Kimmo Pohjonen

Kimmo Pohjonen
Kimmo Pohjonen vuonna 2011.
Kimmo Pohjonen vuonna 2011.
Henkilötiedot
Syntynyt16. elokuuta 1964 (ikä 62)
Ammatti muusikko, säveltäjä
Muusikko
Soittimet harmonikka
Yhtyeet Kimmo Pohjonen Zone, Kimmo Pohjonen & Mats Gustafsson, Kimmo Pohjonen & Eric Echambard Kimmo Pohjonen & Kronos Quartet
Palkinnot

Parhaan musiikin Jussi
2007 Jadesoturi
Aiheesta muualla
www.kimmopohjonen.com
Löydä lisää muusikoitaMusiikin teemasivulta

Kimmo Pohjonen (s. 16. elokuuta 1964 Viiala) on suomalainen harmonikkataiteilija ja säveltäjä. Pohjonen on esiintynyt uransa aikana yli tuhannella kansainvälisellä festivaalilla ja konserttitaloissa. Pohjosen musiikkia on kuultu improvisaation, rockin, kansanmusiikin, avantgarden ja klassisen musiikin sekä tanssin ja mediataiteen yhteyksissä.

Pohjosen yhteistyökumppaneita ovat olleet muun muassa Kronos-kvartetti, Pat Mastelotto (King Crimson), Trey Gunn, Mats Gustafsson, Samuli Kosminen, Sami Kuoppamäki, Timo Kämäräinen, tanssija Minna Tervamäki, Helsinki Nelson -painiryhmä ja ukrainalainen maailmanmusiikkiyhtye Dah’aBrah’a.

Pohjonen aloitti uransa kansanmusiikin parissa mutta on soittanut myös iskelmä- ja rockmusiikkia. Hän on julkaissut lukuisia albumeita. Vuonna 2011 Kronos-kvaretin ja Samuli Kosmisen kanssa yhdessä julkaistu Uniko valittiin Top of the World -albumiksi arvostetussa Songlines Magazinessa. Pohjonen on säveltänyt myös elokuvamusiikkia, tunnetuimpana musiikki elokuvaan Jadesoturi, josta hän sai Samuli Kosmisen kanssa parhaan musiikin Jussin vuonna 2005. Vuonna 2012 Kimmo Pohjosesta julkaistu dokumenttielokuva Soundbreaker on palkittu lukuisilla festivaaleilla, ja sitä on esitetty yli 30 maassa.lähde?

Pohjonen on saanut useita tunnustuksia ja palkintoja. Vuosina 1996–1998 Pohjonen oli vuoden kansanmuusikko. Hän on ollut ehdolla muun muassa BBC Radio 3 Music Awardsissa kolmessa eri kategoriassa vuosina 2002, 2005 ja 2012. Vuonna 2012 Pohjoselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali ja Vuoden esteettinen teko -palkinto konsertista romanikatusoittajien kanssa. Pohjonen on ollut ehdolla Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon saajaksi 2013 ja 2015. Vuonna 2016 Pohjonen sai monialaisen taiteen valtionpalkinnon ja Emma-palkinnon.

Pohjoselle myönnettiin taiteilijaeläke 2026.

Diskografia

Studioalbumit

  • Kielo (1999)
  • Kalmuk (2002)
  • Kluster (2002) (Kimmo Pohjonen/Samuli Kosminen Kluster)
  • Iron Lung (2004)
  • Uumen (2005) (Kimmo Pohjonen / Eric Echampard)
  • 8 Armed Monkey (2005) (KTU)
  • Keskusteluja (2006) (Kimmo Pohjonen/Samuli Kosminen Kluster)
  • Quiver (2008) (KTU)
  • Uniko (2011) (Kronos Quartet/Kimmo Pohjonen/Samuli Kosminen)
  • Murhaballadeja (2012) (Heikki Laitinen/Kimmo Pohjonen)
  • Sensitive Skin (2015)
  • Voice of Northern Lowland (2022) (Pohjonen Alanko


Kimmo Pohjonen esiintyy Samuli Kosmisen kanssa Maailma kylässä -festivaalissa Helsingissä 2005.

Vierailut

Lähteet

  1. ↑ Sommar, Heidi: Kimmo Pohjonen oivalsi, että kaikki pitää tehdä itse Elävä arkisto. 16.4.2014. Yle. Viitattu 25.9.2015.
  2. 1 2 Factum, osa 6 vuodelta 2005, s. 50.
  3. ↑ Aikaisemmat palkinnonsaajat ja palkintoehdokkaat Pohjoismaiden neuvosto. Arkistoitu 26.9.2015. Viitattu 25.9.2015.
  4. ↑ Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon ehdokkaat 2015 Pohjoismaiden neuvosto. Arkistoitu 26.9.2015. Viitattu 25.9.2015.
  5. ↑ Aromaa, Jonni: Harmonikkataiteilija, säveltäjä Kimmo Pohjonen saa monialaisen taiteen valtionpalkinnon Yle Uutiset. 7.12.2016. Viitattu 29.12.2016.
  6. ↑ Kimmo Pohjonen sai Emma-patsaan uusimmasta levystään Akaan Seutu. 15.3.2016. Viitattu 16.8.2020.
  7. ↑ Eläkkeet | Uudet taiteilijaeläkkeet on myönnetty, eniten saavat kuvataide- ja musiikkiala Helsingin Sanomat. 9.3.2026. Viitattu 14.3.2026.

Aiheesta muualla