maissa juhannuksen juhlintaan kuuluvat esimerkiksi musiikki, tanssit ja kokot. Monet kristilliset kirkkokunnat viettävät 24. kesäkuuta Johannes Kastajan syntymäjuhlaa, mistä tulee nimi juhannus.

Juhannusta on vietetty monilla Euroopan alueilla keskikesän juhlana. Sen ajankohta oli kesäpäivänseisaus eli vuoden pisin päivä. Talvipäivänseisauksesta alkaen päivät pitenevät aina kesäpäivänseisaukseen, joka on pohjoisella pallonpuoliskolla kesäkuun 21. päivän tienoilla. Juhannusyöt ovat valoisimpia pohjoisessa. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei kesäpäivänseisauksen aikaan laske lainkaan.
Kristillinen kirkko halusi antaa uuden, kristillisen merkityksen keskikesän juhlalle. Kirkko sijoitti Johannes Kastajan syntymäjuhlan kesäkuun 24. päivään. Johanneksen ajateltiin syntyneen puoli vuotta ennen joulua. Juhannus-nimi on kehittynyt Johannes-nimen kansanomaisista muodoista. Ruotsissa juhannuksen nimi on midsommar eli keskikesä.
Ruotsissa ja Suomessa juhannusta juhlitaan nykyisin kesäkuun 20. ja 26. päivän välisenä lauantaina. Juhannuksen ajankohta siirrettiin Ruotsissa vuonna 1953 viikonloppuun, jotta juhlapäivät eivät rikkoisi eheää työviikkoa. Suomessa vastaava uudistus tehtiin vuonna 1955. Muissa Pohjoismaissa sekä Baltian maissa juhannuspäivä on edelleen 24. kesäkuuta.
Baltian maissa, Ruotsissa ja Suomessa juhannus on virallinen vapaapäivä. Juhlaa vietetään yleisesti myös aattona.
Vuonna 2027 juhannusta vietetään lauantaina 26. kesäkuuta.

Monet juhannuksen perinteistä juontavat juurensa vanhaan eurooppalaiseen valon ja hedelmällisyyden juhlaan kesäpäivänseisauksen aikana. Tuhansia vuosia vanhat monumentit, kuten Englannin Stonehenge, liittyvät päivänseisausten tarkkailuun.
Keskikesän juhlintaan kuului usein tanssia, laulua ja juomista. Juhlaan saatettiin liittää paikallisia jumalia, kuten ukkosenjumala Ukko, joka hallitsi sadetta ja siten maan hedelmällisyyttä. Monet rituaalit perustuivat uskomukseen, että juhannus oli taianomaista aikaa. Juhannukseen on liittynyt erilaisia uskomuksia ja taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan hedelmällisyys ja onnistunut sato.
Juhannuskokkojen polttaminen liittyy osin eurooppalaisiin tulijuhliin, joita vietettiin keväällä ja keskikesällä. Kokkojen on katsottu liittyvän satoisuuden sekä karjan ja ihmisten menestyksen turvaamiseen sekä pahan torjuntaan. Kansanuskomusten mukaan juhannustulien yli astuminen tai hyppääminen tuo hedelmällisyyttä, rakkautta tai terveyttä.
Juhannuksena tehtiin usein lemmenloitsuja. Nuoria naisia, jotka halusivat nähdä tulevan puolisonsa unessa, on kehotettu poimimaan tietty määrä kukkia ja laittamaan ne yöksi tyynynsä alle. Tulevan puolison kasvot saattoi nähdä myös katsomalla kaivoon keskiyöllä.
Taloja on edelleen tapana koristella kukilla ja lehvillä. Uuspakanuudessa keskikesän juhla kuuluu vuodenpyörän juhliin.

Ruotsissa juhannus on merkittävä juhla. Sitä varten pystytetään juhannussalkoja, jotka koristellaan lehdillä ja kukilla. Lapset ja aikuiset tanssivat ja laulavat juhannussalon ympärillä. On arveltu, että salkoperinne on sukua Manner-Euroopan vappusaloille. Juhlijat voivat pitää päässään kukkaseppeleitä. Juhannuksen perinneruokia ovat silli ja uudet perunat.
Suomessa juhannusaatto on monilla aloilla työehtosopimuksen perusteella palkallinen vapaapäivä. Juhannuspäivä on Suomessa virallinen liputuspäivä, Suomen lipun päivä. Muista liputuspäivistä poiketen liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja jatkuu yhtäjaksoisesti juhannuspäivän iltaan kello 21 saakka.
Monet suomalaiset viettävät juhannuksen kesämökillä. Perinteiseen juhannukseen kuuluu esimerkiksi juhannussauna. Ovien edustoille on pystytetty juhannuskoivuja. Juhannuskokkoja on alun perin poltettu maan itä- ja pohjoisosissa, myöhemmin koko maassa. Aiemmin maan länsiosissa kokkoja poltettiin keväällä.
Itämerensuomalaisilla juhannuksen vietto on alun perin liittynyt kesäpäivänseisaukseen. Suomalaisessa muinaisuskossa juhannus oli ukonjuhla eli Ukko Ylijumalan juhla.
Vironkielinen nimitys juhannukselle on jaanipäev, ja se on suosituimpia kansanjuhlia. Monet kaupunkilaiset vetäytyvät maaseudulle. Perinteisiin kuuluvat kokkojen polttaminen, laulaminen, tanssiminen ja kansantarinoiden kertominen.