Kauko Heuru

Kauko Heuru
Huittisten kaupunginjohtaja
1977–1990
Edeltäjä Virka perustettiin
Seuraaja Eero Väätäinen
Huittisten kauppalanjohtaja
1972–1976
Edeltäjä Virka perustettiin
Seuraaja Virka lakkautettiin
Huittisten kunnanjohtaja
1966–1971
Seuraaja Virka lakkautettiin
Kuopion kaupunginjohtaja
1990–1998
Edeltäjä Juhani Koskinen
Seuraaja Kari Häkämies
Henkilötiedot
Syntynyt11. huhtikuuta 1936
Hinnerjoki
Kuollut10. helmikuuta 2023 (86 vuotta)
Huittinen
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus oikeustieteen lisensiaatti
hallintotieteiden tohtori

Kauko Aarno Artturi Heuru (11. huhtikuuta 1936 Hinnerjoki – 10. helmikuuta 2023 Huittinen) oli suomalainen oikeustieteen lisensiaatti ja hallintotieteiden tohtori ja Huittisten ja Kuopion kaupunginjohtaja. Heuru toimi Huittisten kunnanjohtajana 1966–1971, kauppalanjohtajana 1972–1976, kaupunginjohtajana 1977–1990, Tampereen yliopiston vt. apulaisprofessorina 1988–1990 ja Kuopion kaupunginjohtajana 1990–1998.

Tutkija

Heurun kunnallisoikeuden alaan kuuluva väitöskirja ”Kunnan päätösvallan siirtyminen” tarkastettiin Tampereen yliopistossa vuonna 2000.

Heuru kirjoitti kunnallisasioista lukuisia teoksia, kuten käytännön kuntalakiin, perustuslailliseen kunnallishallintoon ja kunnalliseen itsehallintoon liittyvistä kysymyksistä. Tarkastelukulma on paljolti oikeudellinen, koska hän katsoo, että kunnallinen itsehallinto on ennen kaikkea kansalaisten oikeus.

Heuru on esittänyt muun muassa seuraavan teesin: ”Kuntarajojen muuttamisen sijasta kuntien tehtävät pitäisi eriyttää. Jokaisen kunnan ei tarvitsisi tehdä samoja asioita. Meillä pitäisi olla kaksi tai useampi tasoinen kuntalaitos.”

Heurun mukaan demokratia ja tehokkuus muodostavat kunnallishallinnon keskeisimmän arvopohjan. Näiden välillä vallitsee tietynlainen jännite. Heuru on tutkinut oikeushistoriallisessa valossa kunnanvaltuuston asemaa tämän jännitteen sisällä. Hän on selvittänyt kunnanvaltuuston vallan syntyhistoriaa sekä sen kehittymistä yhteiskunnallisen muutoksen osana.

Heurun mukaan kunnallishallinnossa on perinteisesti korostettu demokraattisia arvoja. Hän väittää tutkimuksissaan, että 1990-luvulla tässä tapahtui ratkaiseva muutos. Tällöin tehokkuusvaatimukset voimistuivat ja niihin myös vastattiin. Suomen kunnallishallinto siirtyi erilaisten kokeilujen ja hallinnonuudistusten kautta uudenlaiseen kunnallishallintoon, jonka johtavana aatteena on tulosjohtamisen idea.

Heuru pohtii, että mitä pitemmälle tulosjohtamista on kunnallishallinnossa toteutettu, sitä enemmän valtuusto on menettänyt asemaansa kunnan päätösvallan käyttäjänä. Hänen mukaan valtuuston valtaa on siirretty täytäntöönpanijoille tietoisesti, mutta sitä on siirtynyt myös salaisesti. Jokainen pelkän tavoitteen asettava valtuuston päätös, jota ei sidota keinovalikoimaan, siirtää valtuuston valtaa. Samoin tekee määrärahapäätös, jota ei sidota yhteen määrätarkoitukseen.

Tohtori Heuru on pitänyt luentosarjoja hallinto-oikeudesta Kuopion yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Turun yliopistossa. Hän on myös harjoittanut kuntien luottamushenkilöiden ym. koulutusta eri puolilla maata (1999–2008) sekä ollut Satakunnan ammattikorkeakoulun tuntiopettaja (2000–2008).

Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) on aikoinaan rahoittanut Heurun post doc -työtä.

Kauko Heuru oli yhteiskuntatieteiden tohtori h.c. (1996) Kuopion yliopistosta.

Luottamustoimia

Kunnianosoituksia

Ritarikunnat

Muut kunniamerkit

Kunniajäsenyydet

Muut kunnianosoitukset

Teoksia

Lähteet

  1. ↑ 221 (Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1978) runeberg.org. Viitattu 2.3.2023.
  2. ↑ Patrakka, Jukka: Kuopion 1990-luvun johtaja Kauko Heuru on kuollut. Savon Sanomat, 11.2.2023, s. 10. Artikkelin verkkoversio (tilaajille).
  3. 1 2 Tampereen yliopisto, 2000, Kunnan päätösvallan siirtyminen
  4. ↑ Kauko Heuru: Perustuslaillinen kunnallishallinto s. 401–402 (Edita 2006)
  5. ↑ Kauko Heuru Ympyrähulluista Hirvenpäähän. Arkistoitu 10.12.2022. Viitattu 10.12.2022.

Aiheesta muualla