Lassila

Tämä artikkeli kertoo Helsingin kaupunginosasta. Katso muista merkityksistä Lassila (täsmennyssivu).
Lassila
Lassas
Kaupungin kartta, jossa Lassila korostettuna (punaisella) Haagan kaupunginosassa (vaaleanpunaisella). Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Lassila korostettuna (punaisella) Haagan kaupunginosassa (vaaleanpunaisella).
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Peruspiiri Haaga
Kaupunginosa Haaga
Osa-alue nro 294
Pinta-ala 1,04 km² 
Väkiluku 4 621 (31.12.2024)
Väestötiheys 4 443 as./km²
Työpaikkoja 2 044 kpl   (31.12.2022)
Pienalueiden lkm. 1
Postinumero 00440
Naapurialueet Kannelmäki, Pirkkola, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga, Pitäjänmäen yritysalue, Marttila, Reimarla

Lassila (ruots. Lassas) on pääosin 1980- ja 1990-luvuilla rakennettu noin 4 600 asukkaan osa-alue Haagan kaupunginosassa Länsi-Helsingissä.

Pohjoisesta Lassilaa rajaa Kehä I, jonka toisella puolella on Kannelmäki. Idässä raja kulkee Hämeenlinnanväylässä. Etelänaapureina ovat Pohjois- ja Etelä-Haaga. Lännessä Lassilan rajan määräävät Vihdintie ja alueen pohjoisosissa puistoalueen keskellä kulkeva Vantaanjoen aiempi uoma nimeltään Mätäjoki. Lassilan postinumero on 00440.

1970-luvulla valmistuneen, Lassilassa sijaitsevan Pohjois-Haagan rautatieaseman läheisyydessä on liikekeskustan tapainen alue, jossa on ruokakauppoja, apteekki, kuntosali ja muita liikkeitä. Nimestään huolimatta myös Pohjois-Haagan kirjasto sijaitsee Lassilassa. Yleisestikin alueella on varsin runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lassilan koillisosassa Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän kulmassa on suuria toimistorakennuksia, kuten entinen Tiedon ja nykyinen Veikkauksen pääkonttori. Joulukuun 2022 lopussa Lassilassa oli noin 2 000 työpaikkaa.

Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoaa Lassilan liikuntapuisto, jossa kesäisin pelataan useita nuorten jalkapallo-otteluita sekä talvisin jääkiekko-otteluita. Kesällä on myös mahdollista pelata tennistä ja koripalloa liikuntapuiston alueella. Ulkoilijat pääsevät Pirkkolaan ja Keskuspuistoon Hämeenlinnanväylän toiselle puolelle.

Lassilasta on yhteys Helsingin keskustaan Kehärataa kulkevalla I- tai P-junalla.

Historiaa

Lassilaan, silloiseen Laurinmäkeen rakennettiin 1940-luvulla omakotialue pika-asutuslain nojalla. Tontit luovutettiin sotaveteraaneille, sotaleskille ja -orvoille. Talot rakennettiin melko suurille tonteille, ja Ruotsin valtio tuki rahallisesti näiden talojen rakentamista. Myöhemmin alueelle rakennettiin vielä lisää omakotitaloja. Vantaankosken radan valmistumisen myötä Lassilan ilme muuttui täysin, kun vanha omakotiasutus purettiin uusien taloryhmien tieltä 1970-luvun lopulla.

Kaupintien varrella sijainneen lassilalaisen omakotitalon pihalta löytyi 1960-luvulla muinaislöytöpaikka. Arkeologiset tutkimukset paikalla suoritettiin vuonna 1973 ennen sen jäämistä tietöiden alle. Kaivauksissa löydettiin saviastioiden palasia, kvartsiesineitä, pieniä kaapimia ja hiottuja kiviä. Kyseisen asuinpaikan – pinta-alaltaan noin 90 neliömetriä – iäksi arvioitiin esinelöytöjen perusteella 5 000–6 000 vuotta. Todennäköisesti tämä asuinpaikka oli käytössä vain lyhyen ajan tai kausiluonteisesti.

1970- ja 1980-luvulla erityisesti Kaupintien varteen rakennettiin monia suuryritysten toimistorakennuksia. Kaupintie 3:n toimistokolossi oli alun perin Pöyryn insinööritoimiston ja sitten Postipankin ja sen seuraajien Leonian, Sampo-pankin ja Danske Bankin käytössä. 1990-luvun puolivälissä Lassilassa toimivat myös muun muassa Yrittäjäin Fennia (Hopeatie 2), Oy Lohja Ab ja Valitut Palat (Sentnerikuja 3). Postipankille vuonna 1992 valmistunut, Bruno Eratin piirtämä toimistotalo Lassilanlinna (Sentnerikuja 2) muutetaan 2020-luvun puolivälissä Kojamon vuokra-asunnoiksi. Myös asemanseudun jyrkkäkulmaisista pulpettikatoistaan tunnettuja punatiilisiä toimistotaloja on muutettu osin asuinkäyttöön, ja alueen korkeinta rakennusta Hopeatie 2:ssa (ent. Fennian pääkonttori) kaavaillaan korvattavaksi uudella, sitäkin korkeammalla asuinkerrostalolla.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Helsinki alueittain 2019, s. 66–69. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISSN 2323-4539 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 8.9.2021.
  2. ↑ 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 6.8.2025.
  3. 1 2 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 6.8.2025.
  4. ↑ Helsingin karttapalvelu (Aluejaot) Helsingin kaupunki. Viitattu 8.5.2026.
  5. 1 2 Helsinki alueittain 2011 (Haagasta ja siihen osa-alueena kuuluvasta Lassilasta sivuilla 63-67) pdf. 2012. Helsingin kaupunki, hel.fi. Arkistoitu 26.3.2012. Viitattu 1.7.2012.
  6. ↑ Helsingin karttapalvelu (Aineistot > Aluejaot > Osa-alueet) Helsingin kaupunki. Viitattu 8.9.2021.
  7. ↑ Oittinen & Tepponen 1989 s. 12.
  8. ↑ Oittinen & Tepponen 1989 s. 18–19.
  9. ↑ Oittinen & Tepponen 1989 s. 61–62.
  10. ↑ Pöyry myi toimitalonsa. Helsingin Sanomat, 24.12.1987, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
  11. ↑ Hämäläinen, Unto: Lassila on lasten kylä. Helsingin Sanomat, 8.9.1995. Näköislehti (maksullinen).
  12. ↑ Takala, Sami: Hulppea pankkitalo muuttuu asunnoiksi Helsingissä Helsingin Sanomat. 17.10.2025. Viitattu 17.10.2025.
  13. ↑ Kaupintie 16 Hopeatie 1 B sato.fi. Viitattu 17.10.2025.
  14. ↑ Asemakaavan selostus, Hopeatie 2, kaupunginosa 29. Haaga 2025. Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Asemakaavoitus. Viitattu 25.10.2025.

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.