| Klysma | |
|---|---|
| Κλύσμα | |
| Sijainti | |
Klysma |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Egypti |
| Paikkakunta | Qulzum (Kum el-Qolzum), Suez, Al-Suwais |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
| Alue | Egypti |
Klysma (m.kreik. Κλύσμα; lat. Clysma, Clysmo, Ovilio; kopt. Ⲕⲗⲟⲩⲥⲙⲁ) oli antiikin aikainen kaupunki Egyptissä. Se sijaitsi Punaisenmeren rannalla lähellä nykyistä Suezin kaupunkia.
Klysma oli satamakaupunki, ja yksi Egyptin puolisen Punaisenmeren satamista Bereniken ja Myos Hormoksen ohella. Eusebios Kesarealainen kutsui samalla nimellä koko Heroopoliinlahtea eli nykyistä Suezinlahtea.
Klysman tiedetään olleen olemassa roomalaiselta kaudelta keisari Trajanuksen ajasta lähtien, ja se mahdollisesti perustettiin tuolloin. Antiikin lähteet mainitsevat kaupungin vain lyhyesti. Varhaisimmat maininnat ovat Klaudios Ptolemaiokselta, joka käytti siitä nimitystä Klysma frūrion eli ”Klysman linnoitus”, sekä Lukianokselta. Tabula Peutingerianassa kaupunki esiintyy nimellä Clysmo ja Itinerarium Antonini Augustissa nimillä Clysma ja Clisma. 300-luvun lopulla kaupungin mainitsee sen kautta matkannut Egeria. Samoihin aikoihin kaupungin lähistö toimi munkkilaisuuden keskuksena.
Myöhäisellä roomalaisella kaudella kaupunki kuului Augustamnica secundan provinssiin. Varhaisella kristillisellä kaudella kaupunki oli Leontopoliin metropoliitan alainen piispanistuin. Sen piispa Stefanos mainitaan Konstantinopolin toisen kirkolliskokouksen (553) osanottajien joukossa. Nykyisin Klysma on katolisen kirkon titulaaripiispan istuin.
Kaupungin merkitys kasvoi satama- ja kauppapaikkana varhaisella bysanttilaisella kaudella 500-luvulla. Se toimi satamana Intian suuntaan, mukaan lukien eteläinen Punainenmeri ja Adeninlahti, jotka luettiin myöhäisantiikin aikana saman termin alle. Kaupunki oli myös uskonnollinen keskus, jonka kautta kulki paljon pyhiinvaeltajia. Näille esiteltiin paikkaa, jossa israelilaiset olivat ylittäneet Punaisenmeren. Monet olivat menossa Siinainvuorelle. Arabiajalla paikan nimi muuntui muotoon al-Kulzum (al-Qulzum).
Klysman arkeologiset kaivaukset tehtiin vuosina 1930–1932 Bernard Bruyèren johdolla.
Kirjallisten lähteiden perusteella Klysmassa tiedetään olleen 500-luvulla muun muassa basilikakirkko sekä lukuisia muita kirkkoja. Basilikassa sanotaan olleen 18 erämaaisän pyhäinjäännökset. Kaivauksissa Klysmasta ei tehty erityisiä arkeologisia löytöjä ainakaan sen satamakaupunkihistoriaan liittyen.