 |
| Osa artikkelisarjaa |
| Kristinusko maittain |
|---|
 |
Tämä artikkeli kertoo kristinuskosta Albaniassa. Kristinusko on Albanian toiseksi suurin uskonto. Suurimmat kristilliset kirkkokunnat ovat katolinen kirkko (n. 10 % väestöstä) sekä ortodoksinen kirkko (6,8 % väestöstä). Albaniassa on tehty runsaasti myös evankelikaalista ja helluntailaista lähetystyötä.
Katolisten määrä Albaniassa on laskenut vuoden 2004 noin 235 000:sta ja 9,6 prosentista vuoteen 2011 mennessä noin 10,04 prosenttiin maan väestöstä. Albaniassa toimii kaksi katolista arkkihiippakuntaa, joiden alaisuudessa on yhteensä kolme hiippakuntaa ja apostolinen hallinto. Vahvinta kirkon kannatus oli Lezhën alueella, missä siihen kuului 72,38% väestöstä, ja Shkodërin alueella, missä osuus oli 47,19%. Katolisin paikkakunta oli Shkodërissä sijaitseva Shllak, missä katolisten osuus oli 99,11%.
Albanian ortodoksit elävät pääosin Albaniassa ja vähäisessä määrin diasporassa. Albanian suurin ortodoksinen kirkko on autokefaalinen Albanian ortodoksinen kirkko, jonka johtaja on Tiranan ja koko Albanian arkkipiispa. Vuodesta 1992 lähtien johtajana on toiminut metropoliitta Anastasios. Albanian ortodoksien keskus sijaitsee Tiranassa ja kirkkoon kuuluu noin 500 000 jäsentä.
Baptistista liikettä Albaniassa edustaa Albanian baptistiliitto. Baptistiliittoon kuului vuonna 2025 yhteensä 10 seurakuntaa ja sillä on 250 jäsentä.
Albania on historiallisesti ollut osa Rooman, Bysantin ja Ottomaanien valtakuntaa. Kristinuskon uskotaan tulleen Albanian alueelle jo apostoli Paavalin aikana, sillä uudessa testamentissa mainitaan käynti muiniaisessa Illyriassa. Albanian varhaiskristillisen ajan piispat osallistuivat alkukirkon kirkolliskokouksiiin. Rooman jakaudutttua vuonna 395 Albania oli pitkään osa Bysanttia ja kuului ortodoksisen uskon piiriin. Roomalaiskatoliset saapuivat Albanian alueelle 1200-luvulla. Osmaanit saapuivat alueelle 1300-luvulla ja tuhosivat albaniankielisen kirjallisuuden sekä kirjoitetun historian. Ensimmäinen Albanian katolisen kirkon kirkolliskokous pidettiin Shkodërissa vuonna 1703. Raamattu käännettiin albanian kielelle 1800-luvulla.
Maa itsenäistyi vuonna 1912 ja oli monarkia vuodesta 1924 vuoteen 1939, jolloin Italian fasistihallinto miehitti maan. Albanian kommunistinen puolue otti maan hallintaansa vuonna 1944 ja otti käyttöön yhden modernin historian ankarimmista kommunististisista diktatuureista. Enver Hoxhan aikana Albania julistettiin ateistiseksi valtioksi 1967 ja kaikki uskonnot kiellettiin. Monet ortodoksiset ja katoliset piispat sekä papit tapettiin tai vangittiin. Kaikki uskonnolliset järjestöt oli kiellettyjä vuoteen 1990 saakka.
Ortodoksiseen kirkkoon nimitettiin vuona 1992 kreikkalaissyntyinen piispa Anastasios. Ortodoksinen kirkko on rakentanut mmaahan muun muassa terveydenhuoltoa, sosiaaliapua ja pappiskoulutusta. Kirkko on kunnostanut myös vanhoja kirkkorakennuksia sekä rakentanut uusia.
Diktatuurin aikana Albanian kristittyihin ja muihin "luokkavihollisiin" kohdistettiin voimakkaita vainoja. Voimakkaimmat aallot olivat 1940-luvulla, 1960-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa. Katolinen kirkko on tutkinut sen pappeihin ja nunniin kohdistunutta vainoa. Esimerkiksi nunnia pakotettiin kävelemään kaduilla alasti. Myös raajojen hakkaamista irti on raportoitu. Vainoista kertoo myös papiston määrä: vuonna 1940 Albanian ortodoksikirkolla oli 440 pappia ja 91 diakonia, kun vuonna 1991 pappeja oli 12 ja diakoneja 3.