Korone

Korone
Κορώνη
Sijainti

Korone
Koordinaatit 36°57′19″N, 21°55′30″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Petalídion, Messíni, Messenia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Messenia

Korone (m.kreik. Κορώνη, Korōnē, lat. Corone) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Messeniassa Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Messínin kunnan alueella nykyisen Petalídin kylän paikalla.

Maantiede

Koronen kaupunki sijaitsi Messenianlahden länsirannalla. Lahtea kutsuttiin tämän vuoksi joskus Koronenlahdeksi (lat. Coronaeus sinus). Kaupunki oli rakennettu pienelle mutta hedelmälliselle tasangolle, noin 30 kilometriä länsilounaaseen nykyisestä Kalamátasta. Pausaniaan mukaan Korone sijaitsi Pamisos-joen oikealla puolella, aivan meren rannalla, ja Mathia- tai Temathia-nimisen vuoren juurella (tekstin luenta on epävarma). Vuoren nykyinen nimi on Lykódimos.

Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyinen Kástron kukkula heti nykyisen Petalídin kylän lounaispuolella. Alakaupunki oli nykyisen kylän paikalla. Kaupungilla oli hyvä ja turvallinen luonnonsatamalahti. Koronen juomavesi saatiin Plataniston-nimisestä lähteestä, joka virtasi ontosta plataanipuusta 20 stadionin eli 3,7 kilometrin päässä tiestä, joka tuli Pamisos-joelta.

Koronen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 tai ehkä jopa 100–200 neliökilometriä.

Koronen lyömä hopeinen hemidrakhma.

Historia

Koronen kaupunki perustettiin ja linnoitettiin klassisen kauden lopulla noin vuonna 365 eaa. messenialaisten palatessa kotimaahansa Epameinondaan johdolla, vaikkakin joskus on ehdotettu, että kyseessä olisi ollut uudelleenperustaminen. Kaupungin nimeksi annettiin alun perin Koroneia (Κορώνεια), koska sen perustaja Epimelides tuli Boiotian Koroneiasta. Messenialaiset lyhensivät nimen myöhemmin muotoon Korone. On ehdotettu, että kaupunki olisi saatettu perustaa Asinen ja Mothonen alueiden erottamiseksi Spartasta.

Pausaniaan mukaan Korone oli rakennettu samalle paikalle, jossa sijaitsi aiemmin Homeroksen mainitsema Aipeia. Toiset taas liittivät Koronen Homeroksen Pedasokseen. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Korōnaeus (Κορωναεύς), Korōneus (Κορωνεύς), Korōnyieus (Κορωνυιεύς) ja Korōnaios (Κορωναῖος).

Korone kuului Akhaian liittoon. Siksi sen satamaa kutsuttiin joskus akhaialaisten satamaksi. Liviuksen mukaan Filopoimen joutui vangiksi ollessaan matkalla vapauttamaan Koronea, ja hänet surmattiin Messenessä seuraavana päivänä. Plutarkhos tosin kertoo, että Filopoimen joutui vangiksi ollessaan matkalla kohti Kolonista, mutta Liviuksen kertomusta on pidetty todennäköisempänä. Korone löi omaa rahaa ainakin noin vuosina 100–50 eaa. Rahoissa oli kirjoitus ΑΧΑΙΩΝ ΚΟΡΩΝΑΙΩΝ, Akhaiōn Korōnaiōn.

Nykyinen Korónin kaupunki sijaitsee antiikin Koronesta etelään, ja on perustettu antiikin ajan Asinen kaupungin paikalle. Tämä johtuu siitä, että Koronen asukkaat muuttivat jossakin vaiheessa autioiksi jääneelle Asinen paikalle ja veivät mukanaan entisen nimensä.

Rakennukset ja löydökset

Koronen kaupunki oli ympäröity muurilla, joka oli kaksi kilometriä pitkä ja 1,5 metriä paksu. Kaupungin akropoliilla on näkyvissä muurien jäännöksiä. Kukkulan laidoilla on julkisten ja yksityisten rakennusten jäänteitä myöhäiseltä klassiselta varhaiselle bysanttilaiselle kaudelle. Joissakin taloissa on ollut mosaiikkilattiat.

Pausaniaan mukaan akropoliilla oli Athenen pronssipatsas, joka piti lintua kädessään. Jumalatar toimi kaupungin suojelijana, koska häntä palvottiin myös Koroneiassa. Kaupungin agoralla oli patsas Zeus Soterille kuten Messenessä. Alakaupungissa oli myös Artemis Paidotrofoksen (Lastenhoitajan), Dionysoksen ja Asklepioksen temppelit. Pausaniaan mukaan kaupungissa oli sen perustajalle Epimelideelle omistettu heroon.

Akropoliin koillispuolelta on löydetty doorilaisia kapiteeleja, jotka ovat mahdollisesti peräisin pienestä temppelistä. Nykyisen kylän läheltä on löydetty myös kylpylän ja akveduktin jäänteet. Osa sataman aallonmurtajasta on yhä nähtävissä ulottumassa mereen. Kaupungin löydöksiin lukeutuu myös roomalaisaikaisia hautoja, sarkofageja, piirtokirjoituksia ja veistoksia.

Noin kymmenen kilometriä kaupungista luoteeseen on löydetty roomalaisten kylpylöiden jäänteitä. Kahdeksankymmentä stadionmittaa eli noin 15 kilometriä Koronesta etelään, lähellä rannikkoa, sijaitsi Apollon Korythokselle omistettu temppeli. Sen sijainnin osoittavat todennäköisesti eräät jäänteet Ágios Ilíasin kukkulalla lähellä merta.

Kaupungista tehdyt esinelöydöt ovat Messenian arkeologisessa museossa.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”316. Korone”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”KORONI (Petalidi) Messenia, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Smith, William: ”Corone”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ Korone Pleiades. Viitattu 20.10.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Korone (Messenia) 37 Petalidi - Κορώνη ToposText. Viitattu 20.10.2025. (englanniksi)
  6. ↑ ”58 B4 Korone”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ Strabon: Geografika 8.4.5–6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.5 s. 7; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.16.8..
  8. 1 2 3 4 Ancient Korone (Petalidi) Ephorate of Antiquities of Messenia. Viitattu 20.10.2025. (englanniksi)
  9. ↑ Homeros: Ilias 9.152; Pausanias: Kreikan kuvaus 4.34.5.
  10. ↑ Homeros: Ilias 9.141, 9.283; Strabon: Geografika 8.4.5.
  11. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 4.34.
  12. ↑ Livius: Rooman synty 39.49.
  13. ↑ Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Filopoimen 18.
  14. ↑ Korone Numista. Viitattu 20.10.2025. (englanniksi)
  15. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 4.34.5.