
Kromaatti-ioni (CrO42-) on anioni, joka syntyy kromihapon protolysoituessa dikromaatti-ionien lisäksi. Kromaatti-ioneita sisältäviä ioniyhdisteitä kutsutaan kromaateiksi. Useiden kromaattien väri on keltainen. Usein käytettyjä kromaattiyhdisteitä ovat muun muassa kaliumkromaatti (K2CrO4) ja keltaisena väriaineena käytetty lyijykromaatti (PbCrO4). Dikromaateissa on Cr2O72−-ioni, ja ne ovat väriltään voimakkaan oransseja.


Kromaatti-ionissa kromilla on sen korkein mahdollinen hapetusluku +VI, minkä takia kromaatit ovat voimakkaita hapettimia. Kromaatit korrosoivatkin voimakkaasti metalleja. Niitä voidaan kuitenkin käyttää myös korroosion estämiseen. Anodisina inhibiittoreina ne vaikuttavat anodilla tapahtuvaan sähkökemialliseen reaktioon sen nopeutta pienentävästi.
Vesiliuoksessa kromaatti-ionit sekä dikromaatti-ionit ovat tasapainossa.
Tasapainoa voidaan siirtää Le Châtelier’n periaatteen mukaisesti kromaatti-ionin puolelle nostamalla liuoksen pH:ta eli tekemällä liuoksesta emäksisempi. Vastaavasti tasapaino siirtyy dikromaatti-ionin puolelle pH:ta laskemalla eli tekemällä liuos happamaksi. Tasapaino riippuu myös liuosten konsentraatiosta.
Natriumkromaatti, kaliumkromaatti ja ammoniumkromaatti liukenevat veteen hyvin. Sen sijaan kromaattiyhdisteet, joissa on kationina raskasmetalli, lantanoidi tai maa-alkalimetalli ovat veteen vain hieman liukoisia.
Kromaatit ovat karsinogeenisia. Kromaatit ovat yksi yleisimmistä syöpäriskiä aiheuttavista aineista työpaikoilla . Kromaatit onkin Suomessa luokiteltu erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaviksi tekijöiksi. Kromaatit aiheuttavat myös helposti allergisia iho-oireita.