Keratiini

Mikroskooppikuva solunsisäisistä keratiinisäikeistä.

Keratiinit eli sarveisaineet ovat ryhmä kuitumaisia, säikeisiä ja veteen liukenemattomia proteiineja. Ihmisellä keratiinia on erityisesti hiuksissa ja kynsissä. Keratiinien rakenteelle ovat tyypillisiä rikkipitoiset kysteiini-aminohapot.

α-keratiineja on esimerkiksi eläinten ja ihmisten karvoissa, kynsissä, sarvissa, kavioissa ja sorkissa. Kovempia β-keratiineja on matelijoiden suomuissa, kynsissä ja kilvissä, hetulavalaiden hetuloissa ja lintujen sulissa, nokissa ja kynsissä. Ihon epidermiksen soluissa on keratiinia sisältävä tukirakenne, joka tekee ihosta vedenpitävän ja antaa sille yhdessä kollageenin ja elastiinin kanssa kestävyyttä ja joustavuutta.

Lähteet

  1. ↑ Nykysuomen sanakirja 2 (J–K), 14. painos, WSOY 1996, s. 310.
  2. ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 476. WSOY, 1958.
  3. ↑ Bin Wang, Wen Yang, Joanna McKittrick, Marc André Meyers: Keratin: Structure, mechanical properties, occurrence in biological organisms, and efforts at bioinspiration. Progress in Materials Science, 1.3.2016, nro 76, s. 229–318. doi:10.1016/j.pmatsci.2015.06.001 (englanniksi)
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.