| Sonja | |
|---|---|
| Norjan kuningatar | |
|
Kuningatar vuonna 2025. | |
| Norjan kuningatar | |
| Valtakausi | 17. tammikuuta 1991 – 28. elokuuta 2026 |
| Edeltäjä | kuningatar Maud |
| Seuraaja | kuningatar Mette-Marit |
| Syntynyt |
Sonja Haraldsen 4. heinäkuuta 1937 Oslo, Norja |
| Puoliso | Harald V ( 1968; 2026) |
| Lapset |
Märtha Louise (s. 1971) Haakon VIII (s. 1973) |
| Isä | Karl August Haraldsen |
| Äiti | Dagny Haraldsen |
| Uskonto | Norjan kirkko |
Kuningatar Sonja, synt. Sonja Haraldsen; (s. 4. heinäkuuta 1937 Oslo) on Norjan kuningataräiti ja kuningas Harald V:n leski.
Taustaltaan Sonja on norjalaisen liikemiehen tytär, tavallista porvarillista syntyperää. Hänen vanhempansa olivat Karl August Haraldsen ja Dagny Haraldsen, jotka omistivat vaateliikkeen. Perhe rakensi talon Oslon Vinderenin kaupunginosaan vuonna 1935, ja Sonja asui siellä suurimman osan elämästään ennen kuin tapasi tulevan puolisonsa. Talo avattiin yleisölle kuningasparin kultahääpäivänä vuonna 2018.
Sonjalla oli kolme sisarusta: yksi sisar ja kaksi veljeä. Perheen lapsista vanhin, Karl Hermann katosi veneonnettomuudessa ja julistettiin kuolleeksi ennen Sonjan syntymää. Vuonna 1970 sisar Gry ajautui itsemurhaan. Sonja on kertonut tämän vaivanneen häntä erityisen paljon, koska oli tuolloin jo tunnettu henkilö norjalaisessa mediassa kruununprinssin puolisona.
Sonja opiskeli vaatturiksi ja pukuompelijaksi Oslon ammattikoulussa vuosina 1954–1955. Hän täydensi opintojaan Sveitsissä, jossa hän vuonna 1957 suoritti diplomin École Professionnelle des Jeunes Filles -koulusta Lausannessa, jossa hän opiskeli kirjanpitoa, muotisuunnittelua ja yhteiskuntatieteitä. Vuonna 1961 Sonja Haraldsen suoritti yliopistokelpoisuuteen oikeuttavat kokeet yksityisoppilaana Bjørknesin yksityiskoulun englanninkielisellä linjalla.
Hän opiskeli vuosina 1964–1971 ranskaa, englantia ja taidehistoriaa Oslon yliopistossa, josta hän valmistui kandidaatiksi. Hän on myös auktorisoitu hiihdonopettaja.

Norjassa suhtauduttiin ristiriitaisesti Sonjan ja silloisen kruununprinssi Haraldin romanssiin Sonjan porvarillisen syntyperän vuoksi. Sonja ja Harald tapasivat yhteisten ystäviensä juhlissa vuonna 1959. Pari seurusteli yhdeksän vuotta salaa, sillä kuningas Olavi etsi pojalleen puolisoa Tanskan kuningashuoneesta, Schleswig-Holsteinin herttuasuvusta tai jopa Oldenburgin suurherttuallisesta suvusta. Kuninkaan mielestä Norjan kansa ei ollut valmis porvarillisesta taustasta tulevalle kuningattarelle.
Viisi vuotta suhteen alkamisen jälkeen kuningas Olavi meni niin pitkälle, että julkaisi tiedotteen, jossa selvennettiin, ettei kruununprinssi menisi naimisiin tavallisen kansalaisen kanssa – asia, jota kuningas Harald kuvaili vuosia myöhemmin ”iskuksi kasvoja vasten”.
Lopulta kruununprinssi Harald uhkasi 30-vuotispäiviensä jälkeen keväällä 1967 (Sonja ei saanut kutsua juhliin) isälleen kuningas Olaville jäädä kokonaan naimattomaksi sekä hylätä ainoana kruununperillisenä oikeutensa kruunuun, jollei pari saisi mennä naimisiin.
Kuningas Olavi neuvotteli asiasta Norjan hallituksen kanssa. Yli vuosi tämän jälkeen Sonja ja Harald kihlautuivat 19. maaliskuuta 1968 ja avioituivat 29. elokuuta 1968 Oslon tuomiokirkossa. Avioliitto kesti lähes päivälleen 58 vuotta aina Haraldin kuolemaan 28. elokuuta 2026 asti. Sonja oli ensimmäinen porvaristaustainen nainen nykyajalla, joka avioitui eurooppalaisen kruununperijän kanssa.
