Maunula

Tämä artikkeli käsittelee Helsingin osa-aluetta. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Maunula
Månsas
Kaupungin kartta, jossa Maunula korostettuna (punaisella) Oulunkylän kaupunginosassa (vaaleanpunaisella). Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Maunula korostettuna (punaisella) Oulunkylän kaupunginosassa (vaaleanpunaisella).
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Pohjoinen suurpiiri
Peruspiiri Maunula
Kaupunginosa Oulunkylä
Osa-alue nro 282
Peruspiiri nro 401
Pinta-ala 1,23 km² 
Väkiluku 7 651 (31.12.2024)
Väestötiheys 6 220 as./km²
Työpaikkoja 1 201 kpl   (31.12.2022)
Osa-alueet Maunula, Maunulanpuisto, Metsälä, Pirkkola
Pienalueiden lkm. 3
Postinumero 00630
Naapurialueet Länsi-Pakila, Patola, Metsälä, Maunulanpuisto, Pirkkola
Maunulan peruspiiri korostettuna Helsingin kartalla. Siihen kuuluvat itse Maunulan osa-alueen lisäksi myös Maunulanpuisto, Metsälä ja Pirkkola.

Maunula (ruots. Månsas) on Helsingin 28. kaupunginosaan eli Oulunkylään kuuluva osa-alue. Helsingin palvelujaotuksessa Maunula on yksi Pohjoisen suurpiirin peruspiiri tai sen osa-alue; samaan Maunulan peruspiiriin kuuluvat myös Pirkkola, Metsälä ja Maunulanpuisto.

Maantieteellisesti Maunulan lähiö alkaa lännessä Keskuspuiston itäpuolelta. Pohjoisraja kulkee Pirkkolantietä ja itäosissa Suursuon viheralueen pohjoisreunaa pitkin. Idässä Maunula rajoittuu Tuusulanväylään. Etelässä naapurina on Metsälä pienen viherkaistan takana ja lännessä Haaga.

Historiaa

Maunula on rakennettu Oulunkylän kartanon maille vuodesta 1946 lähtien. Kerrostaloista pääosa kohosi 1950–1970-luvuilla.

Nimi Maunula (ruots. Månsas) on peräisin Monsaksen tilasta. Osa Monsaksen maista sijaitsi Maunulan alueella. Monsaksen tilan päärakennus tosin sijaitsi ja sijaitsee edelleen Oulunkylän Patolassa.

Maunula oli aiemmin osa Oulunkylän kuntaa, joka oli erotettu Helsingin maalaiskunnasta vuonna 1921. Maunulan alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Alue oli läntistä huvila-aluetta lukuun ottamatta rakentamaton. Alueen asemakaava vahvistettiin 1958. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1949 alueen pohjoisosasta, jonne nousi Puu-Maunula. Maunulasta oli tarkoitus rakentaa huvilakaupunki Oulunkylän tapaan, mutta asuntopulan takia rakentamista tehostettiin. Maunulasta tuli Oulunkylän kaupunginosan osa-alue vuonna 1959.

Puutaloalueen suunnitteli Viljo Revell. Hän laati neljä talotyyppiä, joista kahta käytettiin alueen toteuttamisessa. Alueelle oli tarkoitus rakentaa 113 taloa, mutta 1946–1947 niitä rakennettiin vain 37 kappaletta. Puurakentamista suosittiin tiilipulan takia. Talot kuitenkin purettiin 1970-luvun alkuun mennessä.

Maunulan Kansanasuntoja päästiin rakentamaan, kun eduskunta sääti 1949 arava-lait. Vuoteen 1953 mennessä valmistui kolme korttelia väljästi luontoon sijoitettuja rakennuksia. Metsäpurontien varteen rakennetuista taloista tuli melko yksinkertaisia punatiilisiä, satulakattoisia, kolmikerroksisia kerrostaloja. Viimeisimpinä toteutetut kansanasunnot poikkesivat hieman edellisistä, sillä niissä Revell otti käyttöön betonilaatat julkisivumateriaalina eikä sisäänkäyntien päälle rakennettu lippaa. Rakennusten alakerroksiin sijoitettiin suuri-ikkunaisia myymälätiloja.

1953 alueelle valmistui kuutiomainen, nauhaikkunallinen saunapesula, josta tuli suosittu Maunulan ja lähiseudun asukkaiden keskuudessa. Se sai lempinimen Saunabaari.

Rakentaminen jatkui kiivaana läpi 1950- ja 1960-luvun, mutta asemakaavallisesti väljänä ja alueen profiilia noudattaen. 1970-luvulla puutaloalue purettiin tasakattoisten kerrostalojen tieltä.

Maunula tunnetaan entisenä ongelmalähiönä, jonka kautta kovat huumeet rantautuivat 1970-luvulla Suomeen.

Maunulaa vuonna 1954.
Maunulan puutaloja vuonna 1967.

Maunula asuinalueena

Maunulan nykyinen asutus on alkanut Metsälän ja Suursuon huvilarakentamisesta vuosisadan vaihteessa. Maunulan puutaloalue alkoi muuttua viisikymmenluvulla luonnonläheiseksi kerrostaloalueeksi. Sen jälkeen Maunulan asuntokuntarakenne ja asukasmäärä ovat muuttuneet vuosien saatossa huomattavasti.

Maunulassa oli enimmillään noin 12 000 asukasta, mutta asumisväljyyden kasvaessa väkiluku on pienentynyt. Vuonna 2024 asukkaita oli noin 7 700 ja työpaikkoja alue tarjosi noin 1200 hengelle vuonna 2022.

Viime vuosina Maunulan keskustaan on täydennysrakennettu vanhan puretun ostoskeskuksen tilalle uusia asuintaloja ja liiketilaa (2018). Suursuolle Oulunkylän kupeeseen ja Pakilan eteläreunaan on kaavoitettu uusien kaupunkimaisten pientalojen asuinalue Suursuon viheralueen reunaan. Maunulan eteläosaan on vahvistettu asemakaavaehdotus, jolla suojellaan hyvin säilynyt 1950-luvun aluekokonaisuus.

Maunulan länsipuolella on keskeltä kaupunkia alkava laaja Keskuspuisto, johon kuuluvat muun muassa Maunulanpuisto ja Pirkkolan urheilupuisto. Maunulan ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet ovat Helsingin parhaita, sillä Pirkkolan urheilupuisto on kävelyetäisyydellä.

Palveluja, toimintoja ja kohteita

Maunulaa

Liikenneyhteydet

Maunulassa ajavat bussilinjat 23, 53, 63, 66 (K), 67, 67N ja 553. Bussilinjat 23, 53, 63, 66K ja 67N palvelevat Metsäpurontietä ja Männikkötietä. Bussilinja 23 tarjoaa yhteyden Pasilan ja Maunulan välille ja bussilinja 63 tarjoaa yhteyden Mannerheimintien ja Maunulan välille. Poikittaislinjat tarjoavat yhteyksiä niin itään kuin länteenkin. Myös rautatieasemille on kätevät yhteydet bussilinjoilla; bussilinjat 23 ja 63 Ilmalan rautatieasemalle, linjat 66 ja 67 Käpylän asemalle, linjat 553 Pukinmäen ja Malmin asemille sekä linjat 53 Oulunkylän ja Pitäjänmäen asemille.

Lokakuusta 2023 alkaen Raide-Jokeri eli pikaraitiotie 15 on kulkenut Maunulan läpi.

Tunnettuja asukkaita

Lähteet

  1. 1 2 Helsingin karttapalvelu (Aineistot → Aluejaot) Helsingin kaupunki. Viitattu 30.5.2026.
  2. ↑ Tikkanen, Tea: Helsinki alueittain 2019 (PDF) Helsingin kaupunki. Viitattu 13.8.2025.
  3. 1 2 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
  4. 1 2 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
  5. ↑ Maunula – Kaupunginosa keskuspuiston kainalossa, s. 34. Maunula-Seura ry, 1993.
  6. 1 2 Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 150. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  7. 1 2 3 4 5 Huotari-Käyhkö, Sirkku: Helsingin asuntotuotantoa: Maunula, s. 127-131. (Teoksessa Sankaruus ja arki - Suomen 50-luvun miljöö) Suomen rakennustaiteen museo, 1994.
  8. ↑ Tuulipukumaan kansalliskirjailija 15.9.2004. Image. Viitattu 26.1.2016.
  9. ↑ Huumeliigan kovat lait 26.9.2011. Yle. Viitattu 26.1.2016.
  10. ↑ Tietokeskus: Helsinki alueittain hel.fi.
  11. ↑ Bussireitteihin paljon muutoksia Länsi-Helsingissä ja kantakaupungissa 16.8. Kolme uutta runkolinjaa aloittaa. Myös poikittaisyhteydet muuttuvat (Välilehti Postipuisto, Metsälä ja Maunula) 2021. HSL. Arkistoitu 14.11.2021. Viitattu 25.8.2021.
  12. ↑ Huumeliigan kovat lait 26.9.2011. Yle. Viitattu 26.1.2016.
  13. ↑ Kulkuri 2000. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 28.11.2006. Viitattu 28.1.2016.
  14. ↑ Lenkkeilevä Kirka oli tuttu näky Kruununhaassa – näyttelijä Kalle Lindroth kohtasi legendan jo yläasteiässä yle.fi. 28.1.2017. Viitattu 31.5.2018.

Huomautukset

  1. ↑ Maunulan peruspiirin osa-alueet.

Aiheesta muualla