Hartola

Hartola Gustav Adolfs
vaakuna	sijainti
Sijainti	61°34′45″N, 026°01′15″E
Maakunta	Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta	Lahden seutukunta
Kuntanumero	081
Hallinnollinen keskus	Hartolan kirkonkylä
Perustettu	1784
Kokonaispinta-ala	675,49 km² 180:nneksi suurin 2025
– maa	542,97 km²
– sisävesi	132,52 km²
Väkiluku	2 401 236:nneksi suurin 31.12.2025
– väestötiheys	4,42 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	9,2 %
– 15–64-v.	47,2 %
– yli 64-v.	43,6 %
Äidinkieli	2025
– suomenkielisiä	96,0 %
– muut	4,0 %
Kunnallisvero	9,2 % 117:nneksi suurin 2026
Kunnanjohtaja	Jarkko Seppälä
Hallituksen puheenjohtaja	Tero Mäyrä
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
– puheenjohtaja	Sanna-Kaisa Tervala
2025–2029  • Kesk.  • Kok.  • SDP  • PS  • KD	6 5 3 2 1
hartola.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Hartola (ruots. Gustav Adolfs) on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa, tarkemmin Itä-Hämeessä. Hartolan naapurikuntia ovat Heinola, Joutsa, Luhanka, Mäntyharju ja Sysmä. Lähimmät kaupungit ovat Heinola, Lahti, Jyväskylä ja Mikkeli. Hartola kuului aiemmin Mikkelin lääniin naapureidensa Sysmän ja Heinolan ohella.

Kunnassa asuu 2 401 ihmistä (31.12.2025) ja sen pinta-ala on 675,49 neliökilometriä josta 132,52 neliökilometriä on vesistöjä. Väestötiheys on 4,42 asukasta/km². Hartola on väkiluvultaan Päijät-Hämeen maakunnan pienin kunta.

Ruotsin kuningas Kustaa III julisti Hartolan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 31. elokuuta 1784. Hän nimesi pitäjän kruununprinssin mukaan Kustaa Adolfin pitäjäksi. Gustav Adolfs on edelleen kunnan virallinen ruotsinkielinen nimi.

Hartolassa järjestetään joka syyskuun ensimmäinen lauantai Suomen suurimmat yksipäiväiset maalaismarkkinat, joihin osallistuu satoja kauppiaita ja kymmeniätuhansia markkinakävijöitä. Hartolassa järjestettiin loma-asuntomessut kesällä 2004. Hartola on tunnettu myös kirjailija Maila Talvion (1871–1951) synnyinpaikkana.

Historia

Hartolan nimi mainitaan ensimmäisen kerran paavi Bonifacius IX:n bullassa vuonna 1398.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Hartolan alkuperä on Koskipää-nimisessä Sysmän kappelissa, joka oli olemassa viimeistään vuonna 1540. Kappelin nimeksi tuli Hartola vuonna 1739. Hartolasta tuli itsenäinen seurakunta 1784. Hartolasta on eronnut Joutsa ja Leivonmäki.

Maantiede

Hartolassa on kaikkiaan 112 järveä, joista suurimmat ovat Jääsjärvi, Rautavesi ja Salajärvi sekä pinta-alan, syvyyden että rantaviivan pituuden mukaan arvioituina - vain näiden kolmen järven keskimnäinen järjestys vaihtelee.

Natura-kohteita, joka sijaitsevat osittain tai kokonaan Hartolan alueella, ovat saariston ja lehtoalueen muodostama Onkisalon ja Herjaanselän alue, Viitamäen, Vaanilan, Uuhiniemen ja Leppäkosken vanhat metsät, kaskeamisen ja metsäpalojen seurauksena syntynyt Kotisalon lehto, kallioisten mäkien ja niiden välisten murroslaaksojen muodostama Juustinmäki ja hyvin luonnontilainen Hartolan Isosuo.

Aluerakenne

Väestö

Hallinto ja politiikka

Hartolan kunnanjohtaja joulukuusta 2021 lähtien on Jarkko Seppälä. Kunnanvaltuusto valitsi hänet tehtäväänsä syyskuussa 2021. Seppälän edeltäjä oli Merja Olenius, joka toimi kunnanjohtajana syyskuusta 2012 vuoteen 2021.

Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kuusi on keskustan ja viisi kokoomuksen hallussa kaudella 2025–2029. Valtuuston puheenjohtajana toimii Sanna-Kaisa Tervala. Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Tero Mäyrä.

Talous ja elinkeinot

Hartolassa on kunnan arvion mukaan noin 300 yritystä ja noin 1 100 työpaikkaa. Kunnan elinkeinoelämään kuuluu muun muassa puunjalostusta, muuta teollisuutta, kauppaa, palveluja sekä maa- ja metsätaloutta.

Hartolan merkittäviin teollisiin työnantajiin kuulunut, viimeksi Lehto Groupin omistama taloelementtitehdas lopetti toimintansa vuonna 2024. Tehtaan sulkeminen vähensi paikkakunnan teollisia työpaikkoja.

Kunnan yritysneuvonta tuotetaan yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n kanssa.

Liikenne ja infrastruktuuri

Hartola sijaitsee valtatien 4 ja Eurooppatie E75:n varrella. Hartolasta johtavat seututie 413 Sysmään ja seututie 423 Pertunmaan suuntaan. Valtatietä 4 kulkee pitkämatkaista linja-autoliikennettä Lahden ja Jyväskylän suuntiin.

Palvelut ja koulutus

Hartolan kunnassa on kaksi oppilaitosta. Hartolan yhtenäiskoulu tarjoaa opetusta alakoululaisille ja yläkoululaisille (luokat 1–9). Kansalaisopiston kursseja sekä lukio-opetusta Hartolassa tarjoaa Itä-Hämeen opisto.

Kulttuuri

Uskonto

Vuosina 1784–2018 Hartolassa toimi Hartolan seurakunta. Vuoden 2019 alusta Hartola ja Sysmä muodostivat yhteisen Tainionvirran seurakunnan.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Hartolassa toimii Hartolan helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Hartolan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta. Hartola kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen, joka on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.^lähde?

Liikunta ja urheilu

• Hartolan Voima, hartolalainen yleisurheilu-, hiihto- ja voimailuseura

Katso myös

• Luettelo Hartolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hartola Wikimedia Commonsissa

• Hartolan kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Hartolan avainluvut