Kuningas Olavin ja kruununprinsessan välit olivat viileät, eikä tämä saanut käyttöönsä sihteeriä tai omaa työhuonetta palatsista. Kuningatar Sonja on kertonut haastatteluissa, että Norjan hovi oli vahvasti miesvaltainen ja että alkuvuodet olivat vaikeita.
Heille syntyi kaksi lasta: prinsessa Märtha Louise (s. 1971) ja kuningas Haakon VIII (s. 1973). Ajalle poikkeuksellisesti Harald oli mukana synnytyksissä.
Lapsenlapsia heillä on viisi: Ingrid Alexandra (s. 2004), Sverre Magnus (s. 2005), Maud Angelica Behn (s. 2003), Leah Isadora Behn (s. 2005) ja Emma Tallulah Behn (s. 2008).

Kuningas Olavi V:n kuoltua 17. tammikuuta 1991 Sonjasta tuli Norjan ensimmäinen kuningatar 52 vuoteen. Kuningatar Sonja oli kuningas Harald V:n mukana, kun tämä vannoi perustuslain noudattamisvalan Stortingetille 21. tammikuuta 1991.
Kuningas Haakon VII:n valtakaudella hänen puolisonsa kuningatar Maud oli kuollut vuonna 1938, ja kruununprinssi Olavin puoliso kruununprinsessa Märtha oli kuollut vuonna 1954, kolme vuotta ennen kuin Olavista tuli kuningas. Kyseessä oli myös ensimmäinen kerta 69 vuoteen, kun norjalainen kuningatar oli läsnä suurkäräjillä. Kuninkaan valtaannousun jälkeen Sonja seurasi kuningasta suurkäräjien syysistuntokauden virallisiin avajaisiin ja valtaistuinpuheen lukemiseen.
Oman toiveensa mukaisesti Sonja ja Harald siunattiin virkaansa Nidarosin tuomiokirkossa Trondheimissa 23. kesäkuuta 1991.Vihkimisen jälkeen he tekivät kymmenen päivää kestäneen kiertueen Etelä-Norjassa. Vuonna 1992 koko kuningasperhe teki 22-päiväisen kiertueen Norjan neljässä pohjoisimmassa läänissä.
Sonja seurasi Haraldia virallisilla valtiovierailuilla ulkomailla. Hän toimi emäntänä, kun vieraiden valtioiden päämiehet tekivät virallisen vierailun Norjaan.
Vuonna 2005 Sonjasta tuli ensimmäinen kuningatar, joka on vieraillut Etelämantereella. Hän oli paikalla vihkimässä käyttöön norjalaisen Troll-tutkimusaseman maan hallinnoimalla Etelämantereen alueella, Kuningatar Maudin maalla. Sonja saapui paikalle Norjan ilmavoimien C-130H Hercules -kuljetuskoneella ja laskeutui Trollin lentokentälle.
Sonjasta on kirjoitettu kirja Norges førstedamer ("Norjan ensimmäinen nainen"). Lokakuussa 2012 ilmestyi Gyldendalin julkaisema kirja Dronningen.
Vuosina 1987–1990 kuningatar Sonja toimi Norjan Punaisen Ristin varapuheenjohtajana.
Norjan puolustusvoimissa Sonjan sotilasarvo on prikaatikenraali. Vuonna 2014 keskustelunaiheeksi nousi kuningattaren korottaminen myös amiraalikuntaan, kun opistopäälliköksi nouseva Louise Dedichen piti ylentää kontra-amiraaliksi.
Kuningatar Sonja on kiinnostunut luonnosta, ulkoilusta ja ympäristöstä. Hänen mukaansa on nimetty useita vaellus- ja luontoreittejä, ja hän on Norjan vaellusyhdistyksen kunniajäsen.
Kuningatar Sonja suhtautuu intohimoisesti taiteeseen ja kulttuuriin. Hän on kerännyt taidetta aktiivisesti nuoruudestaan lähtien ja toimii myös itse taiteilijana työskennellen erityisesti grafiikan ja keramiikan parissa. Hän puolustaa vahvasti kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä perinteistä käsityötaitoa.
Kuningas Haraldin kuoltua vuonna 2026 ja poika Haakon VIII:n noustua kuninkaaksi Sonjasta tuli kuningataräiti.
| Norjan kuningasperhe |
|---|
Kuningattarelle on myönnetty seuraavat ulkomaiset kunniamerkit:
Lähde: