Keijo Rantala

Keijo Antero Rantala (3. helmikuuta 1931 Karjalohja – 13. elokuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen ammattiyhdistysjohtaja.

Rantala aloitti työuransa Valtionrautateillä vuonna 1949 ja toimi 14 vuotta junanlähettäjänä Kirkkonummen rautatieasemalla, kunnes hän siirtyi virkaatekeväksi liikennetarkastajaksi Rautatiehallitukseen.

Rantalan ura ammattiyhdistystoiminnassa alkoi vuonna 1962 Liikennevirkamiesyhdistyksen johtokunnassa ja hänestä tuli sen puheenjohtaja vuonna 1970. Samana vuonna hänestä tuli Rautatievirkamiesliiton puheenjohtaja. Vuonna 1979 hänestä tuli Virkamiesliiton puheenjohtaja. Virkamiesliitto alkoi hajota vuonna 1989 ja se lakkautettiin marraskuussa 1991 ja tämä oli Rantalalle raskas prosessi. Rantala liittyi SDP:n jäseneksi vuonna 1989. Hänelle myönnettiin kanslianeuvoksen arvonimi kesäkuussa 1991. Rantala syntyi autoilija Aimo Kaarlo Rantalan ja Ingrid Matilda Helanderin perheeseen. Hän oli vuosina 1954–1975 naimisissa Kyllikki Kaarina Mäkisen kanssa. Liitto päättyi puolison kuolemaan. Vuodesta 1976 Rantala oli naimisissa toimistopäällikkö Anna-Liisa Sairasen kanssa. Rantalalle syntyi näistä liitoista neljä lasta.

Vuonna 1976 Rantalan johtamat rautatievirkamiehet ryhtyivät lakkoon tarkoituksenaan saada eläkeikäänsä alennetuksi. Lakko pysäytti koko Suomen junaliikenteen, mutta se päättyi presidentti Urho Kekkosen kieltäydyttyä hyväksymästä rautatievirkamiesten vaatimusta. Keväällä 1986 puolestaan Rantalan johtama Virkamiesliitto aloitti yli kuusi viikkoa kestäneen virkamieslakon, joka lamautti jopa tasavallan presidentin kanslian toiminnan. Presidentti Mauno Koivisto joutui sen vuoksi muuttamaan presidentinlinnasta valtion vierastaloon.

Rantala valittiin luottamustoimiinsa sitoutumattomana, mutta vuonna 1989 hän liittyi SDP:n jäseneksi. Hän jäi eläkkeelle marraskuussa 1991.

Lähteet