| Kinopaniikki | |
|---|---|
| Matinee | |
 |
|
| Ohjaaja | Joe Dante |
| Käsikirjoittaja | Charles S. Haas |
| Tuottaja | Michael Finnell |
| Säveltäjä | Jerry Goldsmith |
| Kuvaaja | John Hora |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Yhdysvallat |
| Ensi-ilta | 1993 |
| Kesto | 94 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Kinopaniikki (tv-esityksenä nimellä Päiväleffa, Matinee) on Joe Danten ohjaama yhdysvaltalainen kauhukomedia vuodelta 1993. Sen pääosissa näyttelevät John Goodman, Cathy Moriarty, Simon Fenton ja Omri Katz.
Syksyllä 1962 B-elokuvien tekijä Lawrence Woolsey (Goodman, hahmon esikuvana William Castle), saapuu Floridan Key Westiin järjestämään yhtiönsä uusimman kauhutuotoksen koenäytöstä. Tapansa mukaan hän höystää katsomiskokemusta virittämällä elokuvateatterin istuimet tuottamaan tärinää ja pieniä sähköiskuja yleisölle ja palkkaamalla paikallisen nuorisorikollisen ilmestymään päähahmon asussa (ydinsäteilyn muurahaiseksi muuttama mies!) kesken elokuvan yleisön keskelle. Koenäytöksen pelottelu ja ympäröivä todellisuus sekoittuvat, sillä vain 90 mailin päässä on juuri käynnissä ihan oikeaa ydinsodan kauhua herättävä Kuuban ohjuskriisi. Elokuvan varsinainen päähenkilö on elokuvahullu lukiolaispoika Gene (Fenton), jonka laivastoupseeri-isä palvelee Kuubaa parhaillaan saartavassa sotalaivassa.
| John Goodman | … | Lawrence Woolsey |
| Cathy Moriarty | … | Ruth Corday, Woolseyn naisystävä |
| Simon Fenton | … | Gene Loomis |
| Omri Katz | … | Stan, Genen luokkatoveri |
| Kellie Martin | … | Sherry, Stanin ihastus |
| Lisa Jakub | … | Sandra, Genen ihastus |
| Robert Picardo | … | Howard, elokuvateatterin pitäjä |
| John Sayles | … | Bob, Hollywoodin mustalle listalle joutunut ohjaaja |
Kinopaniikkia pidettiin tuoreeltaan lämminhenkisenä ja sydämellisenä perhe-elokuvana karmeista tehosteistaan huolimatta. Myöhemmin sitä on kutsuttu unohdetuksi ja aliarvostetuksi palaksi Riiviöt-elokuvista parhaiten tunnetun Joe Danten tuotannossa.
Elokuvaa ei tuotu Suomessa teattereihin, mutta se julkaistiin VHS-videokasetilla. Se on esitetty Yle TV2 -kanavalla kesäkuussa 1996. Video-oppaassa vuodelta 1994 Bello Romano kehuu elokuvaa sisäpiirin vitsejä viljeleväksi pelottelukomediaksi ja samalla asiantuntevan hauskaksi sukellukseksi 1960-luvun taitteen pienen budjetin kauhu- ja tieteiselokuviin. Hän antoi elokuvalle neljä tähteä viidestä. Myös Helsingin Sanomien Mikael Fränti piti elokuvan tv-esityksen alla sitä harvinaisen onnistuneena kauhukomediana, johon on sujuvasti saatu mukaan myös teiniromanssin ja pikkukaupungin perhe-elämän aineksia.
