| Kultaposkiamatsoni | |
|---|---|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Papukaijat Psittacidae |
| Suku: | Amatsonit Amazona |
| Laji: | amazonica |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Amazona amazonica |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Kultaposkiamatsoni (Amazona amazonica) on eteläamerikkalainen papukaija. Sen elinympäristö käsittää mantereen pohjoisosan ja Amazonin altaan sekä Trinidad ja Tobagon. Lajin holotyypin kuvaili Carl von Linné Amazonilta 1766. Lajin vanha suomenkielinen kutsumanimi on aitoamatsoni. Lajlla on kaksi alalajia: A.a. amazonica ja A.a. tobagensis.


Kultaposkiamatsoni on vallan tyypillinen amatsoni: se on noin 31 senttimetriä pitkä nokasta lyhyen pyrstön päähän ja se painaa noin 300-470 grammaa.
Väriltään laji on suurimmaksi osaksi vihreä. Sen päässä on kullankeltaiset posket eli alue nokan peielessäja silmän alapuolella. Sinisen määrä otsalla vaihtelee: osalla on kokonaan sininen otsa, toisilla pelkkä viiru silmästä silmään, jättäen otsan keltavalkoiseksi. Englanninkielisen lajinimen, orange-winged amazon mukaan lajilla on oranssi siipipeili, joka näkyy parhaiten siipien ollessa levitettyinä.
Kultaposkiamatsoni muistuttaa ulkonäöltään siniotsa-amatsonia. Kultaposkiamatsonilla on kuitenkin siniotsa-amatsoniin verrattuna aina kullankeltaiset poskilaikut ja kaksivärinen nokka.
Kultaposkiamatsoni on yksi yleisimmistä lemmikkiamatsonilajeista länsimaissa. Suomessakin on ollut kasvatustoimintaa, jonka vuoksi laji on täällä yleisimpiä lemmikkiamatsoneja siniotsa-amatsonin ohella.
Kultaposkiamatsonin hoito ei eroa juuri lemmikkilintujen perushoidosta. Voidakseen hyvin se tarvitsee omanlajisen tai vähintään samaa sukua olevan lintutoverin, runsaasti tilaa, lajityypillisiä tarpeita tyydyttävän ruokavalion, riittävästi virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa.
Kultaposkiamatsoni ei ole tunnettu puhujanlahjoistaan, vaikka sekin voi oppia puhumaan ja matkimaan. Sitä ei pidetä niin aggressiivisuuteen taipuvaisena kuin joitain muita amatsonilajeja, kuten siniotsa-, keltapää- tai keltaniska-amatsonia.
Laji kuuluu CITES II/B-liitteeseen, jonka vuoksi lajilla kauppaa käytäessä on yksilöllä oltava vähintään lintuun liitettävä alkuperätodistus. Myös lajia pesittäessä on molemmilla vanhemmilla oltava alkuperätodistukset.