Türkmenbaşy

Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Sen itäpuolella sijaitsevasta samannimisestä taajamasta ja Türkmenbaşyn piirikunnasta on eri artikkelit. Türkmenbaşy on myös presidentti Saparmurat Nijazovin arvonimi.
Türkmenbaşy
Näkymä kaupunkiin.
Näkymä kaupunkiin.

Türkmenbaşy

Koordinaatit: 40°0′22″N, 52°59′38″E
Valtio Turkmenistan
Maakunta Balkanin maakunta
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi kaupunki
Väkiluku (2022) 91 745
Rautatieasema.
Türkmenbaşyn satamaa.

Türkmenbaşy on kaupunki Balkanin maakunnassa Turkmenistanissa. Se sijaitsee Kaspianmeren Türkmenbaşynlahden pohjoisrannalla 600 kilometriä maan pääkaupungista Aşgabatista luoteeseen. Türkmenbaşy on tärkeä satamakaupunki ja öljyteollisuuden keskus. Vuoden 2022 väestönlaskennan mukaan siellä oli 91 745 asukasta.

Historia

Kaupungin entinen venäjänkielinen nimitys Krasnovodsk (turkmeeniksi Krasnowodsk) perustuu sen eteläpuolella olevan hiekkaisen saaren nimeen Gyzylsuw (”Punainen vesi”). Pietari I:n lähettämät ruhtinas Aleksandr Bekovitš-Tšerkasskin joukot perustivat sinne vuonna 1716 linnakkeen, joka sittemmin hylättiin. Kenraali Nikolai Stoletovin johtamat venäläiset rakensivat vuonna 1869 uuden linnoituksen Şagadam-nimiseen paikkaan, jolle myös annettiin nimi Krasnowodsk.

Krasnowodskista tuli kaupunki vuonna 1874 ja Taka-Kaspian alueeseen kuuluneen kihlakunnan keskus vuonna 1881. Sen taloudellinen kehitys alkoi kuitenkin vasta vuonna 1896, kun Taka-Kaspian rautatien lähtöasema siirrettiin sinne maanjäristyksen tuhoamasta Uzynadan satamasta.

Britannian armeija miehitti Krasnowodskin Venäjän sisällisodan aikana elokuussa 1918. Syyskuussa sen lähellä teloitettiin 26 Bakun komissaaria. Puna-armeija valtasi kaupungin helmikuussa 1920, minkä jälkeen koko Taka-Kaspia oli bolševikkien hallussa.

Krasnowodskista muodostui neuvostoaikana tärkeä teollisuuskeskus. Sen perinteinen erikoisala oli kalateollisuus, ja toisen maailmansodan aikana sinne perustettiin öljynjalostamo. Kaupunki oli Krasnowodskin alueen hallinnollinen keskus vuosina 1937–1947, 1952–1955 ja 1973–1988. Se sai nimen Türkmenbaşy presidentti Saparmyrat Nyýazowin arvonimen mukaan vuonna 1993.

Väestö

Kaupungin asukasluku kasvoi nopeasti varsinkin 1900-luvun alussa ja toisen maailmansodan jälkeen. Vuoden 2022 väestönlaskennan tuloksia ei pidetä luotettavina.

Asukasluvun kehitys

18971939195919891995
4 88223 26239 27258 85465 663

Vuonna 1897 Krasnowodskin asukkaista lähes kaksi kolmasosaa oli venäläisiä ja loput etupäässä persialaisia, armenialaisia, ukrainalaisia ja puolalaisia. Vuonna 1939 venäläisten osuus oli laskenut puoleen. Kazakkeja oli 17,7 ja turkmeeneja 10,5 prosenttia. Vuoden 1995 väestönlaskennan mukaan venäläisiä oli 32,8 prosenttia, turkmeeneja 27,6 prosenttia, kazakkeja 12,2 prosenttia, azereja 10,9 prosenttia ja armenialaisia 5,7 prosenttia. Venäläisten ja kazakkien osuus lienee sen jälkeen laskenut voimakkaasti.

Liikenne ja talous

Türkmenbaşyssa on Turkmenistanin tärkein satama, jonka kautta kulkee varsinkin öljyä ja öljytuotteita. Sieltä on lauttayhteys Bakuun. Kaupungista on maantie- ja rautatieyhteydet maakunnan pääkaupunkiin Balkanabatiin ja Turkmenistanin pääkaupunkiin Aşgabatiin. Türkmenbaşyssa on myös kansainvälinen lentoasema.

Türkmenbaşyn öljynjalostamon kapasiteetti on 7,5 miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa. Suuri osa sen tuotannosta menee vientiin. Kaupungissa on öljy- ja maakaasuteollisuuden toimintoja, laivanrakennus- ja korjaustelakoita, kala- ja muuta elintarviketeollisuutta, rakennustarvike- ja kevyttä teollisuutta sekä sotilaskohteita. Kahden sähkövoimalan yhteisteho on 675 megawattia.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet

Türkmenbaşy on rakennettu Kaspianmeren rantatasanteille, joiden taustan muodostavat jyrkät kalliorinteet. Sen nähtävyyksiin kuuluvat 1800-luvun lopussa pystytetty rautatieasema, ortodoksinen kirkko ja japanilaisten sotavankien 1940-luvun lopussa rakentama öljytyöläisten kulttuuripalatsi. Kaupungissa toimivat kotiseutumuseo ja lähistöllä sijaitsevan Hazarin luonnonpuiston luonnontieteellinen museo. Türkmenbaşyn länsipuolella sijaitsee Awazan matkailukeskus.

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. 1 2 3 The Caspian Sea Encyclopedia, s. 408. Heidelberg: Springer, 2010. ISBN 978-3-642-11523-3
  2. 1 2 Çaryýew, B. & Hudaýýarow, M.: Türkmenistanyň ykdysady we durmuş geografiýasy, s. 221. Aşgabat: Magtymguly adyndaky Türkmen döwlet uniwersiteti, 2010.
  3. ↑ Abazov, Rafis: Historical Dictionary of Turkmenistan, s. 157. Lanham: The Scarecrow Press, 2005. ISBN 0-8108-5362-0 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Itogi splošnoi perepisi naselenija i žilištšnogo fonda Turkmenistana 2022: 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija Gosudarstvennyi komitet Turkmenistana po statistike. Arkistoitu 29.5.2025. Viitattu 17.2.2026.
  5. 1 2 Ataniýazow, Soltanșa: Turkmenistanyň geografik atlarynyň düșündirișli sözlügi, s. 129–130, 192–193. Așgabat: Ylym, 1980.
  6. 1 2 Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 13, s. 332. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1973.
  7. 1 2 3 4 Turkmenbaši Bolšaja rossijskaja entsiklopedija 2004–2017. Viitattu 17.2.2026.
  8. 1 2 Sovetski Sojuz. Geografitšeskoje opisanije v 22 tomah. Turkmenistan, s. 134–140. Moskva: Mysl, 1969.
  9. ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 26, s. 346. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1977.
  10. ↑ Teper ”ne samaja malotšislennaja”: Turkmenistan objavil, tšto jego naselenije prevyšajet 7 millionov tšelovek Azattyk Azija. Viitattu 18.2.2026.
  11. ↑ ”Iz vozduha”. Perepis v Turkmenistane pokazyvajet prirost naselenija, no mnogije somnevajutsja Azattyk Azija. Viitattu 18.2.2026.
  12. ↑ Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 goda Demoskop Weekly. Viitattu 18.2.2026.
  13. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1939 g. Demoskop Weekly. Viitattu 18.2.2026.
  14. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Demoskop Weekly. Viitattu 3.3.2026.
  15. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Demoskop Weekly. Viitattu 18.2.2026.
  16. 1 2 Perepis naselenija Turkmenistana v 1995 godu Meteožurnal. Viitattu 18.2.2026.
  17. ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 1897 goda na territorii nynešnego Turkmenistana Meteožurnal. Viitattu 18.2.2026.
  18. ↑ Vsesojuznaja perepis naselenija 1939 goda v Turkmenistane Meteožurnal. Viitattu 18.2.2026.
  19. ↑ Ishod. S momenta raspada SSSR russkoje naselenije Turkmenistana sokratilos v razy Meteožurnal. Viitattu 18.2.2026.
  20. ↑ Kazahi v Turkmenistane. Emigratsija v Kazahstan Meteožurnal. Viitattu 18.2.2026.
  21. ↑ Çaryýew, B. & al.: Türkmenistanyň ykdysady we durmuş geografiýasy. Umumy orta bilim berýän mekdepleriň IX synpy üçin okuw kita by, s. 70. Aşgabat: Türkmen döwlet neşirýat gullugy, 2022.
  22. ↑ Brummell, Paul: Turkmenistan: The Bradt Travel Guide, s. 135–145. Chalfont St Peter: Bradt Travel Guides, 2005. ISBN 978-1-84162-144-9