Kuparikloridi

Kuparikloridi
Tunnisteet
CAS-numero	7447-39-4
PubChem CID	24014 ja 169664
Ominaisuudet
Molekyylikaava	CuCl2
Moolimassa	134,45 g/mol
Ulkomuoto	kidevedettömänä ruskea kiteinen aine, kidevedellisenä sinivihreitä kiteitä
Sulamispiste	620 °C
Kiehumispiste	993 °C (hajoaa)
Tiheys	3,3862 g/cm3
Liukoisuus veteen	706 g/l (0 °C, kidevedetön) ; 1 104 g/l (0 °C, dihydraatti)
	Infobox OK

Kuparikloridi eli kupari(II)kloridi tai kuprikloridi (CuCl₂) on kupari- ja kloridi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään kemianteollisuudessa katalyyttinä, väriaineena, päällystettäessä metalleja elektrolyyttisesti kuparilla ja eräissä muissa sovellutuksissa.

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa kuparikloridi on kidevedettömänä kellertävänruskeaa kiteistä ainetta. Yhdiste on hygroskooppista ainetta ja muodostaa kidevedellisen dihydraatin (CuCl₂ · 2H₂O). Kupariklorididihydraatti on väriltään sinertävänvihreää. Kiinteässä olomuodossa kuparikloridi on rakenteeltaan polymeerimäinen, ja jokainen kupari-ioni on sitoutunut neljään kloridi-ioniin ja jokainen kloridi-ioni on sitoutunut kahteen kupari-ioniin. Kuparikloridi liukenee runsaasti veteen sekä eräisiin orgaanisiin liuottimiin, kuten alkoholeihin, asetoniin ja pyridiiniin. Monien muiden kupariyhdisteiden tavoin kuparikloridi on Lewis-happo ja muodostaa kompleksi-ioneja muun muassa kloridi-ionien kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi triklorokupraatti(II)- ([CuCl₃]^-) ja tetraklorokupraatti(II)-ionit ([CuCl₄]^2-). Kuumennettaessa kuparikloridia yli sen sulamispisteen yhdiste alkaa hajota kupari(I)kloridiksi.

Valmistus

Kuparikloridia voidaan valmistaa teollisuudessa klooraamalla kuparia kuuman kloorin vesiliuoksen avulla. Muita tapoja ovat vetykloridin reaktio emäksisen kupariyhdisteen, kuten kupari(II)oksidin, kuparihydroksidin tai kuparikarbonaatin kanssa. Näin saadaan pääasiassa kuparikloridin dihydraattia, josta voidaan poistaa kidevesi kuumentamalla yhdistettä 100–150 °C:n lämpötilaan.

Käyttö

Kuparikloridia käytetään katalyyttinä useissa orgaanisen kemian reaktioissa, esimerkiksi valmistettaessa vinyylikloridia ja 1,2-dikloorietaania. Muita yhdisteiden käyttökohteita ovat lasin värjäys vihreäksi, apuaineena tekstiilien värjäyksessä, puun lahoamisenestoaineena, desinfiointiaineena vedenkäsittelyssä, öljynjalostuksessa raakaöljyn puhdistuksessa, metallien, kuten alumiinin, päällystämiseen kuparilla elektrolyyttisesti ja muiden kupariyhdisteiden, kuten kuparioksikloridin, valmistamiseen. Pyrotekniikassa esimerkiksi ilotulitteissa kuparikloridi saa aikaan vihreän värin.

Lähteet

1 2 3 4 5 6 7 8 Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 245. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
1 2 3 4 H. Wayne Richardson: Copper Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 11.5.2014
1 2 3 4 H. Wayne Richardson: Copper compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 11.5.2014
↑ Wiberg, E., Wiberg, N. & Holleman, A. F.: Inorganic chemistry, s. 1261. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 11.5.2014. (englanniksi)

Aiheesta muualla

PubChem: Cupricchloride (englanniksi)
DrugBank: Cupric Chloride (englanniksi)

[karamaki-1] 1 2 3 4 5 6 7 8 Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 245. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3

[kirk-othmer-2] 1 2 3 4 H. Wayne Richardson: Copper Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 11.5.2014

[ullmann-3] 1 2 3 4 H. Wayne Richardson: Copper compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 11.5.2014

[inorganic-4] Wiberg, E., Wiberg, N. & Holleman, A. F.: Inorganic chemistry, s. 1261. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 11.5.2014. (englanniksi)