Kuparioksikloridi

Kuparioksikloridi
Tunnisteet
CAS-numero 1332-65-6
PubChem CID 11969527
Ominaisuudet
Molekyylikaava Cu2(OH)3Cl
Moolimassa 213,574 g/mol
Ulkomuoto vihreä kiteinen aine
Tiheys 3,72–3,76 g/cm3
Liukoisuus veteen ei liukene

Kuparioksikloridi eli dikuparikloriditrihydroksidi (Cu2(OH)3Cl) on kupari-, kloridi- ja hydroksidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Luonnossa sitä esiintyy atakamiitti- ja paratakamiittimineraaleina. Yhdistettä käytetään muun muassa väriaineena ja fungisidina.

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa kuparioksikloridi on vihreää ja veteen liukenematonta kiteistä ainetta. Happoihin se sen sijaan liukenee ja syanidi- ja ammoniakkiliuokset liuottavat sitä muodostaen komplekseja. Emäksisten vesiliuosten vaikutuksesta siitä muodostuu kuparihydroksidia. Kuumennettaessa kuparioksikloridia yli 200 °C:n lämpötilaan se hajoaa kupari(II)oksidiksi.

Valmistus

Kuparioksikloridia voidaan valmistaa kupari(I)kloridin natriumkloridia sisältävästä vesiliuoksesta kuumentamalla 60–90 °C:n lämpötilaan ilman hapen toimiessa hapettimena. Toinen tapa on kuparikloridin ja kuparihydroksidin välinen reaktio.

12 CuCl + 3 O2 + 6 H2O → 4 Cu2(OH)3Cl + 4 CuCl2

Käyttö

Kuparioksikloridin tärkein käyttökohde on kasvinviljelyssä lehdille levitettävänä fungisidina. Sitä käytetään muun muassa kasviksien, perunoiden, viinirypäleiden ja koristekasvien viljelyssä fungisidina. Yhdistettä voidaan käyttää myös vihreänä väriaineena.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 Karamäki, E. M.: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 245. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3
  2. 1 2 3 4 5 H. Wayne Richardson: Copper compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 9.12.2015
  3. 1 2 3 H. Wayne Richardson:Copper Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2003. Viitattu 9.12.2015
  4. 1 2 3 Scott, T. & Eagleson, M.: Concise encyclopedia chemistry, s. 267. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 9.12.2015. (englanniksi)
  5. ↑ Pohanish, R. P.: Sittig's Handbook of Pesticides and Agricultural Chemicals, s. 242–243. William Andrew, 2014. ISBN 978-1455731480 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 9.12.2015. (englanniksi